Pääkirjoitus 3.8.2018

Hellekesä

Monisssa työpaikoissa on palattu taas lomien jälkeen sorvin ääreen. Niin myös meillä täällä Omalähiön toimituksessa. Ja hiki virtaa edelleen. Suomessa ollaan koettu tänä vuonna uskomattoman upea, pitkä kesä, joka alkoi oikeastaan jo toukokuussa. Siis täysin päinvastainen kesä, kuin viime vuonna, jolloin tuntui, ettei kesä koskaan edes alkanut. Kuuma on ollut, jopa niin kuuma, että monelle on helle alkanut tulla ns. korvista ulos. Eihän suomalainen tällaiseen ole oikein tottunut. Hellettä pari päivää siellä täällä ja sitten väliin sitä sadetta, on monen mielestä se oikean kesäsään resepti.
Oikeastaan koko maapallolla on koettu tänä vuonna hurja lämpöaalto, joka on nostanut lämpötiloja ympäri maailmaa pitkäkestoisesti jopa +40°C asteen tienoille. Onpa Espanjaan ennustettu lähiaikoina jopa selvästi kuumempaa, joka on jo ennenkuulumatonta Euroopassa.

Jos helteestä ei muuta hyötyä olisikaan, niin ainakin se on nostanut ilmastonmuutoskeskustelun ansaitusti taas otsikoihin. On kuitenkin syytä muistaa, että sää on eri asia kuin ilmasto, joten pelkästään ilmastonmuutoksen syytä ei juuri tämä helleaalto ole. Sää voi vaihdella rajustikin, mutta maapallon ilmasto kokonaisuudessaan on todellakin muuttumassa yllättävän kovaa vauhtia ja nyt olisi kaikkien, jopa niiden skeptisimpien ihmisten syytä avata silmänsä. Ei tämä ole politiikkaa eikä pelkästään vihreiden juttu, vaan meidän kaikkien asia. Ikävä vain, että yhden johtavan suurvallan johdossa heiluu helppoheikki, jolla ei tunnu olevan mitään käsitystä koko asiasta.

Vaihtelua ilmastossa on aina vuosittain, mutta asioita tuleekin tutkia paljon pidemmällä aikavälillä. Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) raportoi, että viime vuosi oli maailman lämpimin vuosi 136 vuoteen. Muutenkin ne lämpimimmät vuodet osuvat johdonmukaisesti viime vuosille. Kyllä, tämä tarkoittaa sitä, että olemme menossa kohti hallitsematonta ilmastonmuutosta. Ääriolosuhteet kuten myrskyt, tulvat ym. lisääntyvät, napajäät sulavat, meret nousevat ja ilmastopakolaisuus tulee lisääntymään merkittävästi lähivuosikymmeninä, kun kuivuus tekee viljelystä mahdotonta. Suomi meni sekaisin muutama vuosi sitten muutamasta kymmenestä tuhannesta pakolaisesta. Ilmastopakolaisuus tulee tuomaan Suomeen luultavasti satojatuhansia pakolaisia, sillä Suomen ilmasto saattaa olla 20-30 vuoden päästä olla se pallon suotuisin, varsinkin kun tulevaisuuden talvet ovat leutoja.

Ilmastonmuutos on suurin arktista aluetta uhkaava asia. Alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Vaikka pysyisimme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa pitää maapallon lämmönnousu kahdessa asteessa, lämpötila nousee silti lähes viisi astetta arktisella alueella.
Päästöjä yritetään tilkitä ilmastosopimuksilla, mutta käytännössä ilmastonmuutos panee meidät miettimään tulevaisuudessa kaikkea elämäämme liittyviä seikkoja. Voidaanko länsimaista, korkeaa elintasoa pitää yllä? Kolmannessa maailmassa on nimittäin muutama miljardi ihmisiä, jotka myös haluaisivat korkeamman elintason. Onko ihmiskunnan siirryttävä kokonaan kasvisruokaan, sillä lihantuotanto aiheuttaa valtavia päästöjä? Liikenteessä olisi suosittava joukkoliikennettä. Myös ihmisen lisääntymistä tulee tarkastella nykyistä kriittisemmin, sillä pallomme on käymässä ahtaaksi. Se että maapallon ylikulutuspäivä on jo elokuun alussa, kertoo selvää kieltään siitä, että kulutamme liikaa siihen nähden mitä maapallolla on meille tarjota. Suomen oma ylikulutuspäivähän oli jo huhtikuussa eli jos kaikki kuluttaisivat kuten me, tarvitsisimme 3,6 maapalloa.

Synkkää tekstiä näin kauniina kesäpäivänä, mutta nyt olisi jo aika herätä, jos haluamme jättää lapsillemme samat mahdollisuudet elää tällä pallolla, kuin meillä on ollut.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
ARKISTO