Suomen ensimmäisen aluevaalin äänestysprosenttia on kauhisteltu. Äänestäjistä vain 47,5% vaivautui vaaliuurnille antamaan äänensä. Kieltämättä onhan äänestysprosentti, joka jää alle 50%, aina kammottava. Sehän tarkoittaa sitä, että enemmistö äänioikeutetuista ei ole kertonut mielipidettään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Purra kyseenalaisti vaalien jälkeisissä tunnelmissa jopa sen, onko tämä enää demokratian mukaista? Tässä saattoi kuitenkin olla takana enemmänkin se, että monien mielestä juuri perussuomalaisten kannattajat olivat niitä jotka jäivät kotiin. Ihmisillä on kuitenkin oikeus olla äänestämättä ja vaalitulos on aina pätevä, on äänestysprosentti sitten miten alhainen tahansa. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisissa EU-vaaleissa äänestysprosentti oli vain hieman yli 42%. Ei silloinkaan panikoitu demokratian tilasta sen enempää, eikä siihen ole syytä nytkään, sillä alhaiseen äänestysintoon oli tällä kertaa monta hyvää syytä.

Itse olin varautunut jopa hieman huonompaankin äänestysprosenttiin, sillä jo koronan runtelemien kuntavaalien 55%:n äänestysinto antoi osviittaa tähän suuntaan. Siihen kun lisätään se, että aluevaalit pidettiin ensimmäistä kertaa ja monille äänestäjille ja ilmeisesti myös joillekin ehdokkaillekin, oli hieman epäselvyyttä siitä, mistä oikein äänestetään, voidaan äänestysintoa pitää jollain tapaa edes kohtuullisena. Ja olihan vaalien ajankohta todella huono. Äänestysnumerot saatiin joulun aatonaattona ja kampanjat käynnistyivät vasta toden teolla loppiaisen jälkeen. Lisäksi koronan vuoksi ehdokkaat eivät päässeet tapaamaan äänestäjiään toreille, joten haasteita toden totta riitti.

Aluevaalien jälkeen on yritetty linjata sitä, miten tulos voisi antaa osviittaa vuoden päästä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Väitän, että aluevaalien tulos ei millään tavalla tule näkymään eduskuntavaaleissa, sillä selkeästi äänestäjät aluevaaleissa halusivat äänestää valtuustoihin sote-alan asiantuntijoita ja varsinkin se, että Helsinki ei näissä vaaleissa äänestänyt lainkaan, näkyy selkeästi tuloksissa.
Eduskuntavaaleissa kokoomus ja demarit pitänevät suurin piirtein pintansa, mutta oletettavasti keskustan ääniosuus pienenee ja perussuomalaisten ja vihreiden kannatus palaa selkeästi kaksinumeroisiin lukuihin. Tämä jo pelkästään sen vuoksi, että Helsinki on mukana ja äänestysprosentti noussee jopa noin 25 prosenttiyksikköä. Se tietää sitä, että vuoden 2023 eduskuntavaaleissa on peräti 1,2 miljoonaa uutta ääntä jaettavaksi, jos verrataan tämän vuoden aluevaaleihin. Se on kuulkaas ystävät niin iso äänipotti, että sillä käännetään voimasuhteita suuntaan jos toiseenkin.

Toivottavasti alhainen äänestysprosentti kuitenkin herätti meidät huomaamaan, että äänestäminen on tärkeää. Se on yksinkertaisesti demokratian kulmakivi ja sen merkityksen usein huomaa vasta sitten, kun sen menettää. Kaikissa maissa ei järjestetä tänä päivänäkään vapaita vaaleja, joten pidetään huoli siitä, että jatkossa käymme antamassa äänemme ja pidämme siten omalta osaltamme huolen siitä, että demokratia toteutuu.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Fazer kertoi viime viikolla korvaavansa vanhat makeistehtaansa Vantaalla ja Lappeenrannassa uudella, Etelä-Suomeen sijoitettavalla tehtaalla. Fazer on kertonut etsivänsä sijoituspaikkaa Etelä-Suomen alueelta. Fazerin mukaan vahvimmin esillä ovat olleet Vantaa, Lappeenranta ja Lahti, joissa Fazerilla on jo toimintaa entuudestaan. Kyseessä ei ole ihan mikään pikku tehdas, sillä tämänhetkisen tiedon mukaan Vantaan ja Lappeenrannan yhteenlaskettu henkilöstömäärä on noin 900 työntekijää, joten toivon mukaan Lahden kaupunki vetää hihastaan nyt parhaat mahdolliset valttikortit taistelussa siitä, kuka Fazerin tehtaan saa. Lahti todella tarvitsee tämän investoinnin, sillä työttömyydessä olemme jatkuvasti isojen kaupunkien kärkiluokkaa.

Lahden mahdollisuuksia kasvattaa se, että Fazerin myllyn tontilla Kärpäsessä on jo Fazer Makeisten hapankorpputehdas. Lahden logistinen sijainti on valttikortti, vaikkei nykyiselle Kärpäsen tontille enää uutta tehdasta mahdukaan. Sen sijaan Lahdella ja myös Hollolalla on tarjota Fazerille huippupaikka Lahden kehätien risteysalueelta, johon kuuluvat Pippo-Kujala ja Renkomäki Lahdessa, Pennala Orimattilassa ja Hollolan yritysalueet. Muista vahvoista ehdokkaista Lappeenranta on jo mielestäni hieman sivussa kaikesta ja Vantaalla taas ruuhkat ovat täysin eri sfääreissä verrattuna Lahden alueeseen, vaikka pääkaupunkiseutu muuten houkutteleva olisikin.

Lahti on viime aikoina ollut positiivisesti esillä mediassa sen jälkeen kun amerikkalainen mediajätti CNN nosti Lahden yhdeksi vuoden 2022 mielenkiintoisimmista lomakohteista. Sen jälkeen olemme nähneet sellaisenkin ihmeen, että valtakunnan ykköslehti Helsingin Sanomat on kehunut Lahtea pääkirjoituksessaan, sekä tällä viikolla se vielä nosti esiin Lahden hiihtäjän taivaana. Näinköhän kaupungin ponnistelut Lahden maineen nostamisen eteen alkavat vihdoinkin tuottamaan hedelmää?

Jos Lahti panosti Euroopan vihreä pääkaupunki -projektiin miljoonia euroja, olisi syytä panostaa nyt myös siihen, että Fazerin uusi tehdas saadaan Lahteen vuonna 2025. Green Cityn hyödyt saadaan ehkä realisoitua tulevien vuosien kuluessa, mutta uusi 900 henkeä työllistävä tehdas näkyisi välittömästi kaupungin työllisyystilastoissa ja nostaisi positiivista pöhinää kaupungin ympärillä. Jostainhan niitä uusia asukkaita olisi tänne saatava, kun uusien asuntojen rakentaminen jatkuu kaupungissamme edelleen kiivaana.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat ovella, itse asiassa ennakkoäänestyskin on jo lähtenyt käyntiin. Pöhinä poliittisella kentällä on kova, mutta onko se sitä äänestäjien keskuudessa? Pahimmat arviot ennustavat vaalien äänestysprosentin jäävän jopa alle 40 prosentin. Poliitikoilla onkin nyt kova paikka vakuuttaa äänestäjät siitä, että kyseessä ovat todella tärkeät vaalit, joissa on tärkeä olla mukana antamassa äänensä. Ja tärkeistä vaaleista toden totta on kysymys, sillä aluevaltuustojen päätösvaltaan kuuluvat maakunnan asukkaiden lääkäri-, terveydenhoitaja-, suun terveydenhuolto-, ensihoito-, lastensuojelu-, ikäihmisten asumis-, kotihoito-, mielenterveys- ja päihdetyö-, vammais-, sairaala-, neuvola-, opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut sekä pelastustoimi.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n teettämästä tutkimuksesta selviää, että suomalaisista peräti 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna. Näissä aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa. Vaalien yli 10 000 aluevaaliehdokkaasta lähes joka kolmas, noin 3 300 on kunnanvaltuutettuja. Joillekin äänestäjille voi jopa syntyä kuva vallanhimoisista poliitikoista, jotka kahmivat kaikki luottamustoimet itselleen. Välttämättä ei ole kyse siitä. On selvä, ettei puolueilla ole tarjota näin lyhyellä varoitusajalla täysin uusia, päteviä ja ennen kaikkea tunnettuja ehdokkaita meille äänestäjille. Siksi ehdokkaina on tälläkin kertaa hyvin paljon samoja henkilöitä kuin viime kunta- ja eduskuntavaaleissa. Ja totuuden nimissä on huomionarvoista se, että selvä enemmistö ( n. 70%) ehdokkaista ei ole kansanedustajia tai kunnanvaltuutettuja. Positiivisena asiana olen pistänyt myös merkille, että vaaleissa on ehdokkaina paljon nimenomaan sote-alan ja pelastustoimen ammattilaisia, mikä on varsin hyvä asia. Jos jotain, niin asiantuntemusta, ammattitaitoa ja talousosaamista yli puoluerajojen tullaan aluevaltuustoissa tarvitsemaan.

Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä. Aluevaltuutetun intresseissä on kasvattaa oman hyvinvointialueen saamaa rahoitusta, mutta kansanedustajan pitäisi huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Myös aluevaltuustoissa istuvien kunnanvaltuutettujen kaksoisrooli voi osoittautua ongelmalliseksi hyvinvointialueen päättäessä muun muassa palveluverkosta. EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston toiveeseen siitä, että kunta-, alue- ja eduskuntavaalit järjestettäisiin Ruotsin tapaan samaan aikaan ja ehdolla ei saisi olla samanaikaisesti kaikissa eri vaaleissa, onkin helppo yhtyä. Siihen suuntaan ollaan onneksi menossa, sillä seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2025 ja silloin aluevaalit ja kuntavaalit pidetään yhtä aikaa.

Muista, ettei nukkuvien puolue vie asiaasi eteenpäin, joten käytä äänioikeuttasi näissäkin vaaleissa.
Jörn Donneria hieman mukaillen: Äänestäminen kannattaa aina!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Heti alkuvuodesta Suomen kansa kohahti, kun amerikkalainen mediajätti listasi vuoden 2022 upeimmat matkakohteet ympäri maailman. CNN suositteli matkakärpäsen puremia suuntaamaan esimerkiksi Guinea-Bissaun Bissagossaarille Atlantin valtameren rannikolle, Antiguaan ja Barbudaan Karibianmerellä, Ranskan Dijoniin, Gabonin kansallispuistoihin, Italian Napoliin, Penangin paratiisisaarille Malesiassa, Cape Bretonin saarelle Kanadan Nova Scotiaan – ja tietenkin Lahden kaupunkiin Suomeen.

Perusteluja moiseen löytyi kasapäin, kuten me kaikki lahtelaiset tiedämme. CNN:n mukaan Lahti on täynnä kauniita metsiä, puistoja ja luonnonsuojelualueita sekä uskomattomia vaellusreittejä ja näköalapaikkoja. CNN kertoi Lahden olevan lisäksi edelläkävijä ympäristöinnovaatioissa. CNN kehottaa Lahdessa vierailevia juomaan kaupungin erinomaista hanavettä. Lahden pohjavesi kun on saanut Unescolta maailman paras juomavesi -sertifikaatin. Jos olet yhtään matkustellut maailmalla, niin tiedät, ettei puhdas ja hyvänmakuinen juomavesi suoraan hanasta ole mikään itsestäänselvyys. CNN oli tehnyt todella tarkkaa työtä Lahden osalta, koska tiedossa oli myös se, että täällä avataan tänä keväänä upouusi visuaalisen taiteen museo Malva ja vuonna 2023 kaupungissa järjestetään puolestaan ensimmäistä kertaa triathlonin Ironman 70.3 -maailmanmestaruuskisat.

Erityisesti mieltäni lämmitti se, että Lahtea esittelevän valokuvan kuvatekstissä todetaan, että Lahti tunnetaan lempinimellä Suomen Chicago eli tuo lempinimi on nyt sitten tiedossa kautta maailman. Kaikki suomalaisethan tuon ovat tienneet jo 50 vuotta. Itse olen aina ollut sitä mieltä, että nimenomaan tuota fraasia tulisi käyttää aina kaupungin mainonnassa. Miksikö? No, se kertoo ehkä parhaiten kaupungin rouheasta meiningistä ja varmasti herättää kysymyksen miksi juuri Lahti on Suomen Chicago? Ainakin kiinnostus herää.

Kukahan on muuten ollut se tietolähde, joka on kaiken tuon Lahti-tiedon CNN:lle laverrellut? Luulen ettei kovinkaan moni lahtelainen osaisi listata noin montaa hyvää asiaa omasta kotikaupungistaan. Vikoja kyllä löytyy aina kasapäin. Tosin, eihän kukaan ole profeetta omalla maallaan. Meillä Lahdessa on jo pitkä perinne siitä, että omaa kotikaupunkia haukutaan estoitta. Sitten kun paikalle tulee joku ulkopaikkakuntalainen nakkikioskin kulmille haukkumaan Lahtea, niin helposti ns. lätty lätisee ja liha tummuu.

Kunhan pääsemme eroon tästä pandemiasta, voimme jäädä odottelemaan niitä valtavia turistimassoja vaikka jo ensi kesäksi. Kyllä Lahti vähintään Napolin matkakohteena peittoaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi