Tuleva Suomen hallitus on jo etukäteen monelle kovin rakas. Näin voisi päätellä hallitukselle keksityistä lempinimistä, joita sosiaalisessa mediassa vilisee päivä päivältä enemmän. Rakkaalla lapsellahan on tunnetusti monta nimeä: SSS-miehet, PersKeKo, konservatiivihallitus, Trio Ässät, sinimulta, S-ryhmä, Ässä-mix, perussinimulta, perusporvarit, porvarihallitus….onhan näitä.
Nyt kun hallituspuolueet ovat selvillä, on asiassa päästy jo varsinaisten hallitusneuvotteluiden maailmaan. Neuvottelut ovat sujuneet ilmeisen hyvissä tunnelmissa. Näin voisi ainakin päätellä lausunnoista, joita on annettu neuvotteluiden ohessa. mm. tuleva pääministeri Sipilä on omien sanojensa mukaan jo unohtanut kuka edustaa mitäkin puoluetta. Neuvotteluiden sujuvuus selittyy sillä, että asialla ovat oikeat tekijät, Sipilä totesi.
Stubb on kiitellyt uutta ja mielekästä tapaa tehdä. Tässä rakennetaan ihan oikeasti luottamusta ja joukkuehenkeä on Stubb ilakoinut. Tosin Stubb myönsi, että kolme oikeistopuoluetta on helpompi yhdistää kuin kuusi eri aatetta edustavaa puoluetta.
Eikä ole Timokaan jäänyt pekkaa pahemmaksi, vaan on kehunut kilpaa Sipilän tapaa johtaa neuvotteluja. Soinilla tosin ei ole aikaisempaa kokemusta hallitusneuvotteluista. Viimeksihän perussuomalaiset hyppäsivät jo tunnusteluvaiheessa oppositioon.
Voisi siis ihan hyvällä syyllä olettaa, että Suomi saa nyt neljän eripuravuoden jälkeen herttaisen yksimielisen hallituksen. Ja hyvä olisi saadakin, sillä nyt jos koskaan pitäisi niitä paljon mainostettuja toimia kansakunnan hyväksi saada aikaan ja päätöksenteko on aina helpompaa, kun hallituksessa vallitsee yksimielisyys.
Mikä sitten tekee näistä neuvotteluista niin kauhean sujuvat? Ainakin se, että Sipilä on jo yritysmaailmassa toimiessaan tottunut johtamaan erilaisia prosesseja ja osaa pitää langat omissa käsissään. Neuvotteluissa on selkeä strategia, jota toteutetaan millilleen. Tuttua yritysmaailmasta sekin. Sipilä ei oppositiossakaan ollessaan räyhännyt tai tehnyt itsestään numeroa, vaan pyrki tekemään ns. vastuullista oppositiopolitiikkaa. Siltoja ei ole poltettu etukäteen. Lisäksi Sipilän työtä helpottaa, kun mukana on vain kolme puoluetta ja kaikki vielä aika samanhenkisiä.
Varmaa kuitenkin on, että vielä neuvotteluiden loppumetreillä väännetään ja tiukasti väännetäänkin. Tiukkasävyistä keskustelua on varmasti luvassa vielä vaikkapa Kreikan tukemisesta, maahanmuutosta ja EU-linjauksista, joista puolueilla on, niin samanhenkisiä kuin ovatkin, omat eriävät mielipiteensä.
Hallituksen ulkopuolelle jääneet puolueet ovat ilmaisseet huolensa Suomen tulevaisuudesta, varsinkin nyt kun hallituksen puikossa ovat yksinomaan porvarit. Kuinka käy hyvinvointiyhteiskuntamme, kun hallituksen muodostavat SSS-miehet kyselivät demarikansanedustajat twitterissäkin. Demareiden hallitukselle keksimä lempinimi ei imartele tulevaa hallitusta, tuleehan siitä mieleen lähinnä natsi-Saksan SS-miehet.
Ehkäpä emme kuitenkaan niin lirissä sentään ole. Sipilän linjauksen mukaan hyvinvointiyhteiskunta pitää uusia nykypäivää vastaavaksi ja pelastaa niin, että kaikki pysyvät mukana. Kaunis ajatus, mitä se sitten käytännössä tarkoittaakin. Toivottavasti onnistuu.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi