Pääkirjoitus 2.9.2022

Hallituksen sähköpaketti

Maamme hallitus on istunut viime päivät budjettiriihessä eli käytännössä pistänyt kasaan valtion budjettia. Valtion budjetin suunnittelu on haastavaa työtä, mutta tällä kertaa riihi on ollut jopa poikkeuksellisen haastava, sillä Ukrainan sota, kova inflaatio ja korkeat energiahinnat pitävät huolen siitä, että haasteita riittää enemmän kuin tarpeeksi. Valtion talous pitäisi saada tasapainoon koronan jälkeen, mutta kriisit tuntuvat maailmalla nyt seuraavan toisiaan. Niinpä budjettiriihi onkin tällä kertaa ollut lähinnä tulipalojen sammuttelua. Käytännössä kriisiipalojen sammuttaminen ei onnistu, mutta uusilla sähkö- ja ostovoimapaketeilla pyritään jollain tapaa edes hallitsemaan kriisien vaikutusta kansalaisiin. Aika näyttää kuinka hallitus siinä onnistuu.

Sähköpaketin keinoja ovat vahvojen huhujen mukaan muun muassa sähkön arvonlisäveron lasku 24:stä 10 prosenttiin, verovähennyksen tyyppinen sähkövähennys sekä pienituloisille kohdistettu asumiskuluja helpottava tuki. Energian hinnan nousu näkyy tietenkin myös yrityksissä, joten teollisuuden toiminta on hallituksen mukaan myös turvattava. Myös EU:n komissiolta odotetaan sähkömarkkinoita vakauttavia toimia. Kansalaisten ”ostovoimapakettiin” on tulossa muun muassa tuplalapsilisä joulukuulle sekä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.

Tämä kaikki maksaa rahaa ja paljon, joten tämän vuoden alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien noin 8,9 miljardia euroa. Monet ovat kauhistelleet velanottoa, niin minäkin, mutta mikä olisi se toinen vaihtoehto? Mistä leikattaisiin niitä miljardeja tässä tilanteessa? Itse asiassa eurooppalaisessa vertailussa Suomen velkataso on aika pieni ja markkinoilla luotetaan vahvasti Suomen julkisen talouden hoitoon. Valtionvelan korot ovat kansainvälisessä vertailussa yllättävänkin matalat

On kuitenkin hyvä muistaa se tosiseikka, että jos halutaan säilyttää nykyinen hyvinvointivaltio, niin lähivuosina veroja pitäisi saada nostettua tai menoja karsittua. Velanotto ei voi olla jatkuva ratkaisu valtiontalouden hoidossa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
ARKISTO