Suomalaisten joulu koostuu monista eri asioista ja perinteistä, joten ajattelin näin joulun kunniaksi käydä vähän läpi, mitä kaikkea suomalaiset oikein omassa joulussaan eniten arvostavat.

Joulukuusi on tärkeä. Joulupuuseura arvioi, että Suomessa nostetaan pystyyn vuosittain jouluna noin 1,4 miljoonaa aitoa joulukuusta. Joulukuusimyynnin rahalliseksi arvoksi arvioidaan noin 32 miljoonaa euroa. Aidon kuusen valitsee 45 prosenttia vastaajista, muovikuusen taas 35 prosenttia. Sen sijaan joulun tärkein koriste on kynttilä. Kynttilän valitsi 71 prosenttia vastaajista. Joulukuusi jäi vain niukasti kakkoseksi, sillä sitä äänesti tärkeimmäksi joulukoristeeksi 70 prosenttia vastaajista. Joulukukat ovat myös tärkeä osa monen joulua. Suomen kasvihuoneissa kasvatettiin vuonna 2024 lähes 2,5 miljoonaa hyasinttia, 1,2 miljoonaa joulutähteä ja 1,1 miljoonaa ritarinkukkaa eli amaryllista.

Joulukorttien lähettäminen on selkeästi jäänyt viime vuosina tekstiviestien jalkoihin. Joulukortteja lähetettiin tänä jouluna noin 10 miljoonaa kappaletta. Vielä 2000-luvun alussa lähetettyjen korttien lukumäärä oli yli 50 miljoonaa korttia. Myös paketit kulkevat jouluna. Posti toimitti viime vuonna joulun lähiviikkoina 7 miljoonaa pakettia.

Joulumusiikissa paikkansa kärjessä pitää Wham-yhtyeen Last Christmas, joka oli viime joulun soitetuin kappale kotimaisilla radiokanavilla. Toisena viime vuoden listalla oli Haloo Helsingin Joulun kanssas jaan

Monelle joulupöytä ja sen antimet on se joulun tärkein juttu. Kinkku on edelleen juhlapöydän tähti. HKFoodsin teettämän kinkkukyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista aikoo syödä kinkkua jouluna. Jouluksi suomalaiset ostavat yhteensä yli 5 miljoonaa kiloa kinkkua. Suomalaiset haluavat kattaa joulupöytänsä perinteikkäästi: kinkun jälkeen kakkossijaa pitää porkkanalaatikko ja pronssisijan nappaa joulupuuro ennen lanttulaatikkoa. Graavilohi on joulun kirkkain kalatähti, sen kattaa pöytään 45 prosenttia suomalaisista. Palan painikkeeksi suomalainen valitsee 76 prosenttisesti joulupöytään juomaksi punaviinin. Muita suosittuja juomavaihtoehtoja ovat olut (36 %), valkoviini (31 %) sekä kuohuviini (30 %)

Suomalainen joulu on myös kulutusjuhla. Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset aikovat tänä vuonna käyttää joulun viettoon keskimäärin 525 euroa, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna.
Jouluperinteemme ovat myös jatkuvassa muutoksessa ja monet trendit maailmalta vaikuttavat myös siihen miten joulua vietämme. Suomalaisen Työn Liiton kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen kertoo muuttaneensa joulunviettotapojaan vastuullisempaan suuntaan mm. suosimalla aineettomia lahjoja ja joulupöydässä kasvisvaihtoehtoja ja kotimaisia ruokia. Kaikki eivät siis enää jouluna vain vastuuttomasti mässäile ruoalla ja tuhlaa rahojaan turhiin lahjoihin.

Omalähiökin lähtee nyt joulun viettoon ja me palaamme taas asiaan loppiaisen jälkeen, kunhan vuosi on vaihtunut uuteen.
Hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta 2026!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tällä viikolla on uutisoitu näyttävästi, että Lahden kaupunki, LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu aloittavat selvitystyön Ranta-Kartanon alueen soveltuvuudesta uuden kampuksen sijainniksi. Yliopisto haluaa siis keskustaan ja sekös on pistänyt ajatukset hurjaan lentoon myös kaupungintalolla. Kampuksen yhteyteen suunnitellaan nyt jo kovaa vauhtia niin Kisapuiston jalkapallostadionia kuin uutta uimahalliakin. Eiköhän se monitoimihallikin saada nopeasti suunnitelmiin ujutettua? Ja kuka ehtii ensimmäisenä elvyttämään ajatuksen siitä yksiraiteista kulkupelistä rautatieaseman ja urheilukeskuksen väliseen liikenteeseen? Tavoitteena on totta kai suurinpiirtein maailman mahtavin ja upein yliopistokampus ja eihän Lahdelle mikään muu tietenkään voi kelvatakaan. Puhutaan kuitenkin Lahdesta.

Jos joku ihmettelee miksi ihmeessä rutiköyhän kaupungin vauhti on yhtäkkiä näin hurja, niin asian pihvi on se, että maksajana ei tässä olisi suinkaan kaupunki vaan kaikelle tälle rakentamiselle etsitään ulkopuolinen rahoitus. Siksi myös suunnitelmat ovat lähteneet jo ensi minuuteista lähtien suoraan sanoen käsistä. Toisaalta, jos ei ajattele isosti, niin ei koskaan myöskään tavoita mitään isoa. Tampere lienee tässä aika hyvä esimerkki. Ei sielläkään ole pelätty tehdä todella isoja satsauksia tulevaisuuteen.

Ranta-Kartanon alueen toivotaan houkuttelevan rikkaita sijoittajia (mm. eläkeyhtiöt) erinomaisella sijainnillaan. Taisipa jossain mediassa joku jopa hihkua, että eläkeyhtiöt tulevat suorastaan kilpailemaan tästä projektista. No, se nähdään sitten, kun suunnitelmat kampuksesta saadaan valmiiksi. Hyvällä onnella tämä saattaa olla Lahdelle varsin käänteentekevä asia ja voi nostaa Lahden Suomen merkittävimpien yliopistokaupunkien joukkoon ja tehdä isonkin buustin kaikkeen tekemiseen kaupungissamme.

Sitä tietenkin toivotaan, mutta näin peruslahtelaisena on aina olemassa se pieni epäilys takalistossa, että näinköhän tämä nyt menee kuitenkin ns. persiilleen? Kaikki näyttää jotenkin liiankin hyvältä ollakseen totta. Yliopistokampus rakennetaan Rantakartanoon yksityisellä rahalla ja siihen oheen saadaan vielä Kisapuiston jalkapallostadion ja upouusi vesiurheilukeskus. Keskusta elävöityy kymmennillä tuhansilla opiskelijoilla ja ulkomailta asti jonotetaan opiskelemaan Lahden yliopistoon.

Nipistäkää joku, taidan nähdä unta?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Venäjän ja Ukrainan välille on viime aikoina yritetty vääntää rauhaa, mutta huonolta näyttää. Eniten rauha tuntuu kiinnostavan Ukrainaa, sen sijaan Venäjä haluaa selkeästi pitää imperialistiset valloitussuunnitelmansa elossa. Ilmeisesti Venäjällä on jo kartat piirretty koulukirjoihin valmiiksi ilman Ukrainaa? Rauhan välittäjänä toimiva USA tuntuu olevan enemmän kiinnostunut hyvistä diileistä varsinkin Venäjän kanssa sekä tietenkin onhan se Nobelin rauhanpalkinto Trumpille saatava vaikka pakolla. Pahoin pelkään, että kunhan USA ja Venäjä saavat omat taloudelliset intressinsä soviteltua, Ukraina ja sen maa-alueet lähtevät pesuveden mukana. Toivottavasti ei mene koko itsenäisyys.

Trumpille tärkein arvo on ja on aina ollut raha. Sellaiset asiat kuin oikeudenmukainen tai arvokeskeinen maailma ovat hänelle ja hänen edustamalleen maalle pelkkää huuhaata, joka voidaan sysätä syrjään, jos tarjolla on hyvä diili. Näin rauhansuunnitelma onkin yhtäkkiä muuttunut rahansuunnitelmaksi.
Itseasiassa, kun Venäjä vuonna 2022 hyökkäsi Ukrainaan, ennustin, että Ukrainan tulevaisuus sodan jälkeen tulee olemaan kuin entisen Itä-Saksan eli jaettu maa, josta toista puolta hallitsee käytännössä Venäjä ja toista puolta USA. Saa nähdä, tähänkö ns. rauhanneuvottelut loppujen lopuksi päätyvät ja ukrainalaisille jää luu käteen?

Näissä neuvotteluissa Eurooppa on jätetty sivustaseuraajan rooliin ja tämä jos mikä, palvelee nimenomaan Putinin tarkoitusperiä. Putin haluaa, että palataan aikaan, jolloin maailman asioista päättivät USA, Kiina ja Venäjä. Eli vanha kunnon ”isot vie, pienet vikisee” -mentaliteetti haisee pitkälle näissä neuvotteluissa. Toisaalta wEurooppa on kyllä ihan itse ajanut itsensä tähän tilanteeseen. Se on ollut jo pitkään liian hajanainen toimimaan tehokkaasti tällaisissa tilanteissa, joissa pitäisi tehdä nopeita, voimakkaita ja yhteisiä päätöksiä. Olla vahva yhdessä. Lisäksi samaan aikaan mm. Unkari ja Slovakia flirttailevat varsin näkyvästi Venäjän suuntaan. Ovathan maat naimisissa Venäjän halvan kaasun kanssa, joten tässäkin asiassa raha menee moraalin ja oikeudenmukaisuuden edelle. Samalla nämä maat hajoittavat entisestään Euroopan yhteistä rintamaa ja antavat niin Trumpille, kuin Putinillekin kuvan heikosta ja hajautuneesta Euroopasta.

Presidentti Stubb varoittelikin jo Suomen kansaa siitä, että meidän pitää valmistautua huonoon rauhaan, joka ei perustu oikeudenmukaisuuteen eikä kansainväliseen oikeuteen. Rauha on tietenkin pääasia, mutta uskon, että monia suomalaisiakin tulee harmittamaan se, että Venäjä tullee pääsemään hyökkäyssodastaan ja kaikista sotarikoksistaan kuin koira veräjästä. Ja se, jos mikä sotii meidän suomalaisten oikeustajua vastaan.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi