Pääkirjoitus 14.1.2022

Ensimmäiset aluevaalit

Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat ovella, itse asiassa ennakkoäänestyskin on jo lähtenyt käyntiin. Pöhinä poliittisella kentällä on kova, mutta onko se sitä äänestäjien keskuudessa? Pahimmat arviot ennustavat vaalien äänestysprosentin jäävän jopa alle 40 prosentin. Poliitikoilla onkin nyt kova paikka vakuuttaa äänestäjät siitä, että kyseessä ovat todella tärkeät vaalit, joissa on tärkeä olla mukana antamassa äänensä. Ja tärkeistä vaaleista toden totta on kysymys, sillä aluevaltuustojen päätösvaltaan kuuluvat maakunnan asukkaiden lääkäri-, terveydenhoitaja-, suun terveydenhuolto-, ensihoito-, lastensuojelu-, ikäihmisten asumis-, kotihoito-, mielenterveys- ja päihdetyö-, vammais-, sairaala-, neuvola-, opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut sekä pelastustoimi.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n teettämästä tutkimuksesta selviää, että suomalaisista peräti 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna. Näissä aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa. Vaalien yli 10 000 aluevaaliehdokkaasta lähes joka kolmas, noin 3 300 on kunnanvaltuutettuja. Joillekin äänestäjille voi jopa syntyä kuva vallanhimoisista poliitikoista, jotka kahmivat kaikki luottamustoimet itselleen. Välttämättä ei ole kyse siitä. On selvä, ettei puolueilla ole tarjota näin lyhyellä varoitusajalla täysin uusia, päteviä ja ennen kaikkea tunnettuja ehdokkaita meille äänestäjille. Siksi ehdokkaina on tälläkin kertaa hyvin paljon samoja henkilöitä kuin viime kunta- ja eduskuntavaaleissa. Ja totuuden nimissä on huomionarvoista se, että selvä enemmistö ( n. 70%) ehdokkaista ei ole kansanedustajia tai kunnanvaltuutettuja. Positiivisena asiana olen pistänyt myös merkille, että vaaleissa on ehdokkaina paljon nimenomaan sote-alan ja pelastustoimen ammattilaisia, mikä on varsin hyvä asia. Jos jotain, niin asiantuntemusta, ammattitaitoa ja talousosaamista yli puoluerajojen tullaan aluevaltuustoissa tarvitsemaan.

Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä. Aluevaltuutetun intresseissä on kasvattaa oman hyvinvointialueen saamaa rahoitusta, mutta kansanedustajan pitäisi huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Myös aluevaltuustoissa istuvien kunnanvaltuutettujen kaksoisrooli voi osoittautua ongelmalliseksi hyvinvointialueen päättäessä muun muassa palveluverkosta. EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston toiveeseen siitä, että kunta-, alue- ja eduskuntavaalit järjestettäisiin Ruotsin tapaan samaan aikaan ja ehdolla ei saisi olla samanaikaisesti kaikissa eri vaaleissa, onkin helppo yhtyä. Siihen suuntaan ollaan onneksi menossa, sillä seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2025 ja silloin aluevaalit ja kuntavaalit pidetään yhtä aikaa.

Muista, ettei nukkuvien puolue vie asiaasi eteenpäin, joten käytä äänioikeuttasi näissäkin vaaleissa.
Jörn Donneria hieman mukaillen: Äänestäminen kannattaa aina!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO