Eräs lahtelaislähtöinen räppäri julkaisi muutama vuosi sitten itseriittoisen kappaleen nimeltä ”Kuka muu muka?” Näillä samoilla sanoilla voitaisiin käydä keskustelua myös vuoden 2018 alussa pidettävistä presidentinvaaleista. Varsinkin nyt, kun istuva presidentti Sauli Niinistö ilmoitti lähtevänsä hakemaan toista kauttaan. Niinistö on vaalien ylivoimainen suosikki ja on todella vaikea nähdä ketään tosissaan haastamassa häntä.
Kysymys kuuluukin; uskovatko muut ehdokkaat edes itse pärjäävänsä Niinistölle? Keskustan Matti Vanhanen, vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen ovat toistaiseksi ilmoittautuneet mukaan kisaan. Todennäköisesti perussuomalaiset heittävät kisaan vielä Timo Soinin, Rkp Linus Thorvaldsin ja kristilliset Sari Essayahin tai Päivi Räsäsen. Demarit olisivat haluneet kisaan mukaan Jutta Urpilaisen, mutta tämän kieltäydyttyä ehdokkuudesta, kisaan ilmoitetaan todennäköisesti Eero Heinäluoma. Nämä vaalit on pedattu Niinistölle, joten muiden ehdokkaiden katseet ovat tosiasiassa jo vuoden 2024 vaaleissa, joissa Niinistö ei enää ole mukana.
Ainoa yllättävä asia tässä Niinistön ehdokkuudessa oli se, ettei hän lähde vaaleihin entisen puolueensa kokoomuksen ehdokkaana. Niinistö haluaa profiloitua nimenomaan koko kansan presidentiksi ja sen vuoksi hän haluaa taakseen laaja-alaisen, puolueista riippumattoman valitsijayhdistyksen. Paavo Lipponen ehti kommentoimaan Niinistön ratkaisua jo kekkosmaiseksi. Lausunnon takana lienee kuitenkin enemmän Lipposen tuskastuminen siihen, että oma puolue ei uskottavaa ehdokasta kisaan löydä. Sen sijaan allekirjoittaneen mielestäni tämä on loistava ratkaisu. Niinistö kun on mielipidemittausten perusteella erittäin suosittu presidentti ja nimenomaan juuri yli puoluerajojen. Niinistöstä tulee itselleni mieleen hyvin vahvasti hiljattain edesmennyt Mauno Koivisto. Miesten harkitsevaisessa olemuksessa on paljon samaa. Molempia yhdistää itsenäinen, puolueista riippumaton ajattelu sekä johtaminen arvojen kautta.
Ei Niinistökään ole aina ollut yhtä suosittu. Jotkut saattavat vielä muistaa 90-luvun Sauli Niinistön, valtionvarainministerin, jonka luonnehdittiin olevan kiukutteleva, rahanahne kokoomusjuristi. Niinistö oli tekemässä kipeitä leikkauksia talouteen lamavuosien jälkeen, eikä hän todellakaan ollut silloin Suomen suosituimpien poliitikkojen joukossa, päinvastoin. Ikä ja elämänkokemus ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä ja siloitelleet Niinistön pahimmat särmät. Voin hyvin kuvitella, että ensimmäisen vaimon kuolema liikenneonnettomuudessa ja oma täpärä pelastuminen tsunamista ovat muokanneet Niinistön ajatus- ja arvomaailmaa aika paljon inhimmillisempään suuntaan. Eikä voida poissulkea myöskään nykyisen puolison, Jenni Haukion positiivista vaikutusta presidenttimme maailmankuvaan. Millään muulla ei voi selittää sitä, että entinen riistoporvariksikin mainittu mies tänä päivänä arvostelee yritysjohtajia liiallisesta ahneudesta.
Niinistö onkin presidenttinä ottanut paikkansa suomalaisten unilukkarina ja keskustelun herättäjänä, sillä sisäpolitiikkaan presidentti ei muulla tavoin voi vaikuttaa. Tuulisina aikoina on hyvä, että meillä on osaava presidentti. Niinistö on ihan hyvä vaihtoehto siihen hommaan myös vuosille 2018-2024. Kuka muu muka?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi