Lahti varautuu tekemään isoja muutoksia kaupungin keskustan liikenneratkaisuihin. Tekeillä on vuoteen 2030 tähtäävä liikennesuunnitelma Liisu 2030, jossa nousevat esiin bussiterminaalin sijoittaminen Vesijärvenkadulle sekä ajoneuvoliikenteen ohjaaminen ydinkeskustaa ympäröivälle kehälle. Tämä vaatisi mm. kalliin Vuoksenkadun tunnelin, jolla Mannerheiminkatu ja Saimaankatu yhdistettäisiin. Katutöiden lisäksi myös kaupunginsairaalan parkkitalo on osa suunnitelmaa. Parkkitalohan tarvitaan, kun terveyspalvelut Ahtialasta ja Launeelta keskitetään kaupunginsairaalaan. Vuoteen 2030 mennessä Lahti aikoo tai ainakin suunnittelee käyttävänsä noin 100 miljoonaa euroa näihin keskustan liikennemuutoksiin. Taustalla on halu saada keskustaan katutilaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Autotonta keskustaa ei kuitenkaan olla suunnittelemassa.
Ensimmäinen ajatukseni oli, että mistä rahat kaikkeen tähän? Kaupungin kassa huutaa hallelujaa joka vuosi, mutta kaupungin suunnittelijoiden päästä kumpuaa yhä suurempia ja kalliimpia suunnitelmia vuosi toisensa jälkeen. Nostetaanko veroja? Uskotaanko, että hyvinvointiyhtymän tappiollinen toiminta muuttuu yksityistämisen jälkeen voittoa tuottavaksi toiminnaksi? Luottaako kaupunki onneensa tulevissa Eurojackpot-arvonnoissa? Jo taloussuunnitelmakauden 2020–22 aikana investointeja tehdään Lahdessa liki 280 miljoonalla eurolla ja tähän ei tietääkseni tuota Liisu 2030-investointeja ole suinkaan mukaan laskettu. Eteläinen kehätie, Paavolan kampus, Rakokiven, Launeen ja Kivimaan monitoimitalot, kaupungintalon, Sibeliustalon ja kaupunginteatterin remontit. Siinä vähän listaa mihin rahaa on laitettava jo aivan lähivuosina.
Kaupunginsairaalan parkkitalon rakentamisen tarpeen ymmärrän, mutta keskustan kehä-ajatus ei allekirjoittaneelle oikein aukea. Meillä on jo nyt hyvä tie läpi kaupungin etelä-pohjoissuunnassa eli nelikaistainen Vesijärvenkatu. Tiellä ei ole ruuhkia kuin satunnaisesti. Ja jos verrataan vaikka Helsinkiin, niin Lahdessa ei ole ruuhkia laisinkaan. Jos kävelyyn ja pyöräilyyn halutaan satsata, niin Vesijärvenkadulla riittää, kunhan jalkakäytävillä selkeästi erotetaan kävelypuoli ja pyöräilypuoli toisistaan. Ei ole todellista tarvetta ottaa kaistoja tieväylältä kevyelle liikenteelle. Ehdotukseni on, että satsataan kävelyyn ja pyöräilyyn mielummin alueella, joka käsittää itä-länsisuunnassa Vesijärvenkadun ja Rauhankadun välisen alueen ja etelä-pohjoissuunnassa Vuorikatu-Kirkkokatu välisen alueen. Jätetään Vesijärvenkatu nyt vain nykyiselleen läpikulkuliikenteelle ja unohdetaan ne kalliit Vuoksenkadun tunneliratkaisut. Ja bussit voidaan edelleen pitää torilla.
Investointien määrä viestii vahvasti viriilistä kaupungista ja Lahti selkeästi haluaa pitää ison kaupungin imagostaan kiinni, vaikka esimerkiksi väestönkasvun ennusteet eivät Lahden kohdalla kovin suosiollisilta näytäkään. Lahden oma visio väkiluvusta on täysin päinvastainen ja virallisena tavoitteena onkin, että vuonna 2030 Lahdessa asuisi 150 000 asukasta. Olisi kiva tietää mihin tämä tavoite perustuu? Luultavasti silkkaan mutu-tuntumaan. Tämän kaltainen väestönkasvu Lahdessa on käytännössä mahdotonta ilman kuntaliitoksia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tilanne on hieman eri, sillä heidän ennusteensa kertoo Lahdessa vuonna 2030 asuvan alle 125 000 asukasta. Joka tapauksessa Lahti tulee tarvitsemaan ison kasan uusia veronmaksajia, jotta kaikki tulevaisuuden investoinnit saadaan kunnialla maaliin. Tai ainahan voidaan ottaa lisää lainaa?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi