Pääkirjoitus 24.5.2024

Mistäs nyt säästetään?

Hieman yllättäen Lahden kaupunginvaltuusto torppasi jo tässä vaiheessa Lahti Energian myynnin selvittämisen äänin 33-25. Taustalla oli pelko siitä, että jos myyntiä aletaan selvittää, on sen jälkeen myyntijunaa vaikea enää pysäyttää. Päätös herätti ymmärrettävästi isojakin tunteita puoleen ja toiseen. Esimerkiksi Lahden Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti samoin tein valtuustoaloitteen tilapäisen valiokunnan perustamisesta kaupunginhallituksen erottamiseksi. Kokoomusryhmän mielestä kaupunginhallitus on kyvytön tekemään johdonmukaisia esityksiä, joita valtuusto kykenisi hyväksymään.

Hieman ihmettelen puheita siitä, että nyt on niiden, jotka myyntiä vastustivat, vuoro kertoa miten kaupungin talous saadaan kuntoon ilman Lahti Energian myyntiä. Kyseessä on demokraattinen päätös ja vaikka valtuutetun oma kanta häviäisikin äänestyksessä, on ihan jokaisen valtuutetun osallistuttava kovalla tarmolla kaupungin talouden pelastamiseen. Tässä vaiheessa ei ole aika nostaa käsiä mielenosoituksellisesti pystyyn luovuttamisen merkkinä, vaan päinvastoin alettava tosissaan perkaamaan kaupungin taloutta läpi. Mistä leikataan? Nostetaanko veroja ja jos nostetaan, kuinka paljon? On selvää, että leikkauksia tarvitaan, niin asukkaiden moniin palveluihin kuin kaupungin oman henkilöstönkin osalta.

Olen monesti ihmetellyt sitä, että aina kun kaupungin pitäisi säästää, vaikuttaa siltä ettei se käy omaa organisaatiotaan kokonaan läpi ja pura hallintohimmeleitään atomeiksi, vaan sen sijaan etsii ensisijaisesti säästöt pitkälti vain sivistystoimen puolelta? Lahti-kaupunkikonserniin kuuluu kuitenkin noin 60 yritystä, yhteisöä, kuntayhtymää ja säätiötä. Kaupunkikonsernissa työskentelee yli 10 000 ihmistä. Luulisi, että rakenteita ja organisaatiota rukkaamalla joitain säästöjäkin syntyisi? Pienenä esimerkkinä hallintohimmeleiden kummallisuuksista vaikkapa 15 hengen viestintäosasto, josta löytyy peräti seitsemän johtaja- tai päällikköstatuksella kulkevaa henkilöä. Siis puolet porukasta on päälliköitä ja toinen puoli sitten kulkee asiantuntijastatuksella. Jos ja kun muilla kaupungin organisaation osasilla on sama meininki, tyhjäkäyntiä on varmasti löydettävissä.

Fakta on kuitenkin se, ettei kaupungin talouden ongelmia ratkaista pelkästään kaupungin oman organisaation perkaamisella, tarvitaan varmasti myös niitä kipeitä leikkauksia ja veronkorotuksia. Asioita ja tekemisiä, toisin sanoen rahankäyttöä, tulee priorisoida. Mitkä ovat lahtelaisille oikeasti tärkeitä palveluita ja asioita, joista ei haluta luopua, mitkä taas turhaa ns. julkisuusposeeraamista tai toimintaa, joka ei tuota kaupungille mitään.

Loppujen lopuksi oma, hieman kyyninen arvioni on, että viimeistään parin vuoden päästä Lahti Energian myynti pompsahtaa taas esiin yhtenä taloustoimena, kunhan nyt ensin käydään kevään 2025 kuntavaalit tässä välissä. Kuten taannoisesta kehätie-väännöstä opittiin, vaikuttaa siltä, että se mitä kaupungin virkamiehet ovat päättäneet tekevänsä, se myös tehdään, tavalla tai toisella. Joko odotetaan sopivan suotuisaa valtuustoa tai sitten asia viedään äänestykseen niin monta kertaa, että saadaan haluttu tulos. Sikäli ymmärrettävää, että kaupungin virkamiehet ovat viroissaan noin 40 vuotta, valtuutetut vain neljä vuotta kerrallaan, joten käytännössä virkamiehet tätä kaupunkia pitkällä tähtäimellä vievät haluamaansa suuntaan.

Petri Salomaa
Päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Mistäs nyt säästetään?

  1. Erinomainen analyysi muuttuneesta nykytilanteesta ja
    ” kultakuumeen” romuttumisen jälkeisistä Lahden talouden tasapainottamistarpeista sekä niiden kohdistamisesta koko hallintoon.

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
ARKISTO