Pääkirjoitus 16.4.2021

Valkoposkihanhi tulee taas

Kevätaurinko paistaa ja loputkin lumet sulavat. Kevät on täällä ja samalla myös nuo rakastetut ja vihatut valkoposkihanhet. Vielä pari vuosikymmentä sitten valkoposkihanhia nähtiin Suomessa lähinnä muuttomatkoillaan, kun ne lensivät keväisin maamme etelärannikon yli pohjoisille pesimäseuduilleen. Silloin varmasti ihailtiin kuorossa tuota harvinaista ja komeaa lintua, joka oli saapunut Suomeen. Nyt on kellossa toisenlainen ääni.

Tänä päivänä valtavat valkoposkihanhilaumat ovat riesana lähes tulkoon kaikkialla Suomessa. Meille tavallisille lahtelaisille kaduntallaajille hanhet ovat tulleet vähän liiankin tutuiksi Vesijärven rannoilta, jossa hanhen ulosteet vähentävät puistojen virkistysarvoja. Kuten tiedämme, niin hanhen uloste ei ole edes sieltä pienimmästä päästä, vaan vastaa pienen koiran aikaansaamaa ulosteläjää. Uimarannoilla uimaveden laatu saattaa hetkellisesti heikentyä sateiden aikaan, kun sade huuhtoo ulosteita veteen. Ulosteista ei kuitenkaan ole tutkitusti merkittävää terveyshaittaa. Hanhet saattavat lisäksi pesimäaikaan olla jonkin verran aggressiivisia ja niitä onkin syytä silloin välttää. Tuntuu siltä, että minne tahansa Suomessa menee, löytyy rannoilta valkoposkihanhia.

Jos kaupungeissa hanhien aiheuttamat haitat ovat lähinnä kosmeettisia, niin maataloudessa valkoposkihanhien aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Valkoposkihanhet laiduntavat säilörehunurmet ja syysviljat sekä kaivavat pellosta kevätkylvöjen viljat, herneet, härkäpavut ja sipulit. Korvauksia satovahingoista maksettiin viljelijöille ensimmäistä kertaa vuonna 2009. Silloin ne olivat alle 100 000 euroa. Viime vuonna vahinkoja korvattiin jo liki kolmen miljoonan euron edestä.
Valkoposkihanhia voidaan yrittää häätää mm. koirapartioiden, robottileikkurin, laserkarkottimien ja drone-lennokkien avulla. Sen sijaan ampua sitä ei saa kuin erikoisluvalla. Hanhen tappamisesta saa sakot. Lisäksi hanhen arvon (336 euroa) joutuu korvaamaan valtiolle sekä menettää rikoksentekovälineen, esimerkiksi haulikon, valtiolle.

Se että valkoposkihanhi on rauhoitettu lintu, kummastuttaa monia, niin myös minua. Miksi noinkin yleinen lintu on rauhoitettu? Etsin netistä syytä rauhoittamiseen, mutta en löytänyt. Seuraava teksti sen sijaan tuli vastaan toistuvasti: Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, eli se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Sitä ei ole myöskään mainittu lintudirektiivin liitteessä II, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Näin ollen mikään EU:n jäsenmaa ei voi säätää lajia riistalinnuksi. Valkoposkihanhien populaatiokoon rajaamiselle ”hyväksyttävälle tasolle” pitäisi siis löytää kansainvälinen linjaus, joka on poliittinen päätös. Toivottavasti sellainen päätös saadaan pikaisesti aikaan. Kun kyseessä on EU:n päätös, voidaan päätöstä kuitenkin joutua odottelemaan vuosikaudet. Komea lintu, mutta liika on yksinkertaisesti liikaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
ARKISTO