Pääkirjoitus 7.12.2018

Raiskausrinki

Suomea on viime päivät kuohuttanut tapaus, jossa aikuisten, ulkomaalaistaustaisten miesten ringin epäillään Oulussa hyväksikäyttäneen ja raiskanneen alle 15-vuotiasta suomalaistyttöä. Tytön epäillään joutuneen törkeiden raiskausten ja törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttöjen uhriksi kuukausien ajan eri asunnoissa. Seitsemän miestä on vangittu epäiltynä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Kyseiset rikosnimikkeet voivat pitää sisällään hyvin monenlaisia tekoja, joten tarkempaa tietoa tehtyjen rikosten laadusta ja tapahtumista ei vielä toistaiseksi tiedetä.

Itseäni ihmetyttää se, miten hyväksikäyttö on pysynyt salassa useamman kuukauden, hyväksikäytön jatkuessa koko ajan, vieläpä useammassa yksityisasunnossa. Sen enempää koulu kuin vanhemmatkaan eivät ilmeisesti ole huomanneet mitään tai ainakaan reagoineet tilanteeseen. Tuskinpa tyttö on vangittunakaan ollut? Mitä konkreettisesti on tapahtunut, minkä takia ja missä olosuhteissa, paljastuu vasta myöhemmin. Toistaiseksi joudumme pärjäämään melko vähin tiedoin.

Muutenkin Oulun seudulla on tullut viime aikoina ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaistaustaiset, usein suomen kieltä taitamattomat miehet ovat houkutelleet selvästi itseään nuorempia alaikäisiä tyttöjä kanssaan kontaktiin sosiaalisessa mediassa. Tyttöjä on houkuteltu erilaisilla lahjoilla, alkoholilla tai tupakalla. Kun tyttöihin on saatu luotua yhteys ja päästy tapaamiseen, seuraukset ovat olleet pahimmillaan poikkeuksellisen törkeitä. Kaiken kaikkiaan Oulun poliisi tutkii tällä hetkellä kolmea erillistä tapausta, jossa ulkomaalaistaustaisia miehiä epäillään lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Syystäkin Oulun poliisi on kehottanut erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa. Varoitus on syytä levittää koskemaan koko Suomea, sillä tuskinpa moinen tyttöjen houkuttelu netissä on vain Oulun juomavedestä johtuvaa.

Tässä yhteydessä on keskustelun ytimeen noussut ymmärrettävästi ulkomaalaisten henkilöiden hyvin korkea suhteellinen osuus raiskaustilastoissa. Vuonna 2017 raiskausrikoksista epäiltiin 693 Suomen kansalaista ja 286 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus on hyvin korkea myös seksuaalisesta ahdistelusta epäiltyjen joukossa. Miksi näin? Suurin syy lienee se, että seksuaalirikoksiin syyllistyneet tulevat usein kulttuurista, missä naisen asema on heikko ja totaalisen erilainen kuin Suomessa. Se ei kuitenkaan voi, eikä saa olla selitys Oulun tapahtumille. Sisäministeri Mykkänen linjasi mielestäni asian hienosti sanoessaan, että Suomeen ei saa pesiytyä sellaista ilmiötä, että jossain toisessa kulttuurissa vallitsevat käsitykset muuttaisivat sitä, miten täällä Suomessa toimitaan.

Synkät tilastot ovatkin ajaneet maan hallituksen nopeuttamaan lakiuudistuksella karkotuksia silloin, kun ulkomaalainen on syyllistynyt rikoksiin. Lisäksi oikeusministeriön puolelta on tullut lakiesitys, joka tuo rikoslakiin lapsen törkeän raiskauksen ja koventaa lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön tuomioita. Hyvä jos näin tapahtuu, sillä raiskaus, on se sitten kenen tahansa tekemä, on mielestäni rikoksista yksi vastenmielisimmistä.

Kaiken kaikkiaan aihe on erittäin tulenarka ja tulee varmuudella leimaamaan tulevia eduskuntavaaleja. Miten keskustella järkevästi maahanmuutosta niin, ettei heti leimaudu rasistiksi tai vastaavasti suvakiksi? Ennen kaikkea tärkeintä on pystyä keskustelemaan ongelmasta ilman ylilyöntejä ja yleistyksiä. Faktat nöyrästi pöytään ja sen jälkeen on yhteismielin mietittävä miten ongelmat voitaisiin ratkaista. Ratkaisu ei ole se, että rajat laitetaan kiinni kaikilta ja ulkomaalaiset ulos maasta, toisaalta se ei voi myöskään olla mallia ”tervetuloa kaikki”. Jo väkiluvun surkean kehityksen vuoksi tarvitsemme tulevaisuudessa mm. maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi, mutta meidän on päätettävä, minkälaatuista maahanmuuttoa maahamme halutaan. Raiskaajia emme tarvitse, niitä meillä on valitettavasti liikaa jo omastakin takaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO