Pääkirjoitus 11.8.2023

Murheenkryyni Kisapuisto

Juuri kun lahtelainen palloiluväki alkoi ihan oikeasti uskomaan, että Kisapuiston stadion vihdoin ja viimein noin 70 vuoden odottelun jälkeen toteutuu, on mattoa taas viime aikoina vedetty jalkojen alta ihan tosissaan. Ensin uusi uljas stadion-suunnitelma muuntautuikin vain uudeksi pääkatsomoksi ja viimeisin takaisku tuli, kun tarjouksen tehneet rakennusfirmat molemmat ylittivät pyydetyn enimmäishinnan. Sehän tarkoittaa uutta kilpailutusta ja karsimista kustannuksista. Tämä taas tietää sitä, että uuden pääkatsomon rakentaminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Uutena tavoitteena on mainittu vuosi 2026, mutta kuka enää jaksaa uskoa siihen, että uutta pääkatsomoa, saati sitten ihan oikeaa jalkapallostadionia saadaan Lahteen ennen 2030-lukua, jos silloinkaan? Varsinkin kun tiedetään, että Lahti on hakenut ja tulee myös saamaan hiihdon MM-kisat vuodelle 2029, joka tietää sitä, että liikunta- ja urheilupaikkojen kunnostamiseen varatut kaupungin rahat tulevat menemään hiihtostadionin kunnostamiseen seuraavina vuosina. Lahdessa hiihto ja mäkihyppy on aina mennyt jalkapallon ohi vai pitäisikö sanoa, että kävellyt yli jalkapallon.

On naurettavaa, että kaupunki ei halunnut urheiluhalliyhdistyksen aikanaan rakentavan Lahteen jalkapallostadionia, sillä se haluaa kuulemma itse hallinnoida kaupungin tärkeitä liikuntapaikkoja. Jos homma olisi annettu aikoinaan urheiluhalliyhdistyksen tehtäväksi, olisi stadion ollut pystyssä jo vuosia. Täysin käsittämätöntä on ollut kaupungin vatulointi Kisapuiston tiimoilta jo vuosikymmenet. Ainoa asia mikä on tapahtunut vauhdilla kyseisessä projektissa, on uskomattoman ruma ja alueeseen täysin sopimaton iso pysäköintihalli, joka blokkaa läheisten talojen näkymät. Silläkö oli se suurin kiire? Eikö ensin pitäisi olla stadion, jonne ihmiset tulevat autoillaan ja sitten vasta se pysäköintitalo? Mielenkintoista on myös se, että kun vuosikymmenet on suunniteltu Kisapuiston aurinkokatsomon kattamista, niin aina on vedottu siihen, että historiallista museota ei saa blokata ja siihen vedoten on aurinkokatsomo jätetty kattamatta. Eikö tuo iso ja ruma pysäköintitalo blokkaa koko alueen?

On tullut selväksi, ettei kaupungintalolta katsottuna FC Lahti ja jalkapallo ole niin mediaseksikäs yhdistelmä kuin jääkiekko ja Pelicans -kombinaatio. Lahden valtuustossa innostuttiin ja kohistiin viime keväänä enemmän tulevasta uudesta monitoimihallista kuin Kisapuiston stadionista koskaan. Monitoimihallia pidetään jo itsestäänselvyytenä, jonka ainoa epäselvä asia on sijainti. Jääkiekko toki ansaitsee sekin hyvät olosuhteet, mutta jalkapallo on odottanut niitä hyviä olosuhteita jo 70 vuotta. Lahti haluaa kuulemma profiloitua tulevaisuudessakin urheilukaupunkina, siksi onkin todella outoa, että lahtelaista pääsarjajalkapalloa pelataan edelleen surkeissa oloissa. Hiihtostadion on oikein hyvä hiihto- ja yleisurheilustadion, mutta jalkapallostadioniksi siitä ei ole. Tämän tietävät kaikki lahtelaiset, jotka pelejä käyvät katsomassa. Perinteitä tihkuva Lahti-futis ansaitsee stadioninsa ja Lahdessa se jalkapallon todellinen ja ainoa koti on aina ollut Kisapuisto.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO