Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat ovella, itse asiassa ennakkoäänestyskin on jo lähtenyt käyntiin. Pöhinä poliittisella kentällä on kova, mutta onko se sitä äänestäjien keskuudessa? Pahimmat arviot ennustavat vaalien äänestysprosentin jäävän jopa alle 40 prosentin. Poliitikoilla onkin nyt kova paikka vakuuttaa äänestäjät siitä, että kyseessä ovat todella tärkeät vaalit, joissa on tärkeä olla mukana antamassa äänensä. Ja tärkeistä vaaleista toden totta on kysymys, sillä aluevaltuustojen päätösvaltaan kuuluvat maakunnan asukkaiden lääkäri-, terveydenhoitaja-, suun terveydenhuolto-, ensihoito-, lastensuojelu-, ikäihmisten asumis-, kotihoito-, mielenterveys- ja päihdetyö-, vammais-, sairaala-, neuvola-, opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut sekä pelastustoimi.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n teettämästä tutkimuksesta selviää, että suomalaisista peräti 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna. Näissä aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa. Vaalien yli 10 000 aluevaaliehdokkaasta lähes joka kolmas, noin 3 300 on kunnanvaltuutettuja. Joillekin äänestäjille voi jopa syntyä kuva vallanhimoisista poliitikoista, jotka kahmivat kaikki luottamustoimet itselleen. Välttämättä ei ole kyse siitä. On selvä, ettei puolueilla ole tarjota näin lyhyellä varoitusajalla täysin uusia, päteviä ja ennen kaikkea tunnettuja ehdokkaita meille äänestäjille. Siksi ehdokkaina on tälläkin kertaa hyvin paljon samoja henkilöitä kuin viime kunta- ja eduskuntavaaleissa. Ja totuuden nimissä on huomionarvoista se, että selvä enemmistö ( n. 70%) ehdokkaista ei ole kansanedustajia tai kunnanvaltuutettuja. Positiivisena asiana olen pistänyt myös merkille, että vaaleissa on ehdokkaina paljon nimenomaan sote-alan ja pelastustoimen ammattilaisia, mikä on varsin hyvä asia. Jos jotain, niin asiantuntemusta, ammattitaitoa ja talousosaamista yli puoluerajojen tullaan aluevaltuustoissa tarvitsemaan.
Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä. Aluevaltuutetun intresseissä on kasvattaa oman hyvinvointialueen saamaa rahoitusta, mutta kansanedustajan pitäisi huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Myös aluevaltuustoissa istuvien kunnanvaltuutettujen kaksoisrooli voi osoittautua ongelmalliseksi hyvinvointialueen päättäessä muun muassa palveluverkosta. EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston toiveeseen siitä, että kunta-, alue- ja eduskuntavaalit järjestettäisiin Ruotsin tapaan samaan aikaan ja ehdolla ei saisi olla samanaikaisesti kaikissa eri vaaleissa, onkin helppo yhtyä. Siihen suuntaan ollaan onneksi menossa, sillä seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2025 ja silloin aluevaalit ja kuntavaalit pidetään yhtä aikaa.
Muista, ettei nukkuvien puolue vie asiaasi eteenpäin, joten käytä äänioikeuttasi näissäkin vaaleissa.
Jörn Donneria hieman mukaillen: Äänestäminen kannattaa aina!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi