Paikallinen omakotiyhdistyksemme on todella pelottava ilmestys. Siltä ajatukselta on aika vaikea välttyä, kun seuraa lahtelaista valtamediaa. Kun Launeen omakotiyhdistys uskalsi jälleen kerran ottaa VT 12-kysymyksen esille viime maanantain vaalitentissään, kiirehti kaupungin valtamedia ESS pääkirjoituksessaan (26.9.) kertomaan, kuinka tielinjaus on jo päätetty ja valtuutetut vain kosiskelevat etelälahtelaisia äänestäjiä olemalla Launeen linjausta vastaan.
Toisin sanoen syyllistetään näitä ”vääräoppisia” ehdokkaita pelkiksi mielistelijöiksi. Onkohan kellään tullut mieleen se, että ehdokkaat saattavat ihan oikeasti olla Launeen linjausta vastaan vai onko se täysin mahdoton ajatus? Eivätkö kaikki olekaan nielleet koukkuineen tätä kaupungin harrastamaa tielinjauspropagandaa? Onneksi meillä Suomessa on vielä olemassa sellainen asia kuin sananvapaus ja ymmärtääkseni se pätee myös kaupungissamme.
Lisäksi ihmisiä pelotellaan sillä, että tietä ei saada vuosikymmeniin, jos kaikki eivät nyt yhteisesti huudakaan hurraata Launeen vaihtoehdolle. Maakuntalehtemme väittää myös, ettei toista vaihtoehtoa oikeasti ole edes olemassa. Liikenneministeri Kyllönen oli ainakin viime tammikuussa asiasta eri mieltä, josta todisteena ote Kyllösen haastattelusta:
Liikenneministeri Merja Kyllönen ei pitänyt ohitien rakentamista Renkomäen vaihtoehdon mukaisesti pelkkänä toiveajatteluna ja Laune-aktivistien huuhaana, joksi se on joissakin yhteyksissä leimattu.
– Tässä taloudellisessa tilanteessa kaikkia tulevia hankkeita on tarkasteltava aivan uudesta näkövinkkelistä. Kaikki varteenotettavat vaihtoehdot olisi syytä käydä läpi. Siinä vaiheessa vasta kun rahoitus- ja toteutuspäätökset on tehty, voidaan sanoa varmuudella mistä kohtaa tie Lahdessa kulkee ja nythän niitä päätöksiä ei vielä ole tehty. (Omalähiö 27.1.2012)
Lyhyesti kiteytettynä: VT 12 ei ole vanhentunut vaaliteema, kuten ESS väittää, vaan asiaan voidaan vielä vaikuttaa, jos tahtoa vain löytyy.
Launeen omakotiyhdistyksestä sitä tahtoa näyttää löytyvän. Keskustelu jatkukoon.
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Kuntavaalien lähtölaukaus ammuttiin viime maanantaina, kun puolueiden piti jättää ehdokaslistansa. Ehdokkaiden numerot vahvistetaan viikon päästä eli kuukausi ennen varsinaista vaalipäivää, joten varsinaiselle vaalityölle ei ehdokkaille jää paljon aikaa.
Lahdessa SDP ja kokoomus kilpailevat totutusti isoimman puolueen tittelistä. Vaalien mustana hevosena voidaan pitää perussuomalaisia, jotka ovat kaksinkertaistaneet ehdokasmääränsä viime vaaleista ja ainakin puolueen sisällä odotetaan Jytkyn kakkososaa. Jos Jytky vol 2 toteutuu, jäävät vihreät, vasemmistoliito, kristilliset ja keskusta kamppailemaan tasapäisesti lopuista valtuuston paikoista. Pienemmistä puolueista en usko tälläkään kertaa kenenkään nousevan valtuustoon.
On mielenkiintoista nähdä, mitkä asiakysymykset nousevat Lahden vaalikamppailussa esille.
Kunnan palvelut, kuntaliitokset, toriparkki, Teivaan hotellihanke, eteläinen ohitie, koulujen ja päiväkotien homeongelmat, vanhustenhoito, matkakeskus, Aleksin kävelykatu, Ranta-Kartano ja Hennalan tulevaisuus. Siinä listaa varmasti esiin nousevista kiistakapuloista.
Uskon, että ne ehdokkaat, jotka pystyvät konkreettisesti tuomaan esille kantansa ovat vahvoilla. Ns. taivaanrannanmaalarit ja yleisellä tasolla asioista puhuminen ei kuntavaaleissa tule riittämään valtuustopaikkaan, vaan ehdokkailta vaaditaan konkreettisia ja realistisia vaihtoehtoja, joihin äänestäjät voivat tarttua.
Valtuuston jättää moni konkari ja samalla heiltä vapautuu peräti 5600 ääntä jaettavaksi uudelleen.
Mielenkiintoista nähdä rantautuvatko nuo äänet enää samoihin puolueisiin vai tapahtuuko nyt merkittävä uusjako valtuustopaikoissa.
Tilausta moiselle ainakin on.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Tällä viikolla maakuntalehdessä uutisoitiin näyttävästi, että Lahden eteläisen kehätien suunnittelu etenee. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala korosti tiesuunnitelman nopeuttavan itse hankkeen toteuttamista. Aikaa suunnitteluun on varmasti tarpeeksi, sillä hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa kehätie mainitaan vasta vuosien 2016-2022 luettelossa. Nykyinen Launeen halkaiseva suunnitelma sisältää peräti kuusi eritasoliittymää ja kolme tunnelia. Tämä kaikki ainoastaan 13 kilometrin matkalla. Ei siis ihme, että kustannuksetkin ovat huimat 180 miljoonaa euroa.
Ennen seuraavaa kokousta lokakuussa tien suunnittelutyöryhmä selvittää, olisiko tiesuunnitelmaan tehtävissä kustannuksia säästäviä muutoksia. Ennen kuin työryhmä keksii poistaa tunneleita, eritasoliittymiä ja poistaa tien tarvitsemat tarpeelliset ympäristönsuojaukset Launeen linjauksesta, olisi nyt syytä tutkia se olemassaoleva toinen vaihtoehto eli Renkomäen linjaus. Tie Renkomäen vaihtoehdon mukaisesti säästäisi noin 80 miljoonaa euroa, joten säästö olisi todella huomattava. Lisäksi tie kulkisi kauempana tiheästä asutuksesta. Liikennevirastossa kyllä ollaan tietoisia tästä halvemmastakin vaihtoehdosta, vaikka kaupungin päättäjät kovapäisesti Launeen linjausta eteenpäin vievätkin.
Kuukauden päästä pidettävissä kuntavaaleissa kehätie ja sen paikka on varmasti yksi merkittävimmistä puheenaiheista ja yksi tekijä, joka vaikuttaa siihen, ketä etelälahtelaiset äänestäjät vaaleissa äänestävät. Niinpä Launeen omakotiyhdistys järjestää 24.9. vaalitentin kuntavaaliehdokkaille Salinkallion koululla, jossa paikalle kutsutut politiikot kertovat näkemyksiään siitä, mikä on Etelä-Lahden tulevaisuus ja kenen ehdoilla sitä kehitetään.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Pikkuvanhat lapset ovat aina olleet tavattoman suosittuja viihdemaailmassa. Joku siinä tuntuu viehättävän ns. suurta yleisöä, kun 10-vuotias puhuu, käyttäytyy ja pukeutuu kuin aikuinen. Täytyy kuitenkin muistaa, että aikuismaisen kuoren alla on oikeasti pieni lapsi. Ei siis aikuinen, kypsä ihminen, joka osaa käsitellä eteen tulevat vastoinkäymiset ja myös mahdollisen menestyksen ja julkisuuden. Kun seuraa mediasta julkisuuden ihmisiä, voisi tietysti todeta, ettei se julkisuuden käsittely aina tunnu onnistuvan edes aikuisille.
Asia nousi taas ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi, kun hiljattain peruttiin lasten missikisat ja televisiossa pyörii lasten kokkauskilpailu Junior MasterChef. Nettifoorumeilla ja palautepalstoilla on asiasta oltu taas montaa eri mieltä. Kaikkihan me muistamme lasten tenavatähtikilpailut, jotka olivat noin 20 vuotta sitten todella suosittuja. Silloinkin keskusteltiin samasta asiasta eli onko lasten pakko kilpailla julkisuudessa ja miten se vaikuttaa lasten myöhempään elämään. Asiasta ei ole tehty tietääkseni tutkimusta, joka kertoisi totuuden ja mihin kilpailujen raja pitäisi vetää. Saako leikkimielisiä kilpailuja järjestää ja missä taas menee leikkimielisen ja liian totisen kilpailun raja?
Tosiasiassahan kilpailu alkaa jo syntymästä lähtien, kun juuri syntynyt vauva saa ensimmäiset pisteensä kätilöltä. Sen jälkeenhän elämä on pelkkää kilpailua muita vastaan. Kaikessa lasta verrataan muihin. Milloin lapsi on pitempi tai paksumpi kuin muut tai naapurin Erkillä on parempi todistus jne. Ehkäpä annamme kuitenkin lasten olla vielä lapsia ja annamme heidän nauttia lapsuuden iloista ja vapaudesta vielä kun ehtivät.
Viimeistään aikuisena pääsee kyllä sitten tähän elämänmittaiseen kilpailuun mukaan…
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi