Pääkirjoitus 6.8.2021

Koronapassi

Koronatartuntaluvut ovat viime aikoina nousseet hälyttävän korkeiksi ja keskustelu koronapassin käyttöönotosta on saanut uusia kierroksia. Passia mietittiin hallituksen sisällä jo keväällä, mutta silloin vielä rokotekattavuus oli sen verran alhainen, ettei asia edennyt pidemmälle. Näin jälkikäteen voidaan hyvällä syyllä kysyä, miksei koronapassin käyttöönottoon varauduttu ja tehty tarvittavia lakimuutoksia jo keväällä? Nyt kun rokotekattavuus on suurempi, olisi helppo ottaa koronapassi käyttöön nopeallakin aikataululla. Passin käyttöönottoon liittyy nimittäin muutamia oikeudellisia ongelmia ja ne olisi pitänyt ratkaista jo hyvissä ajoin. Kun niitä nyt ryhdytään ratkomaan, voi käydä niin, että passi saadaan käyttöön vasta lokakuussa, jos silloinkaan.

Koronapassia on valmisteltu todisteeksi joko kahdesta saadusta koronarokotteesta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronataudista. Se voisi toimia ainakin ravintoloihin ja tapahtumiin pääsemisen ehtona. Julkisiin palveluihin, kuten kauppoihin, kirjastoihin, uimahalleihin, virastoihin jne. koronapassia ei voida vaatia, sillä ne palvelut on taattava kaikille. Koronapassin avulla pyritään välttämään yhteiskunnan sulkemista, mutta samalla sillä halutaan saada kansalaiset rokottautumaan.

Mikä sitten koronapassissa hiertää, jos sen avulla ravintolat saisivat olla normaalisti auki ja isojakin tapahtumia, niin kulttuurin, musiikin kuin urheilunkin saralla voitaisiin järjestää turvallisesti? Taikasana on yhdenvertaisuus. Meillä perustuslaki pitää huolen siitä, että yhdenvertaisuuden periaaate maassamme säilyy. Eli jos koronapassi otettaisiin käyttöön, sillä lain mukaan syrjittäisiin niitä, jotka eivät halua/voi ottaa rokotetta tai käydä koronatestissä.

Jokainen voi tahollaan miettiä sitä, onko huoli yhdenvertaisuudesta tässä tapauksessa ylimitoitettu siihen nähden, minkälaisen hyödyn passista saisimme? Varsinkin jos toinen vaihtoehto on taas lähteä sulkemaan ravintoloita ja peruuttamaan tapahtumia. Lähtisitkö sinä vaikkapa Pelicansin peliin, jos siellä kysyttäisiin ovella koronapassia? Itse lähtisin ja olisin erittäin tyytyväinen siitä, että kanssani katsomossa on vain koronapassin omaavia ihmisiä. Jollain tapaa meidän on päästävä jatkamaan normaalia elämää ja oppia elämään koronaviruksen kanssa, sillä näyttää vahvasti siltä, ettei se ihan heti ole katoamassa maapallolta. Matkalla normielämään yksi hyvä keino olisi varmasti juurikin koronapassin käyttöönotto.

Monissa maissa koronapassi on ollut käytössä jo jonkin aikaa, joten kokemuksia passin käytöstä ja toimivuudesta löytyy. Israelissa passia vaaditaan sisä- tai ulkotiloissa, jos paikalle kokoontuu yli sata ihmistä. Sääntö ei kuitenkaan koske muun muassa kauppoja, ostoskeskuksia, uimahalleja, museoita ja kirjastoja. Tanskassa passia vaaditaan esimerkiksi kuntosaleilla ja massatapahtumissa, joissa on yli 500 ihmistä sisätiloissa ja yli 2 000 ihmistä ulkotiloissa. Ravintoloiden ja baarien sisätiloihin pääsyä varten passia tarvitsee vielä ainakin 1. syyskuuta asti. Koronapassin käyttö on aiheuttanut monissa maissa myös mielenosoituksia, kun ihmiset ovat vastustaneet passin käyttöä yhdenvertaisuuslain vastaisena.

Vaikea kysymys. Riskeerataanko kaikkien terveys, talous, työpaikat ja henkinen hyvinvointi sen vuoksi, että olisimme mahdollisimman yhdenvertaisia ihmisten kanssa, jotka eivät suostu koronapassin asettamiin vaatimuksiin? Kaikilla meillä on kuitenkin mahdollisuus ottaa rokote tai käydä hakemassa testitulos eli tässä ei ole kyse syrjinnästä ihonvärin, sukupuolen tms. vuoksi. Kaikilla on kuitenkin yhtäläinen mahdollisuus ottaa rokote tai käydä hakemassa se vapauttava testitulos.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
ARKISTO