Suomi on tällä hetkellä lamassa, joidenkin mukaan jopa syvemmässä kuin 90-luvulla. Nyt tämä lama alkaa näkyä konkreettisesti myös Lahdessa. Lahden tämän vuoden budjetti on ylittymässä 15 miljoonalla eurolla. Alkuvuodesta vielä kohtalaisen stabiililta näyttänyt taloustilanne on heittänyt kuperkeikkaa ja nyt ollaan tilanteessa, jossa on pakko etsiä säästöjä isolla kädellä. Työttömyysprosentti on kaupungissa noussut jo 17 prosenttiin, joka alkaa olla maan kärkilukuja isojen kaupunkien luokassa.

Yksi vaihtoehto olisi veroäyrin nostaminen, mutta toisaalta se saattaisi myös karkoittaa asukkaita pienemmän äyrin kuntiin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljasen mukaan sieltä täältä nipistäminen ei enää riitä vaan nyt pitää pureutua kaupungin tila- ja henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstöä ei lisätä, vaikka työntekijöitä jää eläkkeelle. Vapautuvia tehtäviä ei täytetä tai uusia tehtäviä perusteta vuosina 2014-2016, ellei siihen ole selvästi osoitettavaa lainsäädännön tai kaupunkilaisten terveyden edellyttämää vaatimusta.Viljasen mukaan säästöjä voitaisiin etsiä myös sähköisten palvelujen lisäämisestä, sillä hänen mielestään kunnat laahaavat perässä sähköisissä palveluissa, kun taas esimerkiksi pankeissa sähköinen asionti on jo arkipäivää.

Säästökohteita varmasti löytyy, onhan Lahden kaupunki 700 miljoonan euron yksikkö, konsernit mukaanlukien peräti miljardin. Nyt jos koskaan, on kovan keskustelun paikka siitä, mistä säästetään ja mihin satsataan. Eipä käy kateeksi valtuutettuja, sillä säästökuurille kaupunkilaiset laittava poliitikko ei suosiota torikeskusteluissa kerää. Mielenkiintoista nähdä löytyykö valtuustossa konsensus säästökohteista vai meneekö keskustelu vain likaiseksi hiekkalaatikkoleikiksi.

päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Maakuntalehtemme heitti tällä viikolla etusivulleen raflaavan otsikon siitä, kuinka etelälahtelaiset joutuvat hautaan aikaisemmin kuin vaikkapa Pohjois-Lahdessa asuvat. Launeen alueella kuollaan ennenaikaisesti mm. tapaturmien, myrkytysten ja alkoholiperäisten sairauksien takia sellaista tahtia, että kouluarvosanaksi saataisiin kuulemma 5-. Lisäksi tapaturmista ja myrkytyksistä puolet on itsemurhia. Huh! Ensimmäinen ajatukseni olikin, että kylläpä tämä Etelä-Lahti on ankea paikka.

Mikä tähän sitten on syynä? Mikä nostaa juuri Etelä-Lahden tämän hurjan tilaston kärkeen? Ylilääkäri Kuosmanen selittää ESS:n sivuilla Etelä-Lahden synkkiä lukuja mm.yksinhuoltajuudella, maahanmuuttajien osuudella, työttömyydellä, syrjäytymisellä ja matalalla koulutustasolla. Kaikkea tätä on siis tarjolla Launeen terveysaseman vaikutusalueella, joka kattaa kokonaan rautatien eteläpuoleisen Lahden. Yksi merkittävä selittävä tekijä tässä tilastossa on kuitenkin se tosiseikka, että monet päihdeongelmaisten ja syrjääntyneiden asuntolat sijaitsevat juurikin Etelä-Lahdessa. Kun muilta alueilta ne puuttuvat, nousevat Etelä-Lahdenkin luvut kohtuuttomiksi muihin verrattuna.

Tästä syystä onkin mielestäni turha vertailla eri asuntoalueiden lukuja keskenään. Sillä saadaan aikaiseksi korkeintaan upeita otsikoita mediaan. Sen sijaan olisi keskityttävä siihen, miten koko kaupungin PYLL-indeksi (hyvinvoinnin tunnusluku) saataisiin edes koko maan keskiarvon tienoille. Sillä voitaisiin säästää useita miljoonia euroja. Nyt mm. alkoholiin liittyvät sairaudet vievät kaupungin kassasta leijonan osan ja se ei ole missään nimessä hyvä asia tulevaisuuden kannalta.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Uudenmaan Ely-keskus julkaisi loppuraporttinsa VT 12 -liikennekäytäväselvityksestä. Selvityksen tulos ei varmasti miellyttänyt etelälahtelaisia tienvastustajia, sillä Ely-keskus näkee parhaimpana vaihtoehtona uudelle VT 12-kehätielle juuri Launeen läpi kulkevan linjauksen.

Tällä hetkellä tilanne näyttää etelälahtelaisten silmin katsottuna huonolta. Tie tulee Launeelle ellei ihmeitä tapahdu, sillä niin syvälle tällä selvityksellä työnnettiin luu Launeen linjauksen vastustajien kurkkuun. Vai vieläkö jollain olisi vetää kani tai ehkäpä mielummin liito-oravan papanoita hatusta?

Ely-keskuksen liikennekäytäväselvityksessä Launeen linjaus sai 16-kohtaisessa arviointiyhteenvedossa peräti 10 kertaa täyden kympin, joten melkoinen napakymppi tuleva tie tulee olemaan. Oikeastaan me etelälahtelaiset olemmekin varsinaisia onnenpekkoja, kun saamme niin loistavan tien takapihallemme. mm. liikennemelun ja -päästöjen suhteen uusi tie sai täyden kympin, joten ei mitään huolta siitä, että tiellä olisi minkäänlaisia negatiivisiä vaikutuksia.

Jostain syystä en ole yhtään yllättynyt. Kun Lahdessa päättäjät jotain ovat päättäneet, niin sitten suunnitelmista pidetään kiinni loppuun asti, vaikka läpi harmaan kiven. Tämä näytelmähän nähtiin jo toriparkin kohdalla ja tullaan näkemään vastaisuudessakin vielä monta kertaa.
Lahdessa päättäjät vievät ja pienet kuntalaiset vikisevät. Onnea Lahti!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Maanantaina taas tuhannet lapset palaavat koulutielle. Moni ei palaa tuttuun koululuokkaansa, sillä Päijät-Hämeessä yli 3500 lasta aloittaa koulunsa väistötiloissa. Koko maassa on arvioitu, että väistötiloissa koulunsa aloittaisi peräti noin 30 – 40 000 lasta.
Toisen tuska on toisen leipä, sillä väistötiloja rakentavat yritykset iloitsevat tietenkin kasvavista markkinoista. Sen sijaan talousahdingossa kieriskeleville kunnille tämä tuo taas lisää kustannuksia.

Suomeksi sanottuna väistötila tarkoittaa parakkikoppia, joka on pystytetty koulun pihaan. Ei siis mikään Hurraa-huudon aihe aloittaa koulutiensä parakissa. Tosin jotkut onnelliset pääsevät jonkin toisen koulun tiloihin. Positiivista tässä on se, että lapset pääsevät opiskelemaan terveellisissä olosuhteissa ja tietenkin tieto siitä, että varsinaisten koulurakennusten remontit ja rakentamiset on aloitettu.

Vuosi sitten syksyllä tapetilla olivat Jalkarannan ja Liipolan koulut, jotka ovat nyt jo onneksi pääosin purettu. Viime keväänä otsikoihin nousi Launeen koulu. Vanhemmat pysyivät vaatimuksissaan tiukkana ja nyt siis myös Launeella 600 oppilaan koulutie käynnistyy parakeissa ja muissa väistötiloissa.
Enää jää jäljelle vain se ikävä kysymys: Mikä Lahden kouluista seuraavaksi nousee esille sisäilmaongelmiensa vuoksi?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Vaikka paluu arkeen ja työelämään onkin tosiasia, niin Mamba-yhtyeen ärsyttävää kesärenkutusta mukaillen vielä on kesää jäljellä. Näin ainakin lupaavat säätieteilijät iltapäivälehtien lööpeissä ja televisiossa. Toisaalta tänä kesänä sääennusteet ovat menneet aika huonolla prosentilla kohdilleen. Ja sitten on selitelty, kun lännestä tulikin yllättäen saderintama tai idästä pilvilauttoja. Tuntuu, että mitä paremmat vehkeet ja seurantalaitteet meteorologeilla nykyään on, sitä huonommin sääennusteet menevät kohdilleen.

Ainakin minusta tuntuu, että sääennusteet vaihtuvat päivittäin. Jos alkuviikolla luvataan viikonlopuksi hellettä ja auringonpaistetta, on se jo keskiviikkoon mennessä muuttunutkin pilviseksi normikeliksi ja kenties sadettakin saadaan. Suunnittele siinä sitten pihalle kesäjuhlia. Vai pitäisiköhän ne sittenkin pitää sisällä? Yhtä hyvin voisi kysyä tulevaa säätä savolaisukolta. Vastaus olisi kuitenkin ” Voehan tuo sattaaki, vaa voehan tuo myös paistaakki, tiiä häntä! Sitä on niin monenlaasta…”

Ymmärrän toki, että kyse on ennustamisesta, eikä se ole ihan simppeliä. Ahti Karjalaista mukaillen voisi sanoa että ennustaminen on vaikeaa, mutta varsinkin tulevaisuuden ennustaminen se vasta vaikeata onkin.

Ehkäpä ei kannata ottaa stressiä sen enempää säästä, onhan tässä kuitenkin ensin selvittävä yhdestä kansantaudistamme eli lomaltapaluustressistä, jonka jälkeen kärsimme tietenkin työstressistä, kun seuraava loma on vasta lasten syysloman aikoihin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi