Pääkirjoitus 7.12.2018

Raiskausrinki

Suomea on viime päivät kuohuttanut tapaus, jossa aikuisten, ulkomaalaistaustaisten miesten ringin epäillään Oulussa hyväksikäyttäneen ja raiskanneen alle 15-vuotiasta suomalaistyttöä. Tytön epäillään joutuneen törkeiden raiskausten ja törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttöjen uhriksi kuukausien ajan eri asunnoissa. Seitsemän miestä on vangittu epäiltynä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Kyseiset rikosnimikkeet voivat pitää sisällään hyvin monenlaisia tekoja, joten tarkempaa tietoa tehtyjen rikosten laadusta ja tapahtumista ei vielä toistaiseksi tiedetä.

Itseäni ihmetyttää se, miten hyväksikäyttö on pysynyt salassa useamman kuukauden, hyväksikäytön jatkuessa koko ajan, vieläpä useammassa yksityisasunnossa. Sen enempää koulu kuin vanhemmatkaan eivät ilmeisesti ole huomanneet mitään tai ainakaan reagoineet tilanteeseen. Tuskinpa tyttö on vangittunakaan ollut? Mitä konkreettisesti on tapahtunut, minkä takia ja missä olosuhteissa, paljastuu vasta myöhemmin. Toistaiseksi joudumme pärjäämään melko vähin tiedoin.

Muutenkin Oulun seudulla on tullut viime aikoina ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaistaustaiset, usein suomen kieltä taitamattomat miehet ovat houkutelleet selvästi itseään nuorempia alaikäisiä tyttöjä kanssaan kontaktiin sosiaalisessa mediassa. Tyttöjä on houkuteltu erilaisilla lahjoilla, alkoholilla tai tupakalla. Kun tyttöihin on saatu luotua yhteys ja päästy tapaamiseen, seuraukset ovat olleet pahimmillaan poikkeuksellisen törkeitä. Kaiken kaikkiaan Oulun poliisi tutkii tällä hetkellä kolmea erillistä tapausta, jossa ulkomaalaistaustaisia miehiä epäillään lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Syystäkin Oulun poliisi on kehottanut erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa. Varoitus on syytä levittää koskemaan koko Suomea, sillä tuskinpa moinen tyttöjen houkuttelu netissä on vain Oulun juomavedestä johtuvaa.

Tässä yhteydessä on keskustelun ytimeen noussut ymmärrettävästi ulkomaalaisten henkilöiden hyvin korkea suhteellinen osuus raiskaustilastoissa. Vuonna 2017 raiskausrikoksista epäiltiin 693 Suomen kansalaista ja 286 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus on hyvin korkea myös seksuaalisesta ahdistelusta epäiltyjen joukossa. Miksi näin? Suurin syy lienee se, että seksuaalirikoksiin syyllistyneet tulevat usein kulttuurista, missä naisen asema on heikko ja totaalisen erilainen kuin Suomessa. Se ei kuitenkaan voi, eikä saa olla selitys Oulun tapahtumille. Sisäministeri Mykkänen linjasi mielestäni asian hienosti sanoessaan, että Suomeen ei saa pesiytyä sellaista ilmiötä, että jossain toisessa kulttuurissa vallitsevat käsitykset muuttaisivat sitä, miten täällä Suomessa toimitaan.

Synkät tilastot ovatkin ajaneet maan hallituksen nopeuttamaan lakiuudistuksella karkotuksia silloin, kun ulkomaalainen on syyllistynyt rikoksiin. Lisäksi oikeusministeriön puolelta on tullut lakiesitys, joka tuo rikoslakiin lapsen törkeän raiskauksen ja koventaa lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön tuomioita. Hyvä jos näin tapahtuu, sillä raiskaus, on se sitten kenen tahansa tekemä, on mielestäni rikoksista yksi vastenmielisimmistä.

Kaiken kaikkiaan aihe on erittäin tulenarka ja tulee varmuudella leimaamaan tulevia eduskuntavaaleja. Miten keskustella järkevästi maahanmuutosta niin, ettei heti leimaudu rasistiksi tai vastaavasti suvakiksi? Ennen kaikkea tärkeintä on pystyä keskustelemaan ongelmasta ilman ylilyöntejä ja yleistyksiä. Faktat nöyrästi pöytään ja sen jälkeen on yhteismielin mietittävä miten ongelmat voitaisiin ratkaista. Ratkaisu ei ole se, että rajat laitetaan kiinni kaikilta ja ulkomaalaiset ulos maasta, toisaalta se ei voi myöskään olla mallia ”tervetuloa kaikki”. Jo väkiluvun surkean kehityksen vuoksi tarvitsemme tulevaisuudessa mm. maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi, mutta meidän on päätettävä, minkälaatuista maahanmuuttoa maahamme halutaan. Raiskaajia emme tarvitse, niitä meillä on valitettavasti liikaa jo omastakin takaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
Aurinko paistoi, väkeä ja hauskuutta riitti Nikkilän Puuhapäivässä
Superhost Leena Holmberg-Koski: Airbnb on yleensä halvempi vaihtoehto kuin hotelli
Yrittäjä Tuua Jäppinen: Laune on Lahden uusi keskusta
Kirjailija Marjo Ahlsten: Valkeakosken naiskaartilaiset näyttivät, että he olivat urheita ja hyviä sotilaista
Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
ARKISTO