Mediassa on viime viikkoina liikkunut taas uskomaton määrä eteläisen kehätien lobbausta. Tällä kertaa asialla on ollut Taloustutkimus Oy ja Sweco Oy, jotka suurella asiantuntemuksella ovat kertoneet kehätien tuovan Lahteen tuhansia uusia työpaikkoja ja tuhansia uusia asukkaita. Hyvä jos näin on, mutta sitä edelleen jaksan ihmetellä, miksi Lahti-kaupungin päättäjät sekä alueen kansanedustajat hirttäytyvät superkalliiseen Launeen linjaukseen, kun tarjolla olisi pienellä puristuksella, niin asukaspoliittisesti kuin hinnallisestikin paljon järkevämpi Renkomäen linjaus. Outoa on myös se, että paikallisessa mediassa jatkuvasti väitetään, että Etelä-Lahdessa kehätietä vastustetaan ehdoitta. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen, sillä etelälahtelaisten vastustus kohdistuu nimenomaan järjettömään Launeen linjaukseen. Luulen että suuri enemmistö Etelä-Lahdessa voisi hyväksyä uuden kehätien, jos se linjattaisiin Renkomäen kautta.

Muutama huomio itse tutkimuksesta. Sen mukaan nykyisen VT12 liikennemäärät ovat 15 000-20 000 ajoneuvoa päivittäin. Uuden kehätien arvellaan tutkimuksen mukaan siirtävän 11 000-15 000 autoa/vuorokausi pois kaupunkirakenteen sisältä. Eli nykyinen VT12 hiljenisi liki totaalisesti. Konsulttiselvityksessä vuodelta 2005 (WSP LT-Konsultit Oy) kuitenkin lukee, että Mytäjäisten liittymän länsipuolella pitkämatkaisen liikenteen osuus on vuonna 2020 vain n. 7 % eli peräti 93% liikenteestä on Lahden sisäistä liikennettä. Suunnittelijat siis kuvittelevat, että Hollola-Lahti väliä työmatkoillaan ajavat siirtyisivät ajamaan työmatkansa pääasiallisesti Launeen kehätien kautta kiertäen? Tuskinpa.

Entäpä tärkeänä pointtina pidetty pohjavesien suojelu? Pohjaveden suojelu Launeen moottoritien eräänä pääperusteluna merkitsee sitä, että jokunen säiliörekka Lahden liikenteessä on kirjaimellisesti kuin pisara meressä siinä todellisuudessa, että joka päivä Pietarinrataa kulkee Vainikkalasta Lahden kautta Sköldvikiin useita superraskaita säiliövaunujunia, mutta junaradalla ei ole metriäkään pohjaveden suojausta. Vaaramomentti junaliikenteessä on noin 400-kertainen tieliikenteeseen verrattuna. Launeella tie kulkisi edelleen pohjavesialueella.

Lopuksi vielä hintakysymys. Mistä talousvaikeuksissa kieriskelevä Suomen valtio ja köyhä Lahti löytävät tähän projektiin rahat? Launeen linjauksen hinta on ökymäisissä mitoissa eli n. 275 miljoonaa euroa. Renkomäki-linjauksen mukaan rakennettu tie maksaisi noin 50% tuosta eli n. 140 miljoonaa euroa. Hinta-arvioni perustuu siihen, että kun alunperin tielinjauksien hintoja vertailtiin, oli hintojen suhde tuon kaltainen eli Laune on kaksi kertaa kalliimpi kuin Renkomäki. Se miksi Renkomäen linjaus tulisi halvemmaksi, johtuu tietenkin siitä, että siihen eivät sisälly kalliit ja riskialttiit tunnelit Patomäen kentän ja Liipolan mäen alitse.

Joku viisas on maininnut, että kun se Launeen linjaus on jo niin valmiiksi suunniteltu, niin toista suunnitelmaa ei kannata tehdä. Väärin. Suurin osa tiestä, menee se sitten Renkomäen tai Launeen linjauksen mukaisesti, on jo suunniteltu alkupäästään. Ainoastaan Okeroisista eteenpäin tarvitaan uudet suunnitelmat. Ja mitä sitten, jos uudet suunnitelmat maksaisivatkin muutaman miljoonan, kun sillä saataisiin aikaan reippaasti yli 100 miljoonan euron säästö joka tapauksessa?

Eli lyhyesti: Renkomäen linjauksella saataisiin aikaiseksi aivan samat edut kuin Launeenkin linjauksella (uusia työpaikkoja, uusia asukkaita sekä pohjavesien suojelu). Lisäksi niin valtio, kuin kaupunkikin säästäisi 50% kuluissa eli karkeasti arvioiden noin 140 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Se ei muuten ole ihan vähän rahaa se. Olisikohan vihdoinkin aika käyttää sitä maalaisjärkeä tässäkin asiassa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi