Pääkirjoitus 2.5.2025

Koulujen kännykkäkielto astuu voimaan ensi syksynä

Eduskunta on hyväksynyt koulujen kännykkäkieltoa koskevan lain. Puhelimen käyttö on elokuusta alkaen kiellettyä peruskoulun oppitunneilla, jos käyttöön ei ole annettu erikseen lupaa opetuksen tai esimerkiksi terveyssyiden takia. Laki ei koske välitunteja. Monet poliitikot ja ihan varmasti me tavalliset katujen tallaajatkin pääosin toivomme, että tulevaisuudessa kännykät kiellettäisiin koko maassa myös välitunneilta.

Puhelinkiellon tavoitteena on, että lapsilla olisi oppitunneilla entistä parempi rauha keskittymiseen ja oppimiseen. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan kännyköiden rajoittaminen parantaa erityisesti heikkojen oppilaiden edellytyksiä pärjätä koulussa. Kännykkäkieltoa on kokeiltu monissa maissa. Esimerkiksi Norjassa yläasteen oppimistulokset paranivat etenkin tytöillä. Samalla väheni myös koulukiusaaminen. Vaikutusta oli myös mielenterveysongelmiin eli psykologikäynnit vähenivät ja nekin eritoten tytöillä. Englannissa puhelinkieltoa taas kokeiltiin lukioissa. Oppimistulokset kohenivat ja suurin vaikutus koski heikosti pärjääviä oppilaita.

Miksi sitten on niin tärkeää, että älypuhelimista päästään eroon oppitunneilla? Älypuhelinten suurin ongelmana on niiden tarjoama loputon kattaus nopeaa mielihyvää. Aivot yksinkertaisesti ylikuormittuvat liiallisesta älypuhelimen käytöstä. Kuormitus osuu aivojen etuotsalohkoon eli samaan paikkaan, joka säätelee koulunkäynnin kannalta keskeisiä toimintoja eli toiminnanohjausta, oppimista ja muistia. Jos etuotsalohko on koko ajan ylikuormittunut, oppimiselle ei ole tilaa. Ja uskokaa tai älkää, tuota edellä kerrottua en keksinyt itse, vaan monet tutkimukset antavat samanlaisia tuloksia kännykänkäytöstä varsinkin lapsilla ja nuorilla.

Kännykänkäytön seuraukset ovat opettajille tuttuja. Lapsi tai nuori ei pysty keskittymään, syventymään, ajattelemaan tai rakentamaan laajempia asiakokonaisuuksia.Etuotsalohkon kuormittuminen haittaa myös tunnesäätelyä ja helposti käy niin, että pienet harmit saavat suuren mittakaavan. Yhdellä se voi ilmetä raivostumisena, toisella lamaantumisena. Tuttua monille, eikö vain?

Kännykkäkielto kouluihin on todella positiivinen asia. Vaan kuka lähtisi kieltämään kännykät myös työpaikoilta? Tai estämään työpaikoilla some- ja nettisurffailun? Kuinkahan paljon tehokasta työaikaa kuluukaan siihen, että työntekijät postailevat työpäivän aikana someen tai muuten vain suffailevat eri sivustoilla? No, oikeasti kännykkäkielto työpaikoille olisi liki mahdoton toteuttaa, mutta ajatuksena mielenkiintoinen. Olisiko jo aika kääntää kelloa vähän taaksepäin ja alkaa taas panostamaan siihen, että tavataan ihan kasvotusten? Tai siihen, että maltettaisiin jättää se puhelin välillä vaikka ihan kotiin. Keskimäärin suomalainen käyttää ruutuaikaa 4,5 tuntia päivässä. Löytyisiköhän sillekin ajalle jotain ihan järkevää tekemistä?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO