Pääkirjoitus 5.4.2019

Kenelle Lahdessa rakennetaan?

Rakentamista pidetään yleisesti hyvänä merkkinä kaupungin talouden voimasta ja elinvoimaisuudesta. Kaupunki on viriili ja vetovoimainen, kun joka puolella kaupunkia rakennetaan. Tämä on varmasti osaltaan oikea kuva, mutta hopeareunuksen takaa pilkottaa muutama kysymys ja uhkakuva.

Tällä viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa Vuokraturvan Timo Metsola varoitti kohtaanto-ongelmasta keskisuurten kaupunkien asuntomarkkinoilla. Liian reipas rakentaminen saattaa vetää rattaat jumiin perusteellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useissa keskisuurissa kaupungeissa asuntojen tarjonta ei kohtaa asuntojen kysyntää. Paikoitellen uudistuotanto synnyttää asunnoista jopa suoranaista ylitarjontaa. Ylitarjonnan ja muuttotappion yhteisvaikutus voi syöstä asuntojen hinnat pysyvään laskuun keskisuurissa kaupungeissa. Näin voi käydä myös myös Lahdessa, sillä kaupungin muuttovoitto on loppujen lopuksi aika pientä verrattuna suuriin kasvukeskuksiin kuten esimerkiksi pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku. Myös Metsola mainitsee haastattelussa Lahden yhtenä esimerkkinä isoista kaupungeista, joissa kehitys on huolestuttavaa.

Vuosina 2013-2017 Lahden väkiluku kasvoi noin 1 500 asukkaalla. Suurin syy väestönlisäykseen oli vuonna 2105 tapahtunut iso maahanmuutto, joka toi kaupunkiin lähes 1 550 asukasta lisää. Muuten Lahden muuttovoitto on vuosittain marginaalista, eikä millään tavoin korreloi sen hurjan rakentamistornadon kanssa, joka kaupungissa tällä hetkellä riehuu. Juuri tällä hetkelläkin radanvarresta puretaan vanhaa Starkkia ja pääpostia, joiden tilalle on suunniteltu satoja asuntoja. Ranta-Kartanon rakentaminen on aloitettu jne. Silti meillä on tällä hetkellä Lahdessa myynnissä yli 1500 asuntoa plus satoja vapaita vuokra-asuntoja.

Herääkin kysymys, kenelle Lahdessa asuntoja oikein rakennetaan? Onko asuntojen rakentaminen räikeästi ylimitoitettu kaupungin tarpeisiin vai perustuuko tarve johonkin tutkimukseen Lahden vetovoimasta? Vai onko takana vain Lahden kaupungin uusi strategia, jossa sokeasti uskotaan kaupungissa asuvan vuonna 2030 peräti 150 000 asukasta. Siis 11 vuodessa saisimme 30 000 uutta asukasta?? 1975 jälkeen Lahden väkiluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla, jos ei lasketa mukaan Nastolan liittämisen tuomaa lisäystä asukasmäärään. Eli viimeisten 45 vuoden aikana Lahti on kasvattanut väkimääräänsä vain 10 000 ja nyt uskotaan 11 vuodessa kasvun olevan 30 000 asukasta? Saatan olla inhorealisti, mutta kyllähän tuo kaupungin strategia kuulostaa enemmän sadulta ja toiveajattelulta kuin realistiselta tavoitteelta. Uusi yliopistoko tuo kaikki nuo uudet asukkaat vaiko Lahden ympäristökaupungin maine? Tuskinpa.

Tällä rakentamistahdilla päädymme Lahdessa Timo Metsolan luomaan uhkakuvaan asuntojen hintojen nopeasta laskusta ennen kuin ehdimme kissaa sanomaan. Käytännössä asuntojen hinnat ovat jo nyt Lahdessa laskussa eli tämä ei ole enää edes mikään uhkakuva, vaan kehitys on jo nyt selkeästi nähtävissä. Pian meillä on käsissämme suuri asuntokupla ja voimme vain odottaa milloin se lopullisesti puhkeaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO