Seuraavien neljän viikon kohdalla kalenterissani lukee isolla sana ”LOMA”. Kiva juttu, mutta mitä ihmettä sitä sitten lomallaan tekisi? Pitäisikö varata äkkilähtö etelään vai kiertää vain kotimaata? Riippuu tietenkin säästä. Toisaalta, johan tässä kesäkuussa sai nauttia lämmöstä. Menisikö mökille vai vuokraisiko asuntoauton? Käydäänkö sukulaisissa vai vietetäänkö loma vain perheen kesken? Mitäs jo oltaisiinkin kaupungissa koko loma vai pitäisikö sittenkin kiertää festareita ja erinäisiä kesätapahtumia? Suunnatakko Ruisrockiin vai Savonlinnan oopperajuhlille? Loma pitää sisällään niin suuren määrän erinäisiä odotuksia, että moni pakahtuu jo alkuunsa niiden alle. Monien mielestä kesäloman pitäisi olla aina ikimuistoinen ja sellainen, että sitä olisi sitten talven pimeinä iltoina kiva muistella. Melkoinen guru saa olla, että saa koko perheen lomatoiveet toteutettua neljässä viikossa ja luulenpa ettei sitä kannata edes yrittää.

Monella lomaan liittyvät suorituspaineet ovat maksimissaan ja stressi korkealla, vaikka loman vaikutus pitäisi olla juuri päinvastainen. Esimerkiksi avioerotilastoissa on elo-syyskuussa piikki, sillä eniten erotaan juuri kesälomien jälkeen. Suurin syy ei ehkä kuitenkaan ole epäonnistuneessa lomassa, vaan siinä, että lomalla pariskunnilla on kerrankin aikaa keskustella/ riidellä ne kaikki riidat kunnolla läpi, jotka työ- ja arkikiireiden takia on sysätty syrjään läpi vuoden. Tai sitten, kun kerrankin on yhteistä aikaa, huomataankin, ettei meillä ole enää mitään yhteistä.

No synkistä vesistä niihin iloisempiin. Suomen kesä on pullollaan kivoja kesätapahtumia, isoja ja pieniä, jotka keräävät paljon ihmisiä. Jonkun arvion mukaan kaikissa kesän tapahtumissa käy jopa noin kaksi miljoonaa ihmistä. Se lämmittää suuresti mieltäni, sillä useimmat tapahtumat, varsinkin ne pienemmät, kasataan pitkälti talkoovoimin, verta, hikeä ja kyyneliä vuodattaen. Useimmiten kyseessä on enemmän ”rakkaudesta lajiin”- tyylinen elämys kuin ”rahat pois tyhmiltä kuluttajilta”- riisto. Tukemalla paikallista tekemistä pidät samalla oman asuinalueesi vireänä ja elinvoimaisena. Support your local (Kannata paikallista) -hokema on siis hyvä pitää mielessä tänäkin kesänä, kun miettii lomasuunnitelmiaan. Ei aina tarvitse lähteä kauas löytääkseen upeita elämyksiä ja kivoja tapahtumia.

Pidät käsissäsi Omalähiön isoa kesälehteä, johon olemme keränneet teille kasan kesälomavinkkejä. On lukuisia kesäteattereita, musiikkifestivaaleja, kyläjuhlia jne. Kaiken kaikkiaan tarjolla on paljon mukavaa ajanviettoa niin paisteessa kuin sateessakin juuri teille arvon lomalaiset. Ja ihan tässä lähellä. Myös me täällä toimituksessa pakkaamme laukkumme ja suuntaamme lataamaan akkuja Suomen suveen neljäksi viikoksi. Tapaamme jälleen elokuun ensimmäisenä perjantaina, kun Omalähiö seuraavan kerran tipahtaa postiluukustasi.

Hyvää kesää!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tänä kesänä meitä penkkiurheilijoita hemmotellaan niin ylenpalttisesti, että monen urheiluhullun kesä voi kulua pelkästään televisiota tuijottamalla. Kesä startattiin yleisurheilun EM-kisoilla, joista odotukset olivat suuret, tulokset vastaavasti huomattavasti pienemmät. Suomen iso joukkue lähti mitalijahtiin yllättävänkin laajalla rintamalla, mutta loppujen lopuksi käteen jäi vain yksi keihäspronssi. Kisat olivat odotuksiin nähden selkeä pettymys, sillä enemmän oli lupa odottaa. Toisaalta paljon hyviä asioita tapahtui heti mitalisijojen ulkopuolella ja Suomeen napsahti monta pistesijaa eli sijoja 4-8. Silloin kun meillä on lajeissa laajuutta ja aitoa kilpailua, poikii se varmuudella tulevaisuudessa sitten niitä mitalejakin. Nyt ei vain osunut kohdilleen. Useimmiten suomalaisen urheilijan selitys oli se, että oli kaikenlaista vammaa ennen kisaa ja se paras tulos, millä kisoihin tuli valituksi, tuli kuitenkin tehtyä jo viime kesänä.

No, eihän kesän isot urheiluhetket tähän jää, sillä tänään käynnistyvät jalkapallon EM-kisat ja näissä kisoissa ei tarvi Suomen puolesta jännittää, sillä Huuhkajat lähti laulukuoroon jo jatkokarsinnoissa. Silloin kun ei tarvitse jännittää suomalaisten puolesta, voi rauhassa keskittyä jalkapallon hienouksiin ja huippupelaajien suorituksiin. Parhaimmillaan huippufutis on erittäin viihdyttävää ja eiköhän suurin osa otteluista tule seurattua, vaikka kiva olisi auringossakin ehtiä terassilla makaamaan. No, kunhan saunaan ehtii. Ennakkosuosikkeina kisoihin matkaavat ikisuosikit isäntämaa Saksa, Ranska, Espanja ja Italia. Pieni yllätyssauma annettakoon vielä Portugalille.

Kunhan jalkapallon Euroopan mestari on saatu selville, onkin jo aika siirtyä Pariisin olympialaisten pariin. Kyseessä on myös parin viikon mittainen 32 eri urheilulajin megatapahtuma. Olympialaisten seuraaminen ei onneksi ole itselleni niin intensiivinen tapahtuma kuin jalkapallon EM-kisat, sillä mukana on paljon eri lajeja ja paljon sellaistakin urheilua, joka ei itselleni ole niin tärkeää. Palloiluakin on mukana enemmän kuin laki sallii, sillä mitalit jaetaan jalka- , käsi-, lento- ja koripallossa, unohtamatta vesipalloa, sulkapalloa, tennistä, golfia, rugbya ja maahockeytä. Tiesitkö muuten että olympiamitaleista kamppaillaan sellaisissakin lajeissa kuin kiipeily tai breakdance? Loppujen lopuksi itse ajattelin seurata lähinnä yleisurheilua ja tietenkin niitä lajeja, joista alkaa näyttämään siltä, että mitali olisi mahdollinen. Muiden penkkiurheilijoiden tapaan myös minua kiinnostaa ennen kaikkea Suomen menestys. Jonkun breakdancen katsominen ilman mitalimahdollisuuksia ei kiinnosta, mutta auta armias jos suomalainen on kiipeilyn finaalissa, niin kyllä kiinnostaa.

Kova savotta penkkiurheilijoille, mutta ehkä rahtusen kovempi itse urheilijoille. Toivotaan menestystä urheilijoille ja jaksamista meille sohvalla jännääjille.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

EU-vaalit käydään tämän viikon sunnuntaina. Vaalikampanjat ovat loppusuoralla ja ennakkoäänetkin on jo ehditty antamaan. Perinteisesti EU-vaalit ovat olleet Suomessa ikään kuin välttämätön paha, vaali joka ei ketään kiinnosta. Tästä kertoo jo edellisten vaalien äänestysprosentti, joka on pyörinyt jo vuosikaudet vaaleista toiseen vain 40% tienoilla. Siis alle puolet suomalaisista äänioikeutetuista äänestää EU-vaaleissa. Tämä on sikäli aika outoa, ettei vaali kiinnosta, koska nimenomaan EU:ssa päätetään todella monista meidänkin asioista ja ainoastaan äänestämällä voit niihin vaikuttaa.

Nämä EU-vaalit saattavat kuitenkin yllättää, sillä ilmassa on ollut aistittavissa jo pienen pientä vaalikiimaa. Äänenpainot ovat vaalikeskusteluissa nousseet, kun puheeksi on otettu maahanmuuttajat tai ilmastotoimet. Tähän varmasti vaikuttaa tämänhetkinen tilanne maassamme, jossa polarisoituminen ja puolien valitseminen on noussut uuteen arvoon. Hallitus-oppositio -asetelma on kovin kärjistynyt ja se ei voi olla näkymättä myös EU-vaaleissa. Lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut entistä enemmän EU:n roolia konflikteissä esiin. Euroopasta pitäisi nyt löytyä ennennäkemätöntä yhteishenkeä, sillä mitä käy USA:n tuelle Ukrainassa, jos presidentiksi siellä nousee täysin arvaamaton Trump? Voiko Eurooppa jatkossa enää luottaa siihen, että kyllä USA ja NATO hoitavat konfliktit ja eurooppalaiset katsovat vierestä? Nyt on EU:sta pakko löytyä sellaisia tervepäisiä henkilöitä, joilla on osaamista, neuvottelukykyä ja halua yhdistää Eurooppaa. Helppoa se ei ole ollut ennenkään, mutta tämän hetken maailmassa, jossa monet asiat ovat pielessä, se on entisestäänkin vaikeampaa ja haastavampaa. Ja kyllähän lista EU:n kärkihaasteista on mittava: Ilmastonmuutos, talouskriisi, ikääntyvä väestö, työttömyys, maahanmuutto ja maailman turvallisuus ovat asioita, joihin EU:n on löydettävä ratkaisuja.

On muuten aika yllättävää, että myös Putin-henkistä ajattelua löytyy paljon Euroopasta, niin äärivasemmiston kuin äärioikeistonkin puolelta, joten tarkkana saa äänestäjä olla, ettei oma ääni valu putinistien laariin. Kannattaa siis tarkkaan ottaa selvää siitä, mihin Euroopan parlamentin puolueryhmään suomalaiset puolueet kuuluvat ja mikä on kunkin puolueryhmän agenda.

Lopuksi on syytä muistaa, että äänestäminen on tärkeää. Se on yksinkertaisesti demokratian kulmakivi ja sen merkityksen usein huomaa vasta sitten, kun sen menettää. Kaikissa maissa ei järjestetä tänä päivänäkään vapaita vaaleja, joten pidetään huoli siitä, että jatkossa käymme antamassa äänemme ja pidämme siten omalta osaltamme huolen siitä, että demokratia toteutuu. Elämme merkittäviä muutoksen aikoja Euroopassa, joten nyt jos koskaan, kannattaa äänestää, sillä muutoksen suunta määritellään nyt ja tässä. Minkälaisen Euroopan sinä haluat tulevaisuudessa nähdä?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi