Pääkirjoitus 16.2.2018

Kyberuhkia Lahden taivaalla

Kyberuhka on nykypäivän tietoyhteiskuntamme uusin uhkatekijä, joka on noussut vauhdilla vanhojen uhkakuvien rinnalle. Tietokoneet nimittäin ohjaavat tänä päivänä tavalla tai toisella lähes kaikkea meille tärkeää. Vaaravyöhykkeessä on koko yhteiskuntamme infrastruktuuri, mukaan lukien tärkeä maanpuolustus sekä tiedonvälitys. Mikäli maailmaamme häiritään viruksilla, Troijan hevosilla, madoilla ja haittaohjelmilla, voivat seuraukset yhteiskunnassamme olla yllättävän tuhoisat.

Lahdessa tästä saatiin varoittava esimerkki, kun WannaMine-niminen haittaohjelma halvaannutti Lahden kaupungin tietokoneet. Haittaohjelma aiheutti katkoksia terveysasemien potilastietojärjestelmissä sekä muun muassa Lahden kaupungin verkkosivuilla, sähköpostissa ja kirjastojen järjestelmissä. Kaiken kaikkiaan noin 2400 tietokonetta Lahden kaupungin verkossa joutui haittaohjelman valtaan. Haittaohjelmasta eroon pääseminen kesti viikon verran. Onni onnettomuudessa oli se, että kyseessä ei ollut erityisen vaarallinen haittaohjelma, joka olisi tieten tahtoen tehty aiheuttamaan mahdollisimman paljon tuhoa ja kaaosta kaupungin järjestelmissä. Silti paljon turhaa työtä ja ylimääräisiä kustannuksia haittaohjelma kuitenkin aiheutti.

Mitäpä jos haittaohjelma olisikin tehty terroristisessa mielessä tuhoamaan kaikki järjestelmät? Kuinka meidän olisi käynyt silloin? Miten tilanteesta olisi selvitty? Nykyaikaisen yhteiskunnan haavoittuvin kohta on ilman muuta sähkönjakelu. Käytännössä koko Suomi voitaisiin halvaannuttaa 15 minuutissa kajoamalla sähköverkkoon. Useimmat yhteiskunnan palvelut ja toiminnot kun ovat kiinteästi sidoksissa tietoliikenteen kautta sähköisiin palveluihin. Uhka on suuri ja sen vakavuutta lisää se, että sähkön varassa toimivia tietojärjestelmiä käytetään mm. väestön varoittamiseen häiriötilanteissa. Voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että uhka kohdistuu kaikkia niitä kohtaan, jotka käyttävät sähköisiä palveluita eli käytännössä meihin kaikkiin.

Tietotekniikka ja digitaaliset palvelut auttavat yhteiskuntaa selviämään monista tulevaisuuden ongelmista, mutta samalla ne ovat erittäin houkutteleva kohde ammattihakkereille ja tietoliikenneterroristeille. Kybervaikuttaminen eri valtioiden vaaleihin on jo vahvasti tätä päivää. Tietotekniikan tulevaisuuden mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta näin on myös uhkien laita.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Hallituksen jäsen Juha-Pekka Forsman: Laune on paras paikka Lahdessa
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunta jatkaa vuokralaisena Liipolassa
Perhepäivähoitaja Marika Rosti: Perhepäivähoito on lapselle paras vaihtoehto
Kirsikankukkajuhlasta on tarkoitus tehdä perinne
Opiskelija Nea Pellinen Juliste ei ole todellakaan heti valmis
FC Lahti uusien haasteiden edessä
Vanhempi konstaapeli Teppo Rainio: Poliisi haluaa läsnäolollaan vaikuttaa, että mopomiitit ovat rauhallisia
Liikunnanopettaja Pertti Vartiainen: Kisapuisto on ainutlaatuinen liikuntakeidas keskellä kaupunkia
Lähikuvassa: ”Demokratian terrieri” valtuutettu Pertti Arvaja
Jorma Ratian valtuustokysymyksen taustat
Kansanedustaja Mira Nieminen: Olen haaveillut kansanedustajan työstä pitkään
Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille
Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua
Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
ARKISTO