Lahti ja useat muut maakuntakeskukset ovat vaarassa hiipua tulevina vuosikymmeninä. Samalla koko Suomen väkiluvun odotetaan kääntyvän 2040-luvulla laskuun. Tämä on suoraa seurausta syntyvyyden nopeasta laskusta ennätysalhaisiin lukuihin. Alhaisen syntyvyyden seurauksia ovat väestön ikääntyminen, työvoiman väheneminen ja sitä kautta yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen, sekä julkisen talouden, kuten eläkejärjestelmän kestävyysongelmat ja huoltosuhteen heikkeneminen. Muita seurauksia voivat olla palvelutarpeen väheneminen esim. vähemmän tarvetta kouluille.
Konsulttitoimisto MDI ennustaa Tilastokeskuksen lukuihin pohjautuen, että Lahden väkiluku pienenisi noin neljä prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Lahtelaisten määrän ennustetaan vähenevän hieman siinäkin tapauksessa, että maahanmuutto olisi nyt ennakoitua suurempaa. Parina viimeisenä vuotena suurin maahanmuutto on tapahtunut Ukrainasta, eikä sen varaan voida jatkossa laskea, sillä useimmat ukrainalaiset luultavasti palaavat kotimaahansa, kun sota joskus loppuu. Lahdessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy eikä tämä asia tule muuttumaan. Iso kysymys onkin se, kuinka houkutteleva paikka Lahti on elää ja asua? Maahanmuutto on käytännössä ainoa asia, joka pitää Lahden väkiluvun jatkossa edes jollain tapaa ylhäällä. Toisaalta maahanmuutto sisältää paljon muita ongelmia, esimerkiksi se, miten maahanmuuttajat työllistyvät ja miten he integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Käykö niin, että vaikka väkiluku pysyisikin tasaisena maahanmuuton ansiosta, niin huoltosuhde heikkenee, kun entistä useampi on työttömänä ulkona yhteiskunnasta ja eläkeläisiä on entistä enemmän?
Jos Lahden tulevaisuus näyttää huonolta, niin vielä surkeammalta näyttää koko Päijät-Häme, joka menettää ennusteen mukaan noin kymmenen prosenttia väestöstään vuosisadan puoliväliin mennessä. Esimerkiksi Padasjoella ja Hartolassa odotetaan väestönkehityksen olevan noin -30%. Tällöin puhutaan jo siitä, onko kunta enää sellaisenaan elinvoimainen vai onko pakko jo hakea kuntaliitoksia, jotta kuntalaisten palvelut voidaan taata? Alueelliset erot kasvavat entisestään voimakkaasti, kun väki pakkautuu pääkaupunkiseudulle Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen sekä Tampereelle ja Turkuun. Näillä alueilla väestön kasvu on arvioiden mukaan parhaimmillaan jopa +30%
Isoja asioita ja viimeistään tässä vaiheessa olisi hyvä, että päättäjät kautta maan alkaisivat etsimään yhdessä ratkaisuja tähän isoon ongelmaan, joka maallamme on edessä. Tämä ei ole ratkaistavissa yhden hallituskauden aikana, joten parlamentaarista yhteistyötä tarvitaan yli puoluerajojen. Nyt ei tarvita hajottajia, nyt tarvitaan sillanrakentajia.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi