Pääkirjoitus 2.5.2025

Koulujen kännykkäkielto astuu voimaan ensi syksynä

Eduskunta on hyväksynyt koulujen kännykkäkieltoa koskevan lain. Puhelimen käyttö on elokuusta alkaen kiellettyä peruskoulun oppitunneilla, jos käyttöön ei ole annettu erikseen lupaa opetuksen tai esimerkiksi terveyssyiden takia. Laki ei koske välitunteja. Monet poliitikot ja ihan varmasti me tavalliset katujen tallaajatkin pääosin toivomme, että tulevaisuudessa kännykät kiellettäisiin koko maassa myös välitunneilta.

Puhelinkiellon tavoitteena on, että lapsilla olisi oppitunneilla entistä parempi rauha keskittymiseen ja oppimiseen. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan kännyköiden rajoittaminen parantaa erityisesti heikkojen oppilaiden edellytyksiä pärjätä koulussa. Kännykkäkieltoa on kokeiltu monissa maissa. Esimerkiksi Norjassa yläasteen oppimistulokset paranivat etenkin tytöillä. Samalla väheni myös koulukiusaaminen. Vaikutusta oli myös mielenterveysongelmiin eli psykologikäynnit vähenivät ja nekin eritoten tytöillä. Englannissa puhelinkieltoa taas kokeiltiin lukioissa. Oppimistulokset kohenivat ja suurin vaikutus koski heikosti pärjääviä oppilaita.

Miksi sitten on niin tärkeää, että älypuhelimista päästään eroon oppitunneilla? Älypuhelinten suurin ongelmana on niiden tarjoama loputon kattaus nopeaa mielihyvää. Aivot yksinkertaisesti ylikuormittuvat liiallisesta älypuhelimen käytöstä. Kuormitus osuu aivojen etuotsalohkoon eli samaan paikkaan, joka säätelee koulunkäynnin kannalta keskeisiä toimintoja eli toiminnanohjausta, oppimista ja muistia. Jos etuotsalohko on koko ajan ylikuormittunut, oppimiselle ei ole tilaa. Ja uskokaa tai älkää, tuota edellä kerrottua en keksinyt itse, vaan monet tutkimukset antavat samanlaisia tuloksia kännykänkäytöstä varsinkin lapsilla ja nuorilla.

Kännykänkäytön seuraukset ovat opettajille tuttuja. Lapsi tai nuori ei pysty keskittymään, syventymään, ajattelemaan tai rakentamaan laajempia asiakokonaisuuksia.Etuotsalohkon kuormittuminen haittaa myös tunnesäätelyä ja helposti käy niin, että pienet harmit saavat suuren mittakaavan. Yhdellä se voi ilmetä raivostumisena, toisella lamaantumisena. Tuttua monille, eikö vain?

Kännykkäkielto kouluihin on todella positiivinen asia. Vaan kuka lähtisi kieltämään kännykät myös työpaikoilta? Tai estämään työpaikoilla some- ja nettisurffailun? Kuinkahan paljon tehokasta työaikaa kuluukaan siihen, että työntekijät postailevat työpäivän aikana someen tai muuten vain suffailevat eri sivustoilla? No, oikeasti kännykkäkielto työpaikoille olisi liki mahdoton toteuttaa, mutta ajatuksena mielenkiintoinen. Olisiko jo aika kääntää kelloa vähän taaksepäin ja alkaa taas panostamaan siihen, että tavataan ihan kasvotusten? Tai siihen, että maltettaisiin jättää se puhelin välillä vaikka ihan kotiin. Keskimäärin suomalainen käyttää ruutuaikaa 4,5 tuntia päivässä. Löytyisiköhän sillekin ajalle jotain ihan järkevää tekemistä?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO