Pääkirjoitus 2.9.2022

Hallituksen sähköpaketti

Maamme hallitus on istunut viime päivät budjettiriihessä eli käytännössä pistänyt kasaan valtion budjettia. Valtion budjetin suunnittelu on haastavaa työtä, mutta tällä kertaa riihi on ollut jopa poikkeuksellisen haastava, sillä Ukrainan sota, kova inflaatio ja korkeat energiahinnat pitävät huolen siitä, että haasteita riittää enemmän kuin tarpeeksi. Valtion talous pitäisi saada tasapainoon koronan jälkeen, mutta kriisit tuntuvat maailmalla nyt seuraavan toisiaan. Niinpä budjettiriihi onkin tällä kertaa ollut lähinnä tulipalojen sammuttelua. Käytännössä kriisiipalojen sammuttaminen ei onnistu, mutta uusilla sähkö- ja ostovoimapaketeilla pyritään jollain tapaa edes hallitsemaan kriisien vaikutusta kansalaisiin. Aika näyttää kuinka hallitus siinä onnistuu.

Sähköpaketin keinoja ovat vahvojen huhujen mukaan muun muassa sähkön arvonlisäveron lasku 24:stä 10 prosenttiin, verovähennyksen tyyppinen sähkövähennys sekä pienituloisille kohdistettu asumiskuluja helpottava tuki. Energian hinnan nousu näkyy tietenkin myös yrityksissä, joten teollisuuden toiminta on hallituksen mukaan myös turvattava. Myös EU:n komissiolta odotetaan sähkömarkkinoita vakauttavia toimia. Kansalaisten ”ostovoimapakettiin” on tulossa muun muassa tuplalapsilisä joulukuulle sekä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.

Tämä kaikki maksaa rahaa ja paljon, joten tämän vuoden alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien noin 8,9 miljardia euroa. Monet ovat kauhistelleet velanottoa, niin minäkin, mutta mikä olisi se toinen vaihtoehto? Mistä leikattaisiin niitä miljardeja tässä tilanteessa? Itse asiassa eurooppalaisessa vertailussa Suomen velkataso on aika pieni ja markkinoilla luotetaan vahvasti Suomen julkisen talouden hoitoon. Valtionvelan korot ovat kansainvälisessä vertailussa yllättävänkin matalat

On kuitenkin hyvä muistaa se tosiseikka, että jos halutaan säilyttää nykyinen hyvinvointivaltio, niin lähivuosina veroja pitäisi saada nostettua tai menoja karsittua. Velanotto ei voi olla jatkuva ratkaisu valtiontalouden hoidossa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO