O tempora, O mores (oi aikoja, oi tapoja) voisi viisaasti todeta, kun seuraa nykyisten kansanedustajien ja muidenkin poliitikkojen edesottamuksia, niin sosiaalisessa mediassa kuin eduskuntasalissakin. Luultavasti olen joidenkin mielestä vanhanaikainen ihminen, mutta itseäni tökkii pahasti se, miten kansanedustajat tänä päivänä käyttäytyvät ja puhuvat toisilleen. Itse odotan kansaedustajan olevan sivistynyt ihminen, joka osaa keskustella järkevästi monista eri asioista faktoihin nojaten. Nyt keskustelu ja yleinen meno on kuin keskikaljakuppilan pöydässä perjantai-iltana. Herjaukset lentävät ja porukka ympärillä naureskelee ja odottaa kumpi solvaa toista pahemmin ja ”voittaa” väittelyn.
Kaikkinainen kunnioitus toista ja toisen mielipiteitä kohtaan loistaa poissaolollaan. Meno on kuin Big Brother-talossa, jossa jokainen haluaa tulla esille enemmän kuin muut ja tänä päivänä se, jolla on räävittömimmät ja raflaavimmat jutut vastapelureistaan, saa isoimman huomion. Pilkasta on tullut monen kansanedustajan viestinnän perustyylilaji. Monesti halutaan ymmärtää toisen mielipiteet jo lähtökohtaisesti väärin ja monesti niitä myös liioitellaan ja kärjistetään. Pilkan kohteita ovat mm. mielipiteet, ihmiset ja heidän taustansa.
Lähtökohtaisesti ongelma on kuitenkin meissä äänestäjissä, sillä jos kansalaiset äänestävät juuri niitä, jotka eniten mediassa revittelevät, jatkossa kaikki alkavat revitellä. Kierre on loputon, kun muutkin kansanedustajat huomaavat, että pilkkaamalla ja revittelemällä saa ilmaista palstatilaa ja ihmisten huomion. Asialinjalla liikkuvat kansanedustajat kun ovat kansan mielestä harmaata massaa ja seinäruusuja, jotka eivät ole kiinnostavia. Suuntaus on huolestuttava, jos maan asioista päättävät vain ne pahimmat rääväsuut. Ja tähän suuntaan ollaan valitettavasti menossa, sillä useat kokeneet kansanedustajat eivät enää uskalla ottaa kantaa tähän ongelmaan, ettei heitä alettaisi herjaamaan sosiaalisessa mediassa. Ja sitten vielä ihmetellään, ettei Suomessa ole saatu koulukiusaamista kuriin…
Kaiken lisäksi pahimmat herjaajat ovat niitä kaikkein herkkänahkaisimpia itse. Kun herjaamisiin puututaan, he uhriutuvat ja valittavat, että heidän sananvapauttaan rajoitetaan. Esimerkkiä haetaan Amerikasta asti ja kieltämättä Donald Trump on vienyt amerikkalaisen presidentti-instituution kauaksi siitä mihin Barack Obama sen jätti. Siinä missä Obama vaikutti erittäin sivistyneeltä ja oppineelta herrasmieheltä, vaikuttaa Trump lähinnä katutappelijalta, jonka yleissivistys ja käytöstavat ovat pyöreä nolla.
Toisaalta kansa saa sen, minkä kansa ansaitsee. Toivon, että äänestäjät alkaisivat jatkossa vaatia edes normaaleja käytöstapoja kansanedustajiltaan. Haluaisitko sinä, että oma lapsesi käyttäytyisi kuten räävittömimmät kansanedustajat? Tuskin. Miksi sitten rääväsuu poliitikko saa äänesi? Siinäpä hieman miettimistä meille kaikille.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi