Rakentamista pidetään yleisesti hyvänä merkkinä kaupungin talouden voimasta ja elinvoimaisuudesta. Kaupunki on viriili ja vetovoimainen, kun joka puolella kaupunkia rakennetaan. Tämä on varmasti osaltaan oikea kuva, mutta hopeareunuksen takaa pilkottaa muutama kysymys ja uhkakuva.
Tällä viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa Vuokraturvan Timo Metsola varoitti kohtaanto-ongelmasta keskisuurten kaupunkien asuntomarkkinoilla. Liian reipas rakentaminen saattaa vetää rattaat jumiin perusteellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useissa keskisuurissa kaupungeissa asuntojen tarjonta ei kohtaa asuntojen kysyntää. Paikoitellen uudistuotanto synnyttää asunnoista jopa suoranaista ylitarjontaa. Ylitarjonnan ja muuttotappion yhteisvaikutus voi syöstä asuntojen hinnat pysyvään laskuun keskisuurissa kaupungeissa. Näin voi käydä myös myös Lahdessa, sillä kaupungin muuttovoitto on loppujen lopuksi aika pientä verrattuna suuriin kasvukeskuksiin kuten esimerkiksi pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku. Myös Metsola mainitsee haastattelussa Lahden yhtenä esimerkkinä isoista kaupungeista, joissa kehitys on huolestuttavaa.
Vuosina 2013-2017 Lahden väkiluku kasvoi noin 1 500 asukkaalla. Suurin syy väestönlisäykseen oli vuonna 2105 tapahtunut iso maahanmuutto, joka toi kaupunkiin lähes 1 550 asukasta lisää. Muuten Lahden muuttovoitto on vuosittain marginaalista, eikä millään tavoin korreloi sen hurjan rakentamistornadon kanssa, joka kaupungissa tällä hetkellä riehuu. Juuri tällä hetkelläkin radanvarresta puretaan vanhaa Starkkia ja pääpostia, joiden tilalle on suunniteltu satoja asuntoja. Ranta-Kartanon rakentaminen on aloitettu jne. Silti meillä on tällä hetkellä Lahdessa myynnissä yli 1500 asuntoa plus satoja vapaita vuokra-asuntoja.
Herääkin kysymys, kenelle Lahdessa asuntoja oikein rakennetaan? Onko asuntojen rakentaminen räikeästi ylimitoitettu kaupungin tarpeisiin vai perustuuko tarve johonkin tutkimukseen Lahden vetovoimasta? Vai onko takana vain Lahden kaupungin uusi strategia, jossa sokeasti uskotaan kaupungissa asuvan vuonna 2030 peräti 150 000 asukasta. Siis 11 vuodessa saisimme 30 000 uutta asukasta?? 1975 jälkeen Lahden väkiluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla, jos ei lasketa mukaan Nastolan liittämisen tuomaa lisäystä asukasmäärään. Eli viimeisten 45 vuoden aikana Lahti on kasvattanut väkimääräänsä vain 10 000 ja nyt uskotaan 11 vuodessa kasvun olevan 30 000 asukasta? Saatan olla inhorealisti, mutta kyllähän tuo kaupungin strategia kuulostaa enemmän sadulta ja toiveajattelulta kuin realistiselta tavoitteelta. Uusi yliopistoko tuo kaikki nuo uudet asukkaat vaiko Lahden ympäristökaupungin maine? Tuskinpa.
Tällä rakentamistahdilla päädymme Lahdessa Timo Metsolan luomaan uhkakuvaan asuntojen hintojen nopeasta laskusta ennen kuin ehdimme kissaa sanomaan. Käytännössä asuntojen hinnat ovat jo nyt Lahdessa laskussa eli tämä ei ole enää edes mikään uhkakuva, vaan kehitys on jo nyt selkeästi nähtävissä. Pian meillä on käsissämme suuri asuntokupla ja voimme vain odottaa milloin se lopullisesti puhkeaa.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi