Pääkirjoitus 3.3.2023

Anna aivoillesi lepoa

Räpläämme älypuhelimia enemmän kuin haluamme myöntää, useita tunteja päivässä ihan riippuvuudeksi asti. Nykyteknologian liiallisen käytön epäillään tekevän meistä masentuneempia, stressaantuneempia ja huonompia keskittymään. Yhdysvalloissa tehty tutkimus vihjaa, että jatkuvasti kännyköitään räpläävien vanhempien lapsilla on kaiken huipuksi enemmän käytöshäiriöitäkin. Ei hyvältä kuulosta.

Aivotutkijat ovat huolissaan myös kovin trendikkäästä multitaskauksesta. Usein ajatellaan, että kyseessä on erittäin tehokas ihminen, koska hän pystyy tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Asialla on kuitenkin varjopuolensa. Monen asian tekeminen yhtä aikaa on tehnyt ihmisistä lyhytjänteisiä. Kun aivot tottuvat poukkoilemaan asiasta toiseen, ne ottavat sen yleiseksi toimintatavakseen. Vaikka keskittymiskykyvajeesta kärsivä ihminen saisi mahdollisuuden tehdä asioita rauhassa, hän keskeyttää itse itsensä. Hänen mieleensä tulvii jatkuvasti uusia asioita, jotka estävät täysipainoisen paneutumisen työn alla olevaan asiaan. Aivot käyvät yksinkertaisesti koko ajan ylikierroksilla. Tätä ei helpota jatkuva informaatotulva, jonka esimerkiksi juuri älypuhelin mahdollistaa. Uskomatonta, mutta totta, että jotkut kuuntelevat äänikirjatkin nykyään nopeutettuna.

Älypuhelin vaikuttaa varmasti myös muistiin. Kuinka monet asiat joudutkaan nykyään tarkistamaan älypuhelimesta? Harva käyttää enää omaa muistiaan, kun vastaukset löytyvät niin helposti puhelimesta. Sama asia matematiikan suhteen. Miksi laskea päässälaskua, kun kaikilla on puhelimessaan taskulaskin, jolla ratkoa helpotkin päässälaskut?

Meidän olisikin järkevää alkaa antamaan aivoille lepoa muulloinkin kuin yöllä. Aivot nauttivat, kun ne saavat lepo- ja palautumisaikaa muulloinkin kuin nukkuessa. Elämän tyhjät hetket ja mitääntekemättömyys tekevät aivoille hyvää, ne ovat aivojen ja mielen hyvinvoinnille tärkeää ja kehittävää aikaa. Kun malttaa laskea älypuhelimen käsistään, istua alas ja vaikkapa katsoa ikkunasta aukeavia maisemia, pääsevät aivot raksuttamaan oppimansa tiedon järjestelyn, yhdistelyn ja varastoinnin parissa. Näennäisen tyhjäkäynnin aikanakin aivot koko ajan järjestelevät tietoa ja tallentavat asioita muistiin.

Kokeile antaa aivoillesi välillä lepoakin tässä hektisessä maailmassa, uskon että se kannattaa pidemmän päälle.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
ARKISTO