Hieman yllättäen Lahden kaupunginvaltuusto torppasi jo tässä vaiheessa Lahti Energian myynnin selvittämisen äänin 33-25. Taustalla oli pelko siitä, että jos myyntiä aletaan selvittää, on sen jälkeen myyntijunaa vaikea enää pysäyttää. Päätös herätti ymmärrettävästi isojakin tunteita puoleen ja toiseen. Esimerkiksi Lahden Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti samoin tein valtuustoaloitteen tilapäisen valiokunnan perustamisesta kaupunginhallituksen erottamiseksi. Kokoomusryhmän mielestä kaupunginhallitus on kyvytön tekemään johdonmukaisia esityksiä, joita valtuusto kykenisi hyväksymään.

Hieman ihmettelen puheita siitä, että nyt on niiden, jotka myyntiä vastustivat, vuoro kertoa miten kaupungin talous saadaan kuntoon ilman Lahti Energian myyntiä. Kyseessä on demokraattinen päätös ja vaikka valtuutetun oma kanta häviäisikin äänestyksessä, on ihan jokaisen valtuutetun osallistuttava kovalla tarmolla kaupungin talouden pelastamiseen. Tässä vaiheessa ei ole aika nostaa käsiä mielenosoituksellisesti pystyyn luovuttamisen merkkinä, vaan päinvastoin alettava tosissaan perkaamaan kaupungin taloutta läpi. Mistä leikataan? Nostetaanko veroja ja jos nostetaan, kuinka paljon? On selvää, että leikkauksia tarvitaan, niin asukkaiden moniin palveluihin kuin kaupungin oman henkilöstönkin osalta.

Olen monesti ihmetellyt sitä, että aina kun kaupungin pitäisi säästää, vaikuttaa siltä ettei se käy omaa organisaatiotaan kokonaan läpi ja pura hallintohimmeleitään atomeiksi, vaan sen sijaan etsii ensisijaisesti säästöt pitkälti vain sivistystoimen puolelta? Lahti-kaupunkikonserniin kuuluu kuitenkin noin 60 yritystä, yhteisöä, kuntayhtymää ja säätiötä. Kaupunkikonsernissa työskentelee yli 10 000 ihmistä. Luulisi, että rakenteita ja organisaatiota rukkaamalla joitain säästöjäkin syntyisi? Pienenä esimerkkinä hallintohimmeleiden kummallisuuksista vaikkapa 15 hengen viestintäosasto, josta löytyy peräti seitsemän johtaja- tai päällikköstatuksella kulkevaa henkilöä. Siis puolet porukasta on päälliköitä ja toinen puoli sitten kulkee asiantuntijastatuksella. Jos ja kun muilla kaupungin organisaation osasilla on sama meininki, tyhjäkäyntiä on varmasti löydettävissä.

Fakta on kuitenkin se, ettei kaupungin talouden ongelmia ratkaista pelkästään kaupungin oman organisaation perkaamisella, tarvitaan varmasti myös niitä kipeitä leikkauksia ja veronkorotuksia. Asioita ja tekemisiä, toisin sanoen rahankäyttöä, tulee priorisoida. Mitkä ovat lahtelaisille oikeasti tärkeitä palveluita ja asioita, joista ei haluta luopua, mitkä taas turhaa ns. julkisuusposeeraamista tai toimintaa, joka ei tuota kaupungille mitään.

Loppujen lopuksi oma, hieman kyyninen arvioni on, että viimeistään parin vuoden päästä Lahti Energian myynti pompsahtaa taas esiin yhtenä taloustoimena, kunhan nyt ensin käydään kevään 2025 kuntavaalit tässä välissä. Kuten taannoisesta kehätie-väännöstä opittiin, vaikuttaa siltä, että se mitä kaupungin virkamiehet ovat päättäneet tekevänsä, se myös tehdään, tavalla tai toisella. Joko odotetaan sopivan suotuisaa valtuustoa tai sitten asia viedään äänestykseen niin monta kertaa, että saadaan haluttu tulos. Sikäli ymmärrettävää, että kaupungin virkamiehet ovat viroissaan noin 40 vuotta, valtuutetut vain neljä vuotta kerrallaan, joten käytännössä virkamiehet tätä kaupunkia pitkällä tähtäimellä vievät haluamaansa suuntaan.

Petri Salomaa
Päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi

Ilmeisesti jossain Lahden kaupungin johtohenkilöiden ns. sisäisissä saunapalavereissa on tehty jo ajat sitten päätös, että Lahden talousongelmat ratkaistaan Lahti Energian myymisellä. Tätä ajatusta on vaikea torjua, kun on seurannut Lahti Energian ympärillä käytyä keskustelua viimeisten vuosien ajan. Aina kun ajatus myymisestä on torpattu, on se pompsahtanut uudestaan esiin taas muutaman viikon kuluttua kuin se kuuluisa Feeniks-lintu tuhkasta. Oman kaupungin sähköyhtiön myyntiä on puuhattu aikaisemminkin, mutta aina se on onnistuneesti torjuttu vedoten lähinnä osinkotuottoihin, joita yrityksestä on nostettu miljoonatolkulla. Nyt kun osingot ovat viime vuosina hiipuneet, ovat myyntipuheetkin nousseet uudestaan esiin. Vastustajatkin ovat löytäneet uusia näkökulmia. Kaupungin omasta energiayhtiöstä ei haluta luopua, sillä se tarkoittaa usein sitä, että hinnat kuluttajille nousevat. Monet ovat myös sitä mieltä, ettei näitä tärkeitä huoltovarmuuteen liittyviä sähkö- ja vesiyhtiöitä saa myydä yksityisten tahojen käsiin. Varsinkin kun tiedämme, kuinka epävarmoja aikoja Euroopassa tällä hetkellä eletään. Erittäin järkeviä näkökantoja mielestäni, jotka olisi syytä myyntikiimassa ottaa huomioon.

Noin kuukausi sitten demarit ilmoittivat, ettei kaupungin talouden tasapainottamista tule tehdä myymällä Lahti Energia ja moni varmasti ajatteli, että siinä se oli, niskalaukaus myyntipuheille. Varsinkin kun samalla myös muut valtuustoryhmät vetäytyivät myyntihankkeen suunnittelusta. Vaan kuinkas sitten kävikään? Sieltä se myynti taas pompsahti uudelleen esiin, kun viime viikolla kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen esitti kaupunginhallitukselle Lahti Energian myymistä yhdeksi keinoksi talouden tasapainottamisohjelmaan ja kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen niukasti äänin 5-4. Tämä tarkoittaa sitä, että Kyynäräisen esitys menee kaupunginvaltuuston päätettäväksi ensi viikon maanantaina. Ikiliikkuja eli Lahti Energian myyntiaikeet eivät siis olleet kuolleet, korkeintaan ottaneet vain pari viikkoa happea edellisen iskun jälkeen.

Tiedossa on varmasti kuuma, pitkä ja hikinen ilta, kun myynnin puoltajat ja vastustajat ottavat yhteen. Vaikka päädyttäisiin siihen, että selvitetään myynnin mahdollisuudet, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että sopiva ostajaehdokas löytyisi tai vaadittavaa hintaa olisi tarjolla. Kaupunginjohtaja nimittäin esittää, että Lahti Energialle haetaan kumppani, joka osallistuu yhtiön kehittämiseen ja investointeihin. Voisi kuvitella, ettei ainakaan isoilla kansainvälisillä sijoitusyhtiöillä ole mitään muuta kiinnostusta kuin netota yhtiöstä mahdollisimman isot voitot? Myynnin vastustajat tietenkin pelkäävät sitä, että myöntyminen myynnin selvittelyyn tarkoittaa samaa kuin annettaisiin lupa myymiseen. Ihan aiheesta pelkäävätkin, sillä kyllähän Lahti Energian myyntiä on jo pitkään tietyissä piireissä ajettu kuin käärmettä pyssyyn ja luulenpa vahvasti, että se käärme sinne pyssyyn tungetaan ensi maanantaina.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tällä viikolla Lahti ja Kisapuiston tekonurmi nousivat valtakunnalliseksi naurunaiheeksi mediassa, kun Iltalehti uutisoi, että Kisapuiston tekonurmi ei kelpaa edes kakkosdivaripelien alustaksi. Taustalla on tietenkin normaali lahtelaispuuhastelu liikuntapaikkojen suhteen. Tekonurmea oli lähdetty paikkaamaan, koska se oli toisen maalin kohdalla puhkikulunut. Lahtelaiseen tapaan päätettiin vähän puuhastella, onhan kyseessä Kisapuisto, joten tekonurmeen laitettiin paikat. Se ei kuitenkaan Palloliitolle kelvannut, sillä kentän pitää olla molemmille osapuolille tasapuolinen ja se eväsi pelit kentällä, kunnes tekonurmi on tasapuolinen eli näin lahtelaisittain ilmaistuna tasaisen huono kentän jokaisella osa-alueella.

En nyt lähde puimaan koko Kisapuiston stadionhanketta, koska sitä on puitu viimeiset 50 vuotta ja luultavasti jossain vaiheessa Kisapuistoon stadion rakennetaan? Kukaan ei vaan tunnu oikein tietävän milloin ja varsinkaan sitä, että minkälainen stadion? Suunnitelmia on ollut kymmeniä ja aina ne ovat johonkin kaatuneet, vaikka usko onkin ollut kova alkuvaiheessa. Koska stadionhanke on jo noin sotkuinen, niin ajattelin, että pysytään nyt ihan yksinkertaisissa asioissa eli pelkässä tekonurmessa. Kisapuiston tekonurmi on asennettu vuonna 2017. Palloliiton edustaja kertoo, että Kisapuiston tapaisten, kovassa käytössä olevien kenttien tekonurmi olisi hyvä vaihtaa 2–3 vuoden välein. Kisapuiston tekonurmi on juuri täyttänyt 7 vuotta, joten ei ihme, että se on siinä kunnossa, että sen voisi viedä Aki Palsamäen huutokauppaan ja siitä saisi ehkä 1000 euroa. Palloliiton toive olisi, että koko kentän tekonurmi vaihdettaisiin, mutta Lahti säästää. Onhan sitä jalkapalloa pelattu ennen hiekallakin?

Kisapuiston tapauksessa uuden tekonurmen saisi varmaankin jollain 300-400 000 eurolla? Ja tätä rahaa ei urheilukaupunki-Lahdella ole varaa laittaa jalkapallokenttään? Jos haluttaisiin, että jalkapallon olosuhteet kaupungissa olisivat edes välttävällä tasolla, niin nurmi olisi pitänyt vaihtaa jo kaksi kertaa sen jälkeen kun se ensimmäisen kerran asennettiin seitsemän vuotta sitten. Luultavasti liikuntatoimessa on järkeilty niin, että vetkutellaanpas vielä pari vuotta, niin uusitaan nurmi sitten kun saadaan se stadion valmiiksi? Kyllä se nurmi kestää, kun paikkaillaan vähän ilmastointiteipillä, purukumilla ja tekonurmen paloilla? Hävettävää toimintaa kaupungilta, joka kehtaa vielä kutsua itseään urheilukaupungiksi. Mahtaa kuningas-Litmastakin harmittaa, että hänen patsaansa on pystytetty tämmöisen roskakasan keskelle, jota Kisapuisto tänä päivänä on?

Ne jotka ihmettelevät, miksi jalkapallokenttiä täytyy pitää kunnossa, kun FC Lahtikaan ei voita mestaruuksia, niin sanottakoon, että Kisapuiston tekonurmea käyttävät kaikki lahtelaisjuniorit, joita on useita satoja. Edustusjoukkueet ovat tässä vain jäävuoren huippu. Ja kun kuitenkin joku aina ihmettelee, miksi hiihtostadionilla ei voi pelata ”potkupalloa”, niin nimensä mukaisesti se on stadion, joka on rakennettu nimenomaan hiihtoa ja yleisurheilua varten, ei jalkapalloa varten. Ennen kuin voidaan edes haaveilla menestyksestä, pitää olosuhteet olla kunnossa.

Ja kun nyt Lahtelaisen jalkapallon olosuhteista ihan yleiselläkin tasolla keskustellaan, niin kysynkin Lahden kaupungin liikuntapaikoista vastaavilta, että mitä kuuluu Patomäen jalkapallokentille? Nehän jyrättiin aikoinaan kehätien alta ja ne luvattiin rakentaa uusiksi kesään 2022 mennessä. Elämme pian kesää 2024, eikä kentistä ole tietoakaan?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Viikon uutisnimi on ehdottomasti ollut perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen, joka nousi täydestä tuntemattomuudesta yhdessä yössä koko kansan huulille. Tarvittiin vain yksi känninen ilta karaoke-baarissa ja taskussa poltellut käsiase. Perinteiseen ”setämiesten” tapaan ensin vähän vikiteltiin nuoria tyttöjä ja kun samoille apajille iski ilmeisesti toinenkin ukkometso, oli pieni pystypaini paikallaan. Illan jälkeen ulkona ravintolan edessä humala alkoi ilmeisesti olla jo sillä tasolla, että tämä palkittu poliisimies päätti tarttua aseeseen, osoitella sillä riitapukariaan ja ampua kerran ns. varoituslaukauksen maahan. Vornanen on puolustellut asettaan sillä, että se on luvallinen ja se on myönnetty uhkaa varten. En sitten tiedä, lukeeko luvassa, että käytä tätä, jos olet kännissä baari-illan jälkeen ja tulee riitaa naisista?

Sohimalla aseellaan kännissä baari-illan jälkeen, Vornanen pilaa niin poliisin, kuin kansanedustajienkin mainetta. Sikäli hauskaa, että muutama vuosi sitten juuri Vornanen oli todella huolissaan Sanna Marinin bilettämisestä ja oli sitä mieltä että pääministerin käytökseen kuuluu ryhdikäs ja arvokas esiintyminen myös vapaa-ajalla. Kansanedustajan ilmeisesti ei tarvi käyttäytyä arvokkaasti vapaa-ajallaan? Tai poliisin?

Perussuomalaisten johto on sanoutunut jyrkästi irti Vornasen tapauksesta ja hyvä niin. Kyseessä on vain ja ainoastaan yksittäisen kansanedustajan ääliömäinen käytös, kuten asiaa luonnehti sisäministeri Mari Rantanen. Ymmärrystä ei ole tullut myöskään puolueen johtohahmoilta, ei Halla-aholta, eikä liioin Purralta. Vornasen sanoin hänet on nyt heitetty bussin alle puolueen toimesta, mutta mitä ihmettä hän sitten oikein odotti? Halla-aho sanoisi, että hyvin tehty Timo tai Purra silittäisi päätä, että sattuuhan näitä, kun pojat vähän ryyppäävät? Ehkä tässä menee nyt sitten se persujenkin raja? Aseen kanssa ei heiluta julkisilla paikoilla. Aika pitkälle puolue on kyllä tähän asti selitellytkin puolueen jäsenien mokailuja ja ylilyöntejä periaatteella ”kännissä ja läpällä”, joten on ehkä aikakin vetää raja viimeistään tähän. Kansanedustajaa ei voi noin vain erottaa työstään, joten todennäköisin rangaistus ääliömäisyydestä on erottaminen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Vaikeuksia voi olla myös jatkaa poliisin työssä. Ainakin Timo Vornasen uskottavuus ja maine on onnistuneesti kadotettu tällä typerällä tempulla. Sitä voi varmasti Vornanen miettiä tykönään yön pitkinä tunteina, että kannattiko tämä ryyppyilta noin niin kuin pidemmän päälle?

Joku voisi ajatella niinkin, että nyt ehkä selvisi syy siihen miksi perussuomalaiset vastustavat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajiahan on puolueen parissa syytetty siitä, että he vikittelevät nuoria naisia, kantavat aseita ja aiheuttavat rähinöitä. Ilmeisesti tässä vastustuksessa onkin kyse vain siitä, että maahanmuuttajat ovat yksinkertaisesti astuneet perussuomalaisten setämiesten reviirille?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi