Pääkirjoitus 15.6.2018

Futista koko kuukausi

Neljän vuoden odotus on ohi. Kyllä, jalkapallon MM-kisat hyrähtivät käyntiin torstaina ja se taas tarkoittaa sitä, että allekirjoittanut viettää television ääressä seuraavan kuukauden. No, onneksi nykypäivänä pelejä voi katsoa vaikkapa tabletilta tai puhelimesta, joten voin hyvän sään osuessa kohdalle siirtyä pihalle katsomaan pelejä auringonpaisteeseen. Onneksi meillä kotona myös ”hallitus” ymmärtää hyvän jalkapalloilun päälle, joten voi olla, että suuremmilta konflikteilta vältytään kisojen aikana, kun toinen ei ole vaatimassa kesken matsia minua pesemään ikkunoita tai hakkamaan klapeja saunaan.

Jalkapalloilun MM-kisojen arvo ei ole kärsinyt inflaatiota, sillä huolimatta kaikista Fifan sekoiluista ja korruptiosyytöksistä, se on edelleen yksi maailman seuratuimmista urheilutapahtumista. Syyhän on selvä. Toisin kuin esimerkiksi jääkiekossa, jalkapallossa ei ratkota maailmanmestaruutta joka vuosi, vaan mahdollisuus tulee mestaruuteen vain joka neljäs vuosi. Se taas tarkoittaa sitä, että kentällä nähdään varmuudella maailman parhaat pelaajat, sillä kaikki pelaajat maailmassa haluavat pelata nimenomaan MM-kisoissa. Näistä kisoista ei kukaan kieltäydy, vaikka olisikin jotain pientä vammaa. Jääkiekon MM-kisoistahan kieltäydytään nykyään joko serkun kummin kaiman häihin tai saunavuoroon vedoten. Onpa joskus tainnut jollain olla kanakin juuri uunissa lätkän MM-kisojen aikaan.

Siinä vaiheessa kun erotuomarin pilli puhaltaa pelin alkaneeksi unohtuu nopeasti se tosiseikka, että Putin käytännössä osti kisat Venäjälle syvästi korruptoituneelta Fifalta. Samalla saattavat unohtua myös Krimin valtaukset ynnä muut Venäjän ihmisoikeus- ja sananvapausrikkomukset. Tähän Putin tietenkin on tähdännytkin ostaessaan ensin Sotshin olympialaiset ja nyt MM-jalkapallon. Venäjän kilpeä pitää puhdistaa ja näyttää muskelia muulle maailmalle, että Venäjällä on kyllä varaa järjestää näyttävät kisat. Jotain kertoo jalkapallon voimasta se, että kisoja voidaan käyttää suurmaiden välisen politikoinnin välineenä.

Onneksi kaiken politikoinnin ja korruptiojuttujen vastineeksi saamme aivan varmasti katseltavaksi maailman parhaiden jalkapalloilijoiden taidonnäytteitä. Kisoissa sympatiapisteet näin etukäteen lähtevät Salomaan pojan kotisohvalta tietenkin Islannille ja Tanskalle. Pieni on kaunista jalkapalloilussakin ja omalla esimerkillään nämä kaksi Pohjolan maata näyttävät tietä myös Suomen maajoukkueelle. Aina ei menestys ole kiinni resursseista ja olosuhteista. Epäilen kuitenkin, että maailmanmestari löytyy niistä suurimmista ennakkosuosikeista, joita ovat perinteisesti Brasilia, Argentiina, Saksa, Ranska ja Espanja. Saas nähdä käykö nytkin niin, että ensin pelataan kuukausi jalkapalloa ja lopuksi Saksa voittaa? Entä kuka voittaa maalikuninkuuden? Toivotaan kuitenkin ennen kaikkea värikkäitä otteluita, suuria tunteita ja paljon upeita maaleja, niistähän ne upeimmat ja mieliin painuvimmat urheilutapahtumat rakentuvat. Pallo peliin!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
ARKISTO