Lahti varautuu tekemään isoja muutoksia kaupungin keskustan liikenneratkaisuihin. Tekeillä on vuoteen 2030 tähtäävä liikennesuunnitelma Liisu 2030, jossa nousevat esiin bussiterminaalin sijoittaminen Vesijärvenkadulle sekä ajoneuvoliikenteen ohjaaminen ydinkeskustaa ympäröivälle kehälle. Tämä vaatisi mm. kalliin Vuoksenkadun tunnelin, jolla Mannerheiminkatu ja Saimaankatu yhdistettäisiin. Katutöiden lisäksi myös kaupunginsairaalan parkkitalo on osa suunnitelmaa. Parkkitalohan tarvitaan, kun terveyspalvelut Ahtialasta ja Launeelta keskitetään kaupunginsairaalaan. Vuoteen 2030 mennessä Lahti aikoo tai ainakin suunnittelee käyttävänsä noin 100 miljoonaa euroa näihin keskustan liikennemuutoksiin. Taustalla on halu saada keskustaan katutilaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Autotonta keskustaa ei kuitenkaan olla suunnittelemassa.

Ensimmäinen ajatukseni oli, että mistä rahat kaikkeen tähän? Kaupungin kassa huutaa hallelujaa joka vuosi, mutta kaupungin suunnittelijoiden päästä kumpuaa yhä suurempia ja kalliimpia suunnitelmia vuosi toisensa jälkeen. Nostetaanko veroja? Uskotaanko, että hyvinvointiyhtymän tappiollinen toiminta muuttuu yksityistämisen jälkeen voittoa tuottavaksi toiminnaksi? Luottaako kaupunki onneensa tulevissa Eurojackpot-arvonnoissa? Jo taloussuunnitelmakauden 2020–22 aikana investointeja tehdään Lahdessa liki 280 miljoonalla eurolla ja tähän ei tietääkseni tuota Liisu 2030-investointeja ole suinkaan mukaan laskettu. Eteläinen kehätie, Paavolan kampus, Rakokiven, Launeen ja Kivimaan monitoimitalot, kaupungintalon, Sibeliustalon ja kaupunginteatterin remontit. Siinä vähän listaa mihin rahaa on laitettava jo aivan lähivuosina.

Kaupunginsairaalan parkkitalon rakentamisen tarpeen ymmärrän, mutta keskustan kehä-ajatus ei allekirjoittaneelle oikein aukea. Meillä on jo nyt hyvä tie läpi kaupungin etelä-pohjoissuunnassa eli nelikaistainen Vesijärvenkatu. Tiellä ei ole ruuhkia kuin satunnaisesti. Ja jos verrataan vaikka Helsinkiin, niin Lahdessa ei ole ruuhkia laisinkaan. Jos kävelyyn ja pyöräilyyn halutaan satsata, niin Vesijärvenkadulla riittää, kunhan jalkakäytävillä selkeästi erotetaan kävelypuoli ja pyöräilypuoli toisistaan. Ei ole todellista tarvetta ottaa kaistoja tieväylältä kevyelle liikenteelle. Ehdotukseni on, että satsataan kävelyyn ja pyöräilyyn mielummin alueella, joka käsittää itä-länsisuunnassa Vesijärvenkadun ja Rauhankadun välisen alueen ja etelä-pohjoissuunnassa Vuorikatu-Kirkkokatu välisen alueen. Jätetään Vesijärvenkatu nyt vain nykyiselleen läpikulkuliikenteelle ja unohdetaan ne kalliit Vuoksenkadun tunneliratkaisut. Ja bussit voidaan edelleen pitää torilla.

Investointien määrä viestii vahvasti viriilistä kaupungista ja Lahti selkeästi haluaa pitää ison kaupungin imagostaan kiinni, vaikka esimerkiksi väestönkasvun ennusteet eivät Lahden kohdalla kovin suosiollisilta näytäkään. Lahden oma visio väkiluvusta on täysin päinvastainen ja virallisena tavoitteena onkin, että vuonna 2030 Lahdessa asuisi 150 000 asukasta. Olisi kiva tietää mihin tämä tavoite perustuu? Luultavasti silkkaan mutu-tuntumaan. Tämän kaltainen väestönkasvu Lahdessa on käytännössä mahdotonta ilman kuntaliitoksia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tilanne on hieman eri, sillä heidän ennusteensa kertoo Lahdessa vuonna 2030 asuvan alle 125 000 asukasta. Joka tapauksessa Lahti tulee tarvitsemaan ison kasan uusia veronmaksajia, jotta kaikki tulevaisuuden investoinnit saadaan kunnialla maaliin. Tai ainahan voidaan ottaa lisää lainaa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Olipa kerran maailma, jossa ei vielä tunnettu internet-nimistä ihmevekotinta. Ihmiset löysivät tarvitsemansa uutiset ja tietonsa lehdistä, kirjoista, televisiosta ja radiosta. Tietoja näihin antiikin aikaisiin tiedotusvälineisiin syöttivät ihmiset, joille oikean tiedon etsiminen oli ammatti. Kuten ammattilaisen kuuluukin tehdä, tekivät toimittajat tarkkaa työtä. Virheitä ei saanut tulla ja kun sitä internettiä ei ollut, piti kaikki tieto kaivaa ihan itse esille. Ei voitu luottaa toisen käden tietoihin tai huhupuheisiin. Kaikki faktat piti tarkastaa moneen kertaan ja tutkia asioita monesta eri näkökulmasta, ennen kuin juttu päätyi ihmisten luettavaksi. Huono puoli asiassa oli tietenkin se, että jos tiedottaminen oli täysin valtiojohtoista, saattoi käydä niin, että tiedotusvälineet valjastettiin yksinomaan valtionjohdon käyttöön jolloin objektiivisuus ja eri näkökulmien etsiminen katosi. Oli olemassa vain yksi totuus. Valtion totuus.

Onneksi meille annettiin internet. Hurraa! huusi kansa. Internet aiheutti sen, että valtiojohtoinen yhden totuuden uutisointi ei enää ollut mahdollista, kun kansalaiset pystyivät itse etsimään erilaisia näkökulmia uutisiin ja tapahtumiin. Faktojen tarkistaminenkin kävi paljon helpommin ja nopeammin. Enää meitä ei voi kusettaa ajatteli suuri yleisö innoissaan. Vaan väärässäpä olivat.

Ei niin paljon hyvää, etteikö jotain huonoakin. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että internetin avulla ollaan menty toiseen äärimmäisyyteen. Sen sijaan, että meillä olisi olemassa yksi totuus, löytyy netin syövereistä kymmeniä erilaisia totuuksia, joista jokainen voi valita sen, joka eniten miellyttää omaa arvomaailmaa. Tänä päivänä mahdollista on myös se, että voi valita itseään miellyttävät tieteelliset tutkimukset ja jakaa niitä somessa totuuksina. Ja kyllähän netistä kaikenlaisia teorioita ja ”tutkimuksia” löytyykin. Mitäpä sanotte vuonna 2020 porukasta, joka uskoo, että maapallo on litteä. Ja tämä ei ole muuten vitsi.

Omaan illuusioon uskotaan sokeasti toteamalla muiden tietolähteet riittämättömiksi ja poliittisesti värittyneiksi. Oma kupla on syntynyt. Omassa kuplassa otetaan vastaan vain saman kuplan sisällä hyväksyttyjä, usein myös väritettyjä ”uutisia” ja kupla kasvaa kasvamistaan. Muiden kuplien tuottamia uutisia ja ajatuksia kritisoidaan ja ihmetellään. Miten joku voi ajatella noin? Netti on pullollaan kaikenlaista faktaa, mutta ikävä kyllä myös feikki-faktaa. Uutisia ja kuvia sekä videoita on tänä päivänä uskomattoman helppo väärentää ja muokata oman ajatusmaailmansa mukaiseksi.

Ikäväkseni olen huomannut muutoksen myös näiden antiikin aikaisten tiedotusvälineiden toimintatavoissa. mm. monien lehtien pääasiallinen tietolähde tuntuu olevan tänä päivänä facebook tai twitter. Asiat hutkitaan julkisesti, ennen kuin ne kunnolla tutkitaan. Tärkeintä on raflaavat otsikot ja nettiklikkausten määrä, ei niinkään faktat, jotka ennen määrittivät uutisen arvon. Jokaiseen otsikkoon on saatava liitettyä jonkinasteinen kohu.

Internetistä emme enää kuitenkaan eroon pääse, eikä ole tarviskaan. Oikein käytettynä netti on erittäin hyvä keksintö. Tietoa kyllä löytyy, jos on vain halua etsiä ja tutkia. Kunhan vain muistaa edes joskus tulla ulos sieltä omasta kuplastaan ja haastaa itsensä tutkimaan asioita hieman laajemmin. Lue siis jutusta muutakin, kuin vain se skandaalinhakuinen otsikko. Etsi tietoa eri lähteistä, vaikka ne olisivatkin täysin päinvastaisia kuin omasi. Tarkista aina lähteet ja se kuka tai mikä on kulloisenkin uutiskanavan taustalla. Muodosta uutisista sen jälkeen oma, tunnekuohuvapaa käsityksesi. Älä jää kuplasi mielipiteiden vangiksi. Et kai halua, että muut kertovat sinulle, mitä mieltä sinä olet? Käytä omia aivojasi. Näin toimimalla saisimme ehkä vähennettyä nykyistä vihapuheen määrää netissä?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on ollut jo useamman vuoden tikun nokassa tappiollisen toimintansa vuoksi. Maakunnassa on syytelty yhtymää kuntien talouden tuhoajaksi ja isojen muutoksen perään on huudeltu, jotta kuntien talous ei olisi vuodesta toiseen kuralla.
Kuntien perusterveydenhuollossa on monia isoja ongelmia ratkottavaksi. Hoitoon ei pääse tavoiteajassa ja digipalvelut eivät ole tätä päivää. Päijät-Hämeellä on ollut myös vaikeuksia saada sote-keskuksiinsa lääkäreitä. Kun perusterveydenhuolto sakkaa, kalliimman erikoissairaanhoidon käyttö kasvaa ja se taas vastaavasti aiheuttaa paljon lisäkuluja.

Tällä viikolla sitten rävähti, kun uutisoitiin, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä haluaa järjestää sotekeskus-palvelut uudella tavalla. Suunnitelmissa on perustaa yhteisyritys yksityisen toimijan kanssa. Tämän yhteisyrityksen olisi tarkoitus vastata viimeistään vuonna 2023 koko maakunnan peruspalveluista. Ideana on, että uuden yhtiön omistuspohjasta 51% olisi yksityisellä toimijalla ja 49% hyvinvointiyhtymällä. Käytännössä yksityisistä toimijoista vain Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajanlinna ovat yhteistyökumppaniksi riittävän isoja palveluntuottajia.
Tämänkaltaista mallia ei ole käytössä missään Suomessa, ottaen huomioon väestön koon. Pienemmässä mittakavassa muutama esimerkki tosin löytyy. Jos yhtymän hallitus ja yhtymäkokous näyttävät uudistukselle vihreätä valoa, ensi vuoden alusta lähtien yhteisyritys ottaisi vastuulleen Lahden, Nastolan ja Kärkölän sote-keskukset.

Ei ulkoistaminen uusi keksintö ole, sillä sitä on Päijät-Hämeessä harrastettu jo vuosia. Noin puolet yhtymän kaikista perusterveydenhuollon lääkärien ja sairaanhoitajien palveluista on ollut ulkoistettuna jo liki 15 vuoden ajan. Mitä hyötyjä sitten tällaisella mallilla on saavutettavissa? Säästöjä ei kuulemma haeta, vaan toimintavarmuutta ja parempia perusterveydenhuollon palveluja. Kustannussäästöjä voi tulla, varsinkin jos toimintavarmuus paranee. Pääsy kiireettömään hoitoon seitsemässä päivässä on yhtymän kirkas tavoite. Sama seitsemän päivän tavoite on myös nykyhallituksen ohjelmassa. Yhteisyrityksessä voitaisiin myös hyödyntää yksityisen toimijan parempia digitaalisia palveluja, jotka kunnan puolella ovat vielä lapsen kengissä.

Hyvältähän tuo kuulostaa, jos lopputuloksena on se, että lääkäriin pääsee nopeammin ja digitaalisiin palveluihin satsataan. Huonoa sen sijaan on se, että perinteisesti työntekijöitä ei ole asiassa kuunneltu. Hehän on käytännön asiantuntijoita, joten hieman oudolta kuulostaa se, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän henkilöstön edustajat saivat tietää peruspalveluiden uusista suunnitelmista vain päivää ennen julkistusta. Täysin auki on mm. se, millaisia työsopimuksia työntekijöille on tulossa, etenkin siirtymisessä yksityisen yrityksen palvelukseen.

Odotan mielenkiinnolla miten asia etenee, varsinkin kun mm. perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei peitellyt pettymystään kuultuaan suunnitelmista. Kiurun mukaan rajoittamislaki ja perustuslakivaliokunnan linjaukset panevat tiukat ehdot ulkoistamiselle, joten mysteeriksi jää vielä toistaiseksi onko hyvinvointiyhtymän suunnitelmat edes lainmukaisia.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Presidentti Niinistö piti mielestäni erittäin hienon uudenvuoden puheen, mutta kaikkia se ei miellyttänyt. Kuinka voisikaan näinä erimielisyyksien aikoina? Ainakin perussuomalaiset Jussi Halla-ahon johdolla ovat arvostelleet Niinistön puhetta koskien vihapuhetta ja maalittamista.
Niinistö sanoi puheessaan, että ”Kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä yksilön kunniaa, rauhaa tai yksityisyyttä loukkaavat teot ovat jo vanhastaan olleet rangaistavia. Muita ihmisiä kohtaan rikoksen tekevä joutuu siitä vastuuseen. Siinä ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen.”
Perussuomalaisten mielestä vihapuhe ja maalittaminen ovat vain tämän päivän muotisanoja, joihin vetoamalla pyritään tukahduttamaan poliittiseen puheeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Koska kaikesta kannattaa aina vetää herne nenään, toteaa Halla-aho lakoniseen tyyliinsä, että perussuomalaisia luonnollisesti saa maalittaa kaikessa rauhassa. Halla-ahonkin kannattaisi muistaa, ettei perussuomalaiset ole kansanryhmä, vaan poliittinen puolue. Siinä on vissi ero. Sitä paitsi, vanha suomalainen sananlasku opettaa, että sitä saa mitä kylvää tai niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.

Se, että perussuomalaiset ovat ottaneet nyt presidentin mustamaalaamisensa kohteeksi, kertoo karua kieltään siitä, että mopo alkaa hienoisesti keulimaan persuleirissä nousseen gallup-suosion vuoksi. Ovathan perussuomalaiset nyt suosionsa huipulla kovasti toivoneet ja vaatineet uusia vaalejakin. Miksipä ei, sillä silloin kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa, mutta syytä olisi muistaa, että vaalit odottavat vasta kolmen vuoden päässä. Jonkinlainen yhteistyö ja sivistynyt keskusteluyhteys muiden kanssa olisi syytä säilyttää, sillä moni gallup-suosio on sulanut vuodessa, saati sitten kolmessa. Kysykää vaikka keskustalta. Toisaalta voihan olla, että kolmen vuoden päästä perussuomalaiset repivät vaaleissa yli 50% äänistä ja muodostavat hallituksen yksin, ilman muita puolueita. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ainakin nettikeskusteluiden sävyn perusteella moni perussuomalainen näin myös uskoo.

Presidentin sanoin ”Kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen. Kun tiedolla on merkitystä vain sen palvellessa omaa agendaa, syntyy tilaa puolitotuuksille, valheillekin.” Siinäpä se on lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaistu, mistä tänä päivänä on pitkälti kysymys. On hienoa huutaa toisen ohi ja se kuka huutaa kaikkein koviten, voittaa. Asiallinen keskustelu ongelmista ja niiden ratkaisuista loistaa poissaolollaan, kun tyhjät populistiset sanat sinkoilevat edestakaisin ja kansa taputtaa pieniä käsiä innoissaan, aivan kuten se taputtaisi koulukiusaajalle koulun pihalla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että koulukiusaajallekin taputetaan ainoastaan siksi, ettei se vain alkaisi kiusaamaan juuri minua, ei siksi, että kyseessä olisi mahtava tyyppi.

Loppuun vielä lainaus presidentin puheesta, joka jokaisen on syytä lukea ja nimenomaan ajatuksen kanssa. ”Ymmärtämyksen ei tarvitse merkitä yksimielisyyttä. Erilaisia mielipiteitä maahamme on aina mahtunut. Asioista sopii kiistellä, pitääkin. Mutta toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan.”

Hyvää uutta vuotta 2020!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi