Pääkirjoitus 16.4.2021

Valkoposkihanhi tulee taas

Kevätaurinko paistaa ja loputkin lumet sulavat. Kevät on täällä ja samalla myös nuo rakastetut ja vihatut valkoposkihanhet. Vielä pari vuosikymmentä sitten valkoposkihanhia nähtiin Suomessa lähinnä muuttomatkoillaan, kun ne lensivät keväisin maamme etelärannikon yli pohjoisille pesimäseuduilleen. Silloin varmasti ihailtiin kuorossa tuota harvinaista ja komeaa lintua, joka oli saapunut Suomeen. Nyt on kellossa toisenlainen ääni.

Tänä päivänä valtavat valkoposkihanhilaumat ovat riesana lähes tulkoon kaikkialla Suomessa. Meille tavallisille lahtelaisille kaduntallaajille hanhet ovat tulleet vähän liiankin tutuiksi Vesijärven rannoilta, jossa hanhen ulosteet vähentävät puistojen virkistysarvoja. Kuten tiedämme, niin hanhen uloste ei ole edes sieltä pienimmästä päästä, vaan vastaa pienen koiran aikaansaamaa ulosteläjää. Uimarannoilla uimaveden laatu saattaa hetkellisesti heikentyä sateiden aikaan, kun sade huuhtoo ulosteita veteen. Ulosteista ei kuitenkaan ole tutkitusti merkittävää terveyshaittaa. Hanhet saattavat lisäksi pesimäaikaan olla jonkin verran aggressiivisia ja niitä onkin syytä silloin välttää. Tuntuu siltä, että minne tahansa Suomessa menee, löytyy rannoilta valkoposkihanhia.

Jos kaupungeissa hanhien aiheuttamat haitat ovat lähinnä kosmeettisia, niin maataloudessa valkoposkihanhien aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Valkoposkihanhet laiduntavat säilörehunurmet ja syysviljat sekä kaivavat pellosta kevätkylvöjen viljat, herneet, härkäpavut ja sipulit. Korvauksia satovahingoista maksettiin viljelijöille ensimmäistä kertaa vuonna 2009. Silloin ne olivat alle 100 000 euroa. Viime vuonna vahinkoja korvattiin jo liki kolmen miljoonan euron edestä.
Valkoposkihanhia voidaan yrittää häätää mm. koirapartioiden, robottileikkurin, laserkarkottimien ja drone-lennokkien avulla. Sen sijaan ampua sitä ei saa kuin erikoisluvalla. Hanhen tappamisesta saa sakot. Lisäksi hanhen arvon (336 euroa) joutuu korvaamaan valtiolle sekä menettää rikoksentekovälineen, esimerkiksi haulikon, valtiolle.

Se että valkoposkihanhi on rauhoitettu lintu, kummastuttaa monia, niin myös minua. Miksi noinkin yleinen lintu on rauhoitettu? Etsin netistä syytä rauhoittamiseen, mutta en löytänyt. Seuraava teksti sen sijaan tuli vastaan toistuvasti: Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, eli se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Sitä ei ole myöskään mainittu lintudirektiivin liitteessä II, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Näin ollen mikään EU:n jäsenmaa ei voi säätää lajia riistalinnuksi. Valkoposkihanhien populaatiokoon rajaamiselle ”hyväksyttävälle tasolle” pitäisi siis löytää kansainvälinen linjaus, joka on poliittinen päätös. Toivottavasti sellainen päätös saadaan pikaisesti aikaan. Kun kyseessä on EU:n päätös, voidaan päätöstä kuitenkin joutua odottelemaan vuosikaudet. Komea lintu, mutta liika on yksinkertaisesti liikaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO