Pääkirjoitus 1.4.2022

Lakko

Lakko on usein se viimeinen keino, jolla työntekijät voivat vauhdittaa jumiutuneita palkkaneuvotteluja. Tällä hetkellä Suomea puhuttaa kaksi lakkoa. UPM:n paperityöläisten lakko ja pikkuhiljaa käynnistyvä hoitajalakko. Paperityöläisten lakko on kestänyt jo kolme kuukautta, mutta mitään suurta haittaa siitä ei ole vielä ollut tavalliselle kaduntallaajalle. Metsäteollisuuden mukaan paperityöntekijä ansaitsee Suomessa kolmivuorotyöstä noin 5100 euroa kuukaudessa. Mielestäni aika hyvä palkka, vaikka kolmivuorotyöstä onkin kyse. Ala ei vaadi pitkiä opintoja, mutta ilmeisesti alalla on ollut riittävästi vääntövoimaa jo vuosikaudet palkkaneuvotteluissa, sillä onhan paperi ollut aina yksi Suomen ykkösvientiartikkeleista. Ja kun maksajana on yksityinen taho, niin hieman huono on mennä väittämään, että paperimiehet ovat ylipalkattuja. Se maksaa kellä on rahaa ja paperiteollisuudella sitä tuntuu vielä olevan.

Entäpä sitten hoitoala? Myös sote-ala on nyt lähtenyt lakkoilun tielle. Kunta-alan sote-työehtosopimuksen piiriin kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit sekä sosiaalityöntekijät jokaisesta Suomen kunnasta ja kuntayhtymästä. Tavalliselle kaduntallaajalle hoitajalakko tulee näkymään enemmän kuin paperimiesten lakko, sillä leikkaussaleja suljetaan ja kiireettömiä leikkauksia siirretään. Myös kiireettömät hoidot perutaan ja tutkimusaikoja lykätään lakonjälkeiseen aikaan. Tähän työehtosopimukseen kuuluvien kokonaisansio oli lokakuussa 2020 keskimäärin 3 093 euroa. Ja kolmivuorotyöstä usein on tässäkin kyse.

Eri aloja ja niiden palkkoja ei pitäisi vertailla, sillä kaikki työ on tärkeää. Silti tämä nykyinen tilanne saa ainakin allekirjoittaneen liputtamaan nimenomaan hoitajien puolesta. Kaksi vuotta ovat poliittiset päättäjät ja käytännössä koko yhteiskunta kiitellyt kilvan hoitohenkilökuntaa, joka on ollut koronan vuoksi suunnattomassa paineessa. Alalta on lähtenyt huonon palkan ja huonojen työolosuhteiden vuoksi paljon väkeä viimeisten vuosien aikana ja paine työssä on noussut monin paikoin sietämättömäksi. Olemme suunnattomassa kiitollisuuden velassa näille sote-alan sankareille, mutta nähtävästi palkassa se ei saa näkyä. On aika ihmeellistä, että jotain alaa osataan arvostaa hyvillä palkoilla ja sitten hoitoalan arvostus jää pelkästään kauniisiin kiitospuheisiin. Kiitospuheet ovat kivoja, mutta niillä ei kukaan elä.

Nyt jos koskaan, on aika nostaa hoitotyön arvostus sille kuuluvalle paikalle. Ihmisille, jotka huolehtivat meidän terveydestämme pitää yksinkertaisesti maksaa parempaa palkkaa. Rahat on nyt kaivettava jostain ja se on oltava poliitikkojen prioriteetti numero yksi. Kauniit kiitospuheet on muutettava nyt materiaksi. Muuten nuo kauniit kiitospuheetkin muuttuvat turhaksi lässytykseksi. Hoitotyö ei todellakaan saa olla mikään huonopalkkainen paskaduuni, sillä nämä ihmiset huolehtivat meidän kaikkien terveydestä ja hyvinvoinnista ja on syytä muistaa, että ilman terveyttä meillä ei ole oikein mitään muutakaan.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
Aurinko paistoi, väkeä ja hauskuutta riitti Nikkilän Puuhapäivässä
Superhost Leena Holmberg-Koski: Airbnb on yleensä halvempi vaihtoehto kuin hotelli
Yrittäjä Tuua Jäppinen: Laune on Lahden uusi keskusta
Kirjailija Marjo Ahlsten: Valkeakosken naiskaartilaiset näyttivät, että he olivat urheita ja hyviä sotilaista
Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
ARKISTO