Pääkirjoitus 14.8.2020

Poliittinen itsemurha vai nerokas veto?

Tällä viikolla on kovasti taitettu peistä mediassa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyrityksen perustamisesta. Yhteisyritys herättää tunteita, niin puolesta kuin vastaankin, eikä ihme, annetaanhan yksityiselle yrittäjälle eli Mehiläiselle yrityksestä valta 51 prosentilla, hyvinvointiyhtymän jäädessä 49 prosenttiin. Asian nielemistä ei helpota se seikka, että Mehiläinen on ollut otsikoissa viime vuosina verokikkailun vuoksi ja yrityksen verotusta on setvitty oikeudessa asti. Mehiläisen kyseenalaiset veromenettelyt, nousivat julkisuuteen vuonna 2011. Vaikka yhtiö teki 35 miljoonaa euroa voittoa tuona vuonna, se maksoi veroja Suomeen vain hieman yli 300 000 euroa. Kannattaa muistaa, että osakeyhtiön päämäärä on aina tuottaa osakkailleen mahdollisimman suuret voitot. Miten tällainen business-ajattelu sitten sopii meidän kuntalaisten terveydenhuoltoon, jää nyt nähtäväksi.

Sitten se toinen keskustelua herättänyt seikka, joka on aiheuttanut melkoisen poliittisen myrskyn Lahdessa. Aikaisemmin Lahden kaupunginhallitus äänestyksessään päätti, että Lahti ei lähde yhteisyritykseen mukaan. Toisin kuitenkin kävi, sillä Lahden edustajista kokoomuksen Terttu Pohjolainen ja Francis McCarron äänestivätkin yllättäen yhteisyrityksen puolesta eli vastoin kaupunginhallituksen päätöstä. Lisäksi ennen äänestystä Lahden yhtymäkokousedustaja Markku Karjula (kesk.) poistui kokouksesta, jolloin hänen äänimääränsä jaettiin Lahden muille edustajille.
Jos Lahden kaikki yhtymäkokousedustajat olisivat totelleet kaupunginhallituksen ohjetta, kaupunki olisi luultavasti pystynyt 105 äänensä turvin kaatamaan hankkeen.

On sitten mitä mieltä tahansa siitä, onko yhteisyritys hyvä vai huono asia, niin mielestäni kyseessä on räikeä demokratian halveksunta McCarronin, Pohjalaisen ja Karjulan toimesta. Äänestäminen kaupunginhallituksen ohjeiden vastaisesti syö kyseisten poliitikkojen uskottavuutta rotan lailla ja mieleen nousevat kaikki mahdolliset salakabinetti- ja saunasopimukset, joita ei tänä päivänä pitäisi politiikassa enää harrastaa. Karjulan poistuminen ei myöskään käy järkeeni. Miksi ihminen, joka on halunnut poliittista vastuuta lähtemällä kuntapolitiikkaan mukaan, jättää äänestämättä näin tärkeässä asiassa? Kuinka voimme äänestäjinä luottaa siihen, että jatkossakaan yhtäkään kaupunginhallituksen päätöstä pitäisi noudattaa? Aika näyttää tekivätkö McCarron, Pohjalainen ja Karjula poliittisen itsemurhan vai käykö niin, että yhteisyritys nostaa Lahden ja lähikuntien terveyshuollon uudelle, paremmalle tasolle, jolloin nämä demokratian halveksujat ovatkin suuria sankareita, jotka änkyröinnillään pelastivat paikallisen terveydenhuollon?

Sitten vielä yksi mutta. Päijät-Hämeessä perusterveydenhuollosta ulkoistetaan yli puolet. Se on asia, jossa yhtymällä on täysin eri näkemys kuin maan hallituksella, joka sote-uudistusta parhaillaan suunnittelee. Voikin käydä niin, että yhteisyritys Mehiläisen kanssa jää muutaman vuoden mittaiseksi ja valtio sanelee miten sote jatkossa toteutetaan maanlaajuisesti.
Melkoinen soppa ja hämmentäjiä riittää varmasti jatkossakin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO