Mielipide ei ole fakta, eikä fakta ole mielipide

Olipa kerran maailma, jossa ei vielä tunnettu internet-nimistä ihmevekotinta. Ihmiset löysivät tarvitsemansa uutiset ja tietonsa lehdistä, kirjoista, televisiosta ja radiosta. Tietoja näihin antiikin aikaisiin tiedotusvälineisiin syöttivät ihmiset, joille oikean tiedon etsiminen oli ammatti. Kuten ammattilaisen kuuluukin tehdä, tekivät toimittajat tarkkaa työtä. Virheitä ei saanut tulla ja kun sitä internettiä ei ollut, piti kaikki tieto kaivaa ihan itse esille. Ei voitu luottaa toisen käden tietoihin tai huhupuheisiin. Kaikki faktat piti tarkastaa moneen kertaan ja tutkia asioita monesta eri näkökulmasta, ennen kuin juttu päätyi ihmisten luettavaksi. Huono puoli asiassa oli tietenkin se, että jos tiedottaminen oli täysin valtiojohtoista, saattoi käydä niin, että tiedotusvälineet valjastettiin yksinomaan valtionjohdon käyttöön jolloin objektiivisuus ja eri näkökulmien etsiminen katosi. Oli olemassa vain yksi totuus. Valtion totuus. Tästä hyvänä esimerkkinä Neuvostoliitto.

Onneksi meille annettiin internet. Hurraa! huusi kansa. Internet aiheutti sen, että valtiojohtoinen yhden totuuden uutisointi ei enää ollut mahdollista, kun kansalaiset pystyivät itse etsimään erilaisia näkökulmia uutisiin ja tapahtumiin. Faktojen tarkistaminenkin kävi paljon helpommin ja nopeammin. Enää meitä ei voi kusettaa ajatteli suuri yleisö innoissaan. Vaan väärässäpä olivat.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että internetin avulla ollaan menty toiseen äärimmäisyyteen. Sen sijaan, että meillä olisi olemassa yksi totuus, löytyy netin syövereistä kymmeniä erilaisia totuuksia, joista jokainen voi valita sen, joka eniten miellyttää omaa arvomaailmaa. Tänä päivänä mahdollista on myös se, että voi valita itseään miellyttävät tieteelliset tutkimukset ja jakaa niitä somessa totuuksina. Ja kyllähän netistä kaikenlaisia salaliittoteorioita ja ”tutkimuksia” löytyykin.

Tällä hetkellä kohutuin lienee Jenkeistä lähtöisin oleva QAnon-liike, jonka ytimessä on ajatus siitä, että pienen porukan rikollinen, paha ja kaikin puolin ikävä valtaeliitti hallitsee maailmaa. Tämä kasvoton, pimeydessä toimiva pahuus on vastuussa isosta osasta planeettamme ongelmista. Esimerkkeinä nyt vaikkapa sodat, terrorismi, taloudelliset ja ympäristölliset katastrofit sekä niiden aiheuttamat kärsimykset nälänhädästä kulkutauteihin.Tässä tarinassa Presidentti Trumpille on varattu liki Vapahtajan rooli ja olemmekin viime päivinä USA:ssa nähneet mihin tällainen fanaattinen yksisilmäisyys voi johtaa. Hämmästyttävintä tässä on se, että meiltä Suomestakin löytyy näitä QAnon-uskovaisia ja minä kun luulin, että meillä on korkeatasoinen perusopetus ja sivistystaso, joka estäisi moisen hölynpölyn leviämisen.

Omaan illuusioon uskotaan sokeasti toteamalla muiden tietolähteet riittämättömiksi ja poliittisesti värittyneiksi. Oma kupla on syntynyt. Omassa kuplassa otetaan vastaan vain saman kuplan sisällä hyväksyttyjä, usein myös väritettyjä ”uutisia” ja kupla kasvaa kasvamistaan. Muiden kuplien tuottamia uutisia ja ajatuksia kritisoidaan ja ihmetellään. Miten joku voi ajatella noin? Samalla kasvaa vastakkainasettelu. Jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Netti on pullollaan kaikenlaista faktaa, mutta ikävä kyllä myös feikki-faktaa. Uutisia ja kuvia sekä videoita on tänä päivänä uskomattoman helppo väärentää ja muokata oman ajatusmaailmansa mukaiseksi.

Internetistä emme enää kuitenkaan eroon pääse, eikä ole tarviskaan. Oikein käytettynä netti on erittäin hyvä keksintö, kunhan vain muistaa aina silloin tällöin tulla ulos sieltä omasta kuplastaan ja haastaa itsensä tutkimaan asioita hieman laajemmin. Lue siis jutusta muutakin, kuin vain se skandaalinhakuinen otsikko. Etsi tietoa eri lähteistä, vaikka ne olisivatkin täysin päinvastaisia kuin omasi. Vertaile juttuja keskenään. Tarkista aina juttujen lähteet. Vaikka tietyt tahot Suomessakin valtamediaa suolaavat jatkuvalla syötöllä, ovat ne kuitenkin uskottavuudessaan ja luotettavuudessaan valovuoden edellä näitä kaikenmaailman MV-lehtiä ja vastaavia hupijulkaisuja.

Lopuksi tärkein: Muista että fakta ei ole mielipide, eikä mielipide ole fakta.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahti – Euroopan vihreä pääkaupunki

Tässä kohtalaisen hullussa maailmassa voi olla aika iso savotta tuoda esille sitä tosiasiaa, että meidän kotikaupunkimme Lahti on vuoden 2021 Euroopan vihreä pääkaupunki. Kiinnostaako se edes ketään, kun koko maailma on sekaisin? Lahden kannalta asia on kuitenkin merkittävä. Lahti on käyttänyt kohtalaisen paljon rahaa saadakseen tittelin ja kaupungin tulevaisuuden visio nojaa vahvasti kestävään kulutukseen ja vihreään ajatteluun.

Kuinka Lahti aikoo käyttää pääkaupunkivuotensa niin, että se myös huomataan? Totuuden nimissä on pakko myöntää, etten minä ainakaan tiennyt, että viime vuoden vihreä pääkaupunki oli Lissabon. Tiesitkö sinä? Eli onko Lissabon epäonnistunut markkinoinnissaan vai pilasiko korona heidän pääkaupunkivuotensa? Epäilen vahvasti, että kysymys on jälkimmäisestä, sillä koronan jyräämäksi joutui viime vuonna käytännössä kaikki. Lahden vihreän pääkaupungin markkinointi alkoi ainakin lupaavasti, sillä Helsingin Sanomien etusivun iso mainos varmasti herätti pääkaupunkiseutulaiset huomaamaan sen tosiasian, että Suomessa on nyt toinenkin pääkaupunki.

Lahden vihreä pääkaupunkivuosi pitää sisällään varmasti monenlaista tapahtumaa ja aloitetta, mutta kurkataanpa hieman millaisia vihreitä toimia näkyi Lissabonilaisten arjessa viime vuonna.
Lissabonin eri kaupunginosiin tuotiin kaupunkikomposteja alueen asukkaiden käytettäväksi. Kaupunki asensi ympäri kaupunkia uusia puhtaan veden vesipisteitä, joissa on omat hanat ihmisille ja lemmikeille, koska pulloveden juominen on yleistä Portugalissa, mikä taas lisää muovijätettä runsaasti. Isompien ketjujen supermarketteihin tuotiin pullonpalautusautomaatit, joihin voi palauttaa eri kokoisia muovipulloja rahaa vastaan. Lisäksi muita toteutuneita aloitteita olivat mm. paikallisliikenteen sähköistäminen, pyöräilyn lisäämisen tukeminen esimerkiksi pyöräkaistoja rakentamalla sekä uusien viheralueiden rakentaminen.

Ylläolevista toimista monet ovat jo meille suomalaisille tuttua peruskauraa, eikä moni edes tajua niiden olevan varsinaisesti vihreää toimintaa. Suomessa jostain syystä kaikki vihreä toiminta leimataan helposti viherpiipertämiseksi, josta ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin, pyöräily ja kävely parantavat kansanterveyttä, kun ihmiset hyötyliikkuvat, eivätkä vain istu autoissaan päivät pitkät. Terveellisempi ja kevyempi ruokavalio auttaa voimaan paremmin ja säästää terveyskustannuksissa. Esimerkiksi älypyörätietä on Lahdessa jo ehditty ihmettelemään ja se on tuomittu suurinpiirtein alimpaan helvettiin, mutta pyöräilijät ja kävelijät varmasti kiittelevät. Kulttuuri on uusi, sillä aikaisemmin Lahdessa rakennettiin teitä käytännössä ainoastaan autojen ehdoilla. Hyvä vain, että jatkossa myös muut kulkijat otetaan huomioon.

Ei Lahti Euroopan vihreänä pääkaupunkina maailmaa ilmastonmuutokselta pelasta, mutta Lahti voi tuoda esiin mielenkiintoisia ideoita ja hyödyllisiä suuntaviivoja siihen, miten eläminen ja kulkeminen onnistuu tulevaisuudessa mahdollisimman hiilineutraalisti. Kestävä talous ja siihen liittyvät uudet innovaatiot ovat varmuudella yksi niistä tulevaisuuden aloista, joissa kannattaa ehdottomasti olla mukana. Lahti voi olla hyvä esimerkki siitä, että tällainen rouhea junttikaupunkikin voi olla vihreä. Jos ilmastonmuutokselle oikeasti halutaan jotain tehdä, tarkoittaa se sitä, että ympäristöasiat eivät saa enää olla vain ”vihreiden ituhippien” yksityisomaisuutta. Persvakoäijäkin voi kierrättää ja tehdä hyviä ympäristötekoja, jos kerta Suomen Chicagokin on Euroopan vihreä ympäristökaupunki. Lihamukin vegeversiota odotellessa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Vuonna 2020

Pitelet kädessäsi vuoden 2020 viimeistä Omalähiötä. Seuraavan kerran Omalähiö tippuu luukustasi tammikuun 8. päivä ja silloin eletäänkin jo vuotta 2021. Perinteisesti olen aina vuoden viimeisessä numerossa niputtanut vuoden tapahtumat yhteen, jotta saisin hieman perspektiiviä siitä mitä kaikkea kulunut vuosi onkaan sisällään pitänyt. Vuoden 2020 piti olla merkittävä vuosi, alkoihan uusi vuosikymmen ja kaikkien katseet olivat kirkkaana tulevaisuudessa. Tästä tulee hyvä vuosikymmen arveltiin laajalti, niin Suomessa kuin maailmallakin. Vuodesta 2020 tuli kyllä lopulta erittäin merkittävä, mutta ei ihan sillä tavalla, kuin me ehkä ajattelimme. Koko vuosi voidaan oikeastaan ilmaista yhdellä sanalla ja se sana on tietenkin korona. Jo ihan alkuvuodesta alkoi kuulua Kiinasta huolestuttavia viestejä uudesta tuntemattomasta viruksesta, joka levisi kovalla vauhdilla. Aluksi ajattelin, että se on vain taas yksi uusi outo virus ja edellisten Sars- ja Mers-virusten tapaan se jää Kauko-Idän vitsaukseksi ja häviää yhtä nopeasti kuin tulikin. Tuskin kukaan täällä Suomessa vielä oikeasti ajatteli, että kyseessä olisi parin kuukauden päästä maailmanlaajuinen pandemia.

Sitten asiat etenivät nopeasti. Helmi- ja maaliskuussa korona rantautui hurjalla teholla varsinkin Italiaan ja Espanjaan, joissa kuolleiden määrä oli hurja. Eipä aikaakaan, kun maaliskuun puolivälissä Suomeenkin oli pakko julistaa poikkeustila. Ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Me suomalaiset opimme pesemään käsiämme, käyttämään käsidesiä ja jos mahdollista, niin vielä kasvattamaan turvavälejä. Nehän meillä olivat kunnossa jo aikaisemmin ihan geeniperintönä. Sanna Marin nousi kansakunnan kaapin päälle vakuuttavana ja vakavailmeisenä pääministerinä. ”Nyt ei ole aika lähteä mökeille” on varmasti se lause, josta Marin tullaan muistamaan lopun ikänsä. Vaikka kaikilla maailman valtioilla pitäisi olla olemassa hyvät suunnitelmat pandemioiden varalta, vaikutti siltä, että kaikki maat yllätettiin ns. housut kintuissa. Esimerkiksi Suomessa sekoiltiin kasvomaskien kanssa, Ruotsissa strategia oli totaalisen väärä ja se kostautui uhrien määrässä.

Loppujen lopuksi Suomi onnistui keväällä koronan torjumisessa hyvin verrattuna moniin muihin maailman maihin. Oliko syy onnistumiseen hallituksen rajoitustoimissa vai siinä, että maamme on verrattain harvaan asuttu? Varmasti molemmat edesauttoivat asiassa. Kateeksi ei ole käynyt päättäjiämme, joiden on tasapainoteltava talouden ja terveyden välimaastossa. Miten arvottaa ihmishenki? Entäpä työpaikat? Kenelle annetaan rahallista tukea? Siitä olemme varmasti kansakuntana yhtä mieltä, että terveydenhoitohenkilöstömme ansaitsisi mitalin, mutta kun mitaleilla ei voi ostaa leipää, olisi parempi tarkistaa heidän palkkojaan ylöspäin. He, jos jotkut, ovat tässä pandemiassa olleet kovilla.

Keväällä jaksoimme kolmisen kuukautta tiukkoja rajoituksia, mutta sitten kun tartuntojen määrä kesällä väheni selvästi, alkoivat rajoitusten purku ja ihmiset huokaisivat helpotuksesta hetkeksi. Sitä iloa kesti pari kuukautta, mutta koronan toinen aalto odotteli jo nurkan takana. Joulukuussa palasimme takaisin tiukkoihin rajoituksiin ja monissa maissa tilanne on jopa pahempi kuin keväällä. Uskoa tulevaisuuteen luo onneksi rokote, joka on tulossa jo tammikuuksi. Kestää tosin aikansa kunnes väestöä on rokotettu tarpeeksi laumasuojan saamiseksi. Siihen asti kärvistellään eli vuoden 2021 alkukin kulkee koronan ehdoilla. Koetetaan vielä kestää tovi tätä kurjuutta. Ja todellakin otetaan se rokote. Ihan aikuisten oikeasti siinä ei ole Bill Gatesin piilottamaa mikrosirua tai kyseessä ei ole valtaeliitin salajuoni, jolla kansaa kyykytetään. Jätetään nuo sadut omaan arvoonsa ja käydään hakemassa se rokotepiikki. Se on ainoa tie ulos tästä pandemiasta.

Tapahtuiko jotain muutakin vuonna 2020? No, varmasti tapahtui, mutta suurin osa jäi täysin koronan varjoon. Loppuvuoden merkittävin ja iloisin uutinen oli se, että Joe Biden kampesi Donald Trumpin pois USA:n presidentin pallilta, tosin Trump ei tätä ole uskonut vieläkään ja maan kahtiajako USA:ssa vain kasvaa. Trumpin valheet vaalivilpistä uppoavat Trump-fanaatikoille kuin kuuma veitsi voihin ja tästä vallan merkillinen Qanon-liike uskomattomine valeuutisineen hakee kasvua ja uskoa toiminnalleen.

Jos mietitään vuotta 2020 Lahden kannalta, niin oikeastaan ainoa merkittävä asia kaupungissamme koronan lisäksi on liki 60 vuotta suunnitteilla olleen eteläisen kehätien valmistuminen. Ei tarvitse olla mikään suuri ennustajaukko, jos ennustan, että vuosi 2021 tulee olemaan kovin erilainen kuin vuosi 2020. Kunhan koronasta päästään eroon jossain vaiheessa, nostavat vanhat erimielisyydet ja erilaiset kahtiajaot varmasti taas päätänsä. Ja luultavasti entistä vahvempina. Pidetään ensi vuonna pää kylmänä ja sydän lämpimänä eikä anneta mopon keulia.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Kehätien pitkä taival

Paljon on vettä virrannut Paskurinojassa siitä, kun joku ensimmäistä kertaa 60-luvulla piirsi tussillaan karttaan ohitielinjauksen Launeen kohdalle. Lahti oli silloin hyvin erinäköinen kaupunki kuin nyt, liki 60 vuotta myöhemmin. Silloin piirretty Launeen linjaus sijoittui asutuksesta vapaalle alueelle, sillä sellaisia asuinalueita kuin Patomäki tai Liipola ei vielä ollut olemassakaan. Vielä 60-luvulla on varmasti Lahden karttaa katsoessa ajateltu, että eihän tuossa kohdassa ole mitään, piirretään se tie siihen.

Kun kaupunki ajan myötä kasvoi etelään päin, syntyi tarve siirtää VT12 vielä Launettakin kauemmas keskustasta, sillä Lahden keskustan läpi ajavat isot rekat aiheuttivat niin vaaratilanteita, meteliä kuin saasteitakin. Launeen linjaus tuntui menevän jo liiankin läheltä asutusta, joten aktiiviset etelälahtelaiset innovoivat toisen linjauksen, joka kulkisi Renkomäen kautta. Keksittiin ohitielle uusi, hieman etelämpänä kulkeva vaihtoehtoinen linjaus eli ns. Renkomäen linjaus. Tämä Renkomäen linjaus valittiinkin valtuustossa Lahden eteläisen ohitien uudeksi linjaukseksi 90-luvun lopussa. Eikä ihme, että valittiin, olihan tuo Renkomäen linjaus kustannuksiltaan puolet halvempi kuin Launeen linjaus eikä olisi vaikuttanut niin paljon asukkaiden elämään.

Mutta jossain asia oli jo päätetty. Launeen linjaus on ainoa oikea. Asian ilmaisi selkeästi jo 80-luvulla lahtelainen liikenneministeri Matti Luttinen, jonka kerrotaan sanoneen, että tie kulkee Launeella tai sitten ei missään. Tie saikin kansan nimissä lempinimen ”Luttisen ränni”. Isä Matin ansiokasta Launeen linjauksen lobbausta jatkoi poika Tapio valtuustossa ollessaan. Siitä mikä Luttiset ajoi niin voimakkaasti tukemaan nimenomaan Launeen linjausta, ei ole tarkkaa tietoa. Pahat kielet puhuvat kauppayhtymien ja rakennusfirmojen vaalirahoituksista tietyille tahoille ja ns. saunasopimuksista. Näitä väitteitä on vaikea todentaa, sillä kukapa moista suhmurointia julkisesti myöntäisi? Niinpä nämä kysymykset ja arvailut jäänevät ikuisiksi arvoituksiksi ilman lopullista vastausta ja huhut jatkavat elämäänsä toreilla ja turuilla.

Oliko lopullinen päätös tehty Launeen linjauksen puolesta Lahdessa vai jossain valtion laitoksessa, sitä ei kukaan tiedä, eikä kukaan myöskään ole ottanut asiasta vastuuta tai kunniaa. Se kuitenkin tiedetään, että Launeen vaihtoehto on tullut valittua Renkomäen vaihtoehdon sijasta ympäristöministeriön kahdessa päätöksessä (8.2.1999 ja 11.3.2008), vaikka osa Lahden päättäjistä on nimenomaan vastustanut Launeen linjausta.

Launeen linjauksen kannattajat pitivät huolen, ettei Renkomäen linjauksesta saatu aikaiseksi edes havainnekuvia tai pienoismallia, ettei vertailua Launeen linjaukseen päästäisi tekemään. Useamman kyseenalaisenkin valtuustoäänestyksen jälkeen Launeen linjaus naulattiin Lahden ainoaksi ohitievaihtoehdoksi ja sen jälkeen siitä ei ole enää äänestetty. Vihdoinkin haluttu päätös oli saatu aikaiseksi. Jossain välissä ohitiekin oli muuttunut kehätieksi.

Kaiken kaikkiaan paljon salamyhkäistä kähmintää ja paljon uusintaäänestyksiä valtuustossa on siis vaadittu, jotta lopullinen päätös aikaiseksi saatiin. Tällä viikolla sitten tuo ihmetie saatiiin auki ja vieläpä vuoden verran etuajassa. Meitä etelälahtelaisia on lahtelaisessa mediassa vuosikymmenet haukuttu änkyröiksi ja kehityksen jarruiksi, koska täällä on kehätietä vastustettu. Haluankin lopuksi tähdentää, että Etelä-Lahdessakin iloitaan siitä, etteivät rekat enää jatkossa huristele keskustan läpi. Tie on hieno ja helpottaa monella tavoin autoilijoiden elämää ja on varmasti tarpeellinen. Vain yksi asia mättää: sijainti on väärä. Tekemällä kehätie Renkomäen linjauksen mukaan olisi Lahti säästänyt rahaa noin 35 miljoonaa euroa, eikä tie kulkisi keskellä tiheintä Etelä-Lahden asutusta.

Omalta osaltani päätän Omalähiön sivuilla yli 40 vuotta velloneen kehätie-keskustelun tähän.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Hei, me ollaan lottovoittajia kaikki!

Silloin kun minä olin pikkupoika, puhuttiin usein, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Jo ajat sitten irvileuat käänsivät tuon lauseen niin, että tarvitaan lottovoitto, jotta pystyisi elämään Suomessa. Molemmissa mielipiteissä piilee varmasti pieni totuuden siemen. Suomessa moni asia on paremmin kuin sadoissa muissa maailman maissa. Jopa tänä vuonna koko maailmaa runnellut koronaepidemia on täällä meidän pienessä Suomessa osattu hoitaa selvästi keskivertoa paremmin. Onnellisuus-tutkimuksissa kärkipäässä komeilee liki aina piskuinen Suomi. Toisaalta, Suomessa maksetaan hurja määrä erilaisia veroja, joilla tämä hyvinvointiyhteiskunta pääsääntöisesti rahoitetaan ja eihän se ruokakaan kaikkein halvinta ole.

Suomen 103-vuotisjuhlien innoittamana päätin hieman tutkia minkälainen on se ”lottovoiton” saanut keskivertosuomalainen. Keskivertosuomalainen on iältään 42-vuotias nainen, jonka odotetaan elävän liki 84 vuotiaaksi. Tällä keskivertosuomalaisella on lapsia 1,85 ja hänen perheensä sisältää keskimäärin 2,77 henkilöä. Keskimääräinen suomalainen asuu kerrostalossa 80 m2:n omistusasunnossa, jossa on 3-4 huonetta. Henkeä kohden suomalaisella on 39,8 neliötä käytettävissään. Palkkaa tämä tavis-suomalainen saa keskimäärin vuodessa noin 40 000 euroa. Ammattina suomalaisella on todennäköisimmin myyjä. Yllättäen suurin osa suomalaisista ei käy töissä. Yksi työllinen elättää 1,31:tä työssä käymätöntä (työtöntä, lasta, eläkeläistä, opiskelijaa, kotityötä tekevää). Suomen tavallisin nimi on Timo Virtanen, vaikka yleisin sukunimi onkin Korhonen. Suomalaiset myös syövät ja juovat. Asukasta kohti laskettuna suomalaiset juovat vuodessa 73 litraa keskiolutta, kuluttavat 10 kg kahvia, syövät 58 kg tuoreita hedelmiä, 61 kg perunoita ja 72 kg lihaa. Paljon parjattua EU:ta keskivertosuomalainen tukee 147 eurolla vuodessa eli noin 12 eurolla per kuukausi. Ei ehkä sittenkään niin paljon kuin moni kuvittelee?

Loppujen lopuksi huomaamme, että keskiarvosuomalainen on itseasiassa hyvin teoreettinen hahmo ja oikeassa elämässä todella harvinainen. Ei ole olemassa mitään ”suurta yleisöä”, joka edustaisi suurinta osaa suomalaisia. Politiikassa sanonta ”kyllä kansa tietää” saa erilaisen merkityksen, kun ymmärtää, että itseasiassa 85-87% suomalaisista ei äänestä vaalivoittajapuoluetta eduskuntavaaleissa, vaikka se saisikin noin 20% annetuista äänistä. Tämän päivän Suomessa on todella vähän asioita, jotka yhdistäisivät yli puolta suomalaisista. Tähän ei pysty edes jääkiekkoilun MM-kulta tai Euroviisu-voitto.

Kaiken tämän syvällisen pohdinnan ja tutkiskelun jälkeen tulin siihen johtopäätökseen, että edelleen vuonna 2020 Suomi on hyvä maa asua. Ja hyvin todennäköisesti on sitä myös vuonna 2021. Ei nyt ehkä ihan se päävoitto lotossa, mutta kyllä meillä asiat ovat monelta kantilta katsottuna pääsääntöisesti todella hyvin. Onnea 103-vuotias Suomi ja hyvä me!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahti siirtyi koronan leviämisvaiheeseen

Tällä viikolla on Päijät-Hämeessä siirrytty koronaepidemian leviämisvaiheeseen. Tämä oli valitettavasti näköpiirissä jo jonkin aikaa, kun nähtiin miten kovalla vauhdilla koronan toinen aalto on edennyt Euroopassa syksyn aikana. Olisi ollut suoranainen ihme, ettei tauti ei olisi meille rantautunut. Nyt on täysin meistä itsestämme kiinni, miten pahasti korona keskuudessamme leviää. Ketään ei voi pakottaa käyttämään maskia, pitämään turvaväliä tai pesemään käsiä, mutta suositukset olisi syytä ottaa vakavissaan. Kukaan ei varmasti halua, että korona pääsisi riehumaan riskiryhmien keskuudessa? Eli vaikka et itse olisi huolissasi omasta terveydestäsi, niin ethän myöskään vie tartuttajana tautia eteenpäin tieten tahtoen? Kaikenlaisten koronaa vähättelevien ja kyseenalaistavien valeuutisten levittäminen somessa on mielestäni liki rikollista tässä tilanteessa. Kyseessä ei ole mikään tavallinen flunssa ja se, mikä tekee tästä taudista vaarallisen on fakta, että virusta ja sen vaikutusta ihmiskehoon ei täysin tunneta eikä ymmärretä.

Meillä Lahdessa on leviämisvaiheen vuoksi voimassa maanantaista lähtien tiukemmat rajoitukset kuin muualla maassa. Ainoastaan Uusimaa on vielä tiukempien rajoitusten alla. Vetoankin teihin hyvät lukijat, että jokainen ottaisi tosissaan nämä maanantaina voimaan astuvat rajoitukset. Tiedämme hyvin, että toimiva rokote odottaa jo ensi kevään aikana, mutta vielä pitäisi jaksaa se viimeinen ponnistus ja huolehtia siitä ettei korona leviä hallitsemattomasti enää tässä vaiheessa. Olemme jaksaneet hienosti 8 kuukautta, ei pilata tätä nyt viime metreillä? Ymmärrän, että monia tämä pitkittynyt tilanne ahdistaa ja itsekin yrittäjänä tunnen vahvasti kaikkien yrittäjien suuren tuskan siitä, että yrityksen toiminnan jatkumisen yllä leijuu jatkuvasti musta synkkä pilvi. Tämä ei ole helppoa, mutta ainoastaan yhdessä tästäkin selvitään, ihan varmasti.

Listaan loppuun vielä kaikille muistutukseksi Päijät-Hämeen suositukset ja rajoitukset seuraavien kahden viikon ajalle.
– Yleisötilaisuuksien ja julkisten kokoontumisten henkilömäärä on enintään 10 ihmistä
– Yksityistilaisuuksien osallistujamäärä suositetaan rajattavaksi 10 ihmiseen.
– Uimahallit ja kuntosalit suositellaan suljettaviksi mahdollisimman lyhyen siirtymäajan kuluessa, viimeistään 30.11.
– Sisätiloissa kokoontuvien aikuisten harrastusryhmien toiminta suositellaan lopetettavaksi tilapäisesti.
– Yleinen kasvomaskin käyttösuositus koskee kaikkia yli 15-vuotiaita.
– Lukiot ja ammattioppilaitokset jatkavat lähiopetuksena, mutta maskisuositus on voimassa sekä opiskelijoilla että opettajilla.
– Yläkoulun oppilaille annetaan maskisuositus siten, että maskit ovat käytettävissä viimeistään 30.11.  Yläkoulun opettajien osalta suositus on jo voimassa. Yläkoulun oppilaat saavat maskit koululta.
– Kirjastot pysyvät auki rajoitustoimenpitein, mm. lehtilukusalit suljetaan. Kirjastossa käynti rajataan 15 minuutin asioimiseksi. Nuorisotilat pidetään avoimina.
– Vierailuja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä suositellaan tehtävän niin, että vierailulle osallistuisi kerrallaan vain yksi henkilö ja kesto olisi enintään 15 minuuttia.
– Yhtymä kehottaa noudattamaan erityistä varovaisuutta, jos on välttämätöntä matkustaa muille epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheen alueille kuten pääkaupunkiseudulle.
– Etätyötä suositellaan vahvasti kaikissa tehtävissä, joissa sitä voidaan soveltaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Vesi on Lahden tulevaisuuden ykköstuote

Usein tulee kirjoiteltua rakkaasta kaupungistamme kovin negatiivisesti, vaikka Lahdessa olisi paljon positiivistakin mitä tuoda esille. Usein sanotaan, että eniten Lahtea ja lahtelaisia haukkuvat lahtelaiset. Varmasti totta. Totta on myös se, että jos ulkopaikkakuntalainen erehtyy Lahtea haukkumaan, voi tätä helposti sattua nenään. Lahden haukkuminen koetaan aikalailla lahtelaisten yksinoikeudeksi, mutta kyllä täällä voitaisiin joskus nostaa omaa häntääkin, ainakin silloin kun siihen on aihetta.

Yksi isoimmista asioista, joista Lahti tunnetaan laajalti, jää usein meiltä lahtelaisilta huomaamatta, sillä niin itsestään selvä asia se meille on. Tämä asia on lahtelainen vesi. Lahtelainen vesi on jo vuosikymmenet ollut maamme ehdotonta ykkösluokkaa ja tämän voi jokainen huomata juodessaan vettä muualla Suomessa. Ero on huima lahtelaisen veden eduksi. Lahtelaisen puhtaan ja hyvänmakuisen veden takana ovat Salpauselän suuret soraharjut, jotka varsin tehokkaasti suodattavat ja puhdistavat sade- ja sulamisvedet. Väitetään jopa, että vesi olisi sellaisenaan jo juotavaa, ennen kuin ne desinfioidaan kemiallisesti.

Ensimmäisenä lahtelaisen veden erinomaisen laadun toi näkyvästi esiin lahtelainen Mallasjuoma. 1950-luvulta alkaen Mallasjuomasta tuli lahtelaisuuden vertauskuva mainonnassa. Tutuiksi koko maassa tulivat sanonnat: ”Ei oo Lahden voittanutta!” ja ”Moi lahtelaista!” Jo silloin yleisesti tiedettiin, että salaisuus hyvän makuisten virvoitusjuomien ja olueiden takana on Lahden erinomainen veden laatu.

Lahden loistava vesi nousi tällä viikolla otsikoihin, kun Viking Malt päätti investoida Lahteen 90 miljoonaa euroa Kujalaan nousevaan uuteen mallastamoon. Yhtiön mukaan yksi tärkeimmistä seikoista siihen miksi yhtiö jää Lahteen, on se tosiasia että raaka-aineet (vesi ja lähitilojen viljat) ovat Suomessa ja varsinkin Lahden alueella ylivertaisia. Myös toinen uutinen joka liittyi lahtelaiseen veteen ja sen ylivertaisuuteen saatiin tällä viikolla, kun lahtelaisen Teerenpelin viskitislaamo valittiin maailman parhaaksi viskintuottajaksi maailman suurimmassa alkoholijuomien kilpailussa. Yksi isoimmista Teerenpelin menestyksen salaisuuksista omistajien mukaan on nimenomaan lahtelainen vesi ja tietenkin myös lähitilojen viljat. Näiden viime aikaisten positiivisten uutisten lisäksi muistanette varmasti, että Lahden Hennalaan on valmistunut vedenpullottamo, jossa H204U Finland on aloittanut pohjaveden pullottamisen elokuussa. Tehtaan pullotuskapasiteetti on miljoona litraa vettä vuorokaudessa ja vettä viedään erityisesti Aasian isoille markkinoille.

Meille lahtelaisille hyvä, puhdas vesi on itsestäänselvyys, mutta maailmalla on siitä päivittäin huutava pula. Itse asiassa makean veden määrä on vain kolme prosenttia kaikesta maailman vedestä. Ja meillä sitä Suomessa ja Lahdessa riittää. Makea vesi on muuttunut ja muuttumassa entistä enemmän globaaliksi tuotteeksi ja hyödykkeeksi, jota myydään ja ostetaan kuin raaka-aineita, mineraaleja, puuta, öljyä ja kaasua. Teoriassa tämä tarkoittaa sitä, että istumme Lahdessa melkoisen kultakaivoksen päällä. Eri asia sitten on se, miten pystymme käytännössä hyödyntämään vesivarantoamme taloudellisesti ja mahdollisimman viisaasti. Kysyjiä ja ostajia varmasti tulevaisuudessa riittää.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Voihan Liisu!

Lahti varautuu tekemään isoja muutoksia kaupungin keskustan liikenneratkaisuihin. Viime päivinä on isosti esillä ollut vuoteen 2030 tähtäävä liikennesuunnitelma Liisu 2030, jossa nousevat esiin bussiterminaalin sijoittaminen Vesijärvenkadulle sekä ajoneuvoliikenteen ohjaaminen ydinkeskustaa ympäröivälle kehälle. Vuoteen 2030 mennessä Lahti aikoo tai ainakin suunnittelee käyttävänsä noin 100 miljoonaa euroa näihin keskustan liikennemuutoksiin. Taustalla on halu saada keskustaan katutilaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Autotonta keskustaa ei kuitenkaan olla suunnittelemassa, muutenhan esimerkiksi toriparkki olisi ollut turha investointi?

Kaunis ajatus ja osan Liisusta voin ajatuksena ostaakin, mutta muutama kohta särähtää pahasti korvaan. Otetaanpa käsittelyyn kuitenkin ensin ne Liisun hyvät puolet. Pyöräilyyn ja kävelyyn satsaaminen on hyvä asia. Nykyään keskustassa pyöräily on vaarallista touhua, kun pitää poukkoilla tien toiselta puolelta toiselle, pyörätien jatkuessa risteyksen jälkeen yllättäen toisella puolella tietä. Lisäksi pyöräilijät ja kävelijät kulkevat iloisessa sekamelskassa keskenään, mikä aiheuttaa vaaratilanteita päivittäin. Myös kaupunginsairaalan parkkitalosuunnitelma on hyvä, sillä parkkitalo todellakin tarvitaan, kun terveyspalvelut Ahtialasta ja Launeelta keskitetään kaupunginsairaalaan. 

Sitten ne huonot puolet. Ensimmäinen asia on raha. Mistä tämä 100 miljoonaa euroa kaivetaan? Leikataanko vähän lisää sivistystoimesta ja lakkautetaan lisää paikallisia terveysasemia? Ehkäpä vuoden päästä nostetaan vähän veroäyriä? Toinen huomionarvoinen seikka on se, ettei Lahdessa oikeastaan ole ruuhkia, joita pitäisi siirtää jonnekin muualle. Korkeintaan klo 16 aikaan voi saa Vesijärvenkadulla menemään 10 minuuttia enemmän aikaa kotimatkaan. Jos verrataan vaikkapa Helsinkiin, niin Lahdessa ei ole ruuhkia laisinkaan. Se että nojataan suunnitelmissa siihen visioon, jossa Lahdessa asuisi vuonna 2030 150 000 asukasta on silkkaa toiveajattelua. Näin ei tule tapahtumaan, joten ruuhkat eivät todellakaan ole kasvamaan päin. Sitä paitsi autokanta on tulevaisuudessa muuttumassa vähäpäästöisemmäksi vuosi vuodelta, koska Liisussa nimenomaan tähdätään myös päästöjen vähentämiseen.

Kolmas kummastuksen aihe on se, miten huonosti siirtyminen Uudenmaankadulta Vuoksenkatun alkupäähän on suunniteltu. Sitä ei nimittäin ole suunniteltu lainkaan tai sen on suunnitellut henkilö, joka ei aja päivittäin kaupungin läpi pitkin Vesijärvenkatua. Launeelta kaupunkiin päin ajettaessa pitäisi Vesijärvenkadun alussa ensin kääntyä oikealle Loviisankadulle ja kaartaa pari sataa metriä takaisinpäin. Sitten käännös vasemmalle Mannerheiminkadulle ja sitten vielä ajaa pari sataa metriä, jonka jälkeen pääsee vasta kääntymään Vuoksenkadulle. Samassa ajassa olisit ajanut jo hyvän matkaa Vesijärvenkatua. Jotta autot saataisiin oikeasti käyttämään jatkossa Saimaankatua läpiajoon, pitäisi Uudenmaankadulta, siinä matkakeskuksen kohdalla, olla selkeä suora yhteys Vuoksenkadun alkupäähän. Ei siis tällainen kiemurtelu sinne tänne, mikä nyt on suunnitelmissa. Ikävä kyllä, suoraa yhteyttä ei ole mahdollista rakentaa tai ainakin se vaatisi todella isoja rahallisia satsauksia tunneleihin tai ylikulkusiltoihin. Yksikään autoilija ei lähde kiertelemään Vuoksenkadulle, jos edessä on suora baana läpi kaupungin eli nelikaistainen Vesijärvenkatu, joka vetää hyvin ja on sellaisenaan luonnollinen jatke Uudenmaankadulle.

Ehdotankin, että jätetään Vesijärvenkatu suosiolla nykyiselleen ja unohdetaan nämä kalliit ja toimimattomat Vuoksenkatu-Saimaankatu kehäratkaisut. Pyöräilijöille toimisi läpiajobaanana etelä-pohjoissuunnassa paremmin Kauppakatu kuin Vesijärvenkatu. Itse ainakin käytän pyöräilessä Kauppakatua mielummin kuin Vesijärvenkatua. Tulevaisuus näyttää miten Liisun käy, mutta varmaa on ainakin se, että keskustelu jatkuu kuumana.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Jenkkivaalit

Tällä viikolla olemme saaneet seurata melkoista jännitysnäytelmää, kun USA:ssa on käyty presidentinvaaleja. Maan vaalijärjestelmä on sanalla sanoen varsin sekava ja korona on tuonut siihen vielä oman mausteensa, sillä todella useat ovat antaneet äänensä postitse. Tämä on taas mahdollistanut kaikenlaiset epäilyt väärinkäytöksistä ja salaliitoista, joista varsinkin presidentti Trump suorastaan elää. Monet osavaltiot, joissa Trump on näyttänyt vievän voiton, ovatkin viime metreillä kääntymässä Bidenille juuri näiden postitse tulleiden äänien avulla. Demokraatit kun tiedetään hanakammiksi käyttämään tätä postiäänimahdollisuutta. Juuri tällä hetkellä kun torstai-päivänä tätä kirjoitan, on vaali kääntymässä pienellä marginaalilla Bidenille, mutta vielä ei hänenkään voittonsa ole kirkossa kuulutettu. Vaikka Biden tarvittavat 270 valitsijamiestä kasaan saisikin, voi edessä olla vielä pitkä tie erilaisia oikeudenkäyntejä ja äänten uudelleenlaskemisia, ennen kuin uusi presidentti vannoo valansa.

Mielipidetiedustelujen mukaan vaalin piti mennä aika selkeästi Bidenille, mutta Trump on yllättänyt jälleen. Meillä Suomessa monet ihmettelevät sitä, kuinka on mahdollista, että vaikka Trump twitter-viesteissään ja puheissaan solvaa huoletta ihmisiä, kertoo suoranaisia valheita ja poukkoilee politiikassaan käsittämättömästi, niin silti puolet amerikkalaisista olisi valmis pitämään hänet presidenttinä vielä toiset neljä vuotta. Tässä kohtaa on syytä muistaa, että USA:ssa ihmisten on pakko ajatella elämäänsä pitkälti pelkästään talouden kautta. Jotta maassa pärjää ja pääsee eteenpäin, on pakko olla työtä, jotta voi hankkia itselleen ja perheelleen mm. sairasvakuutukset ja maksaa lasten koulutuksen. Trumpin aikana työtä on ollut, tosin tänä vuonna koronan vaikutus työllisyyteen on ollut musertava myös USA:ssa. Tavallisen amerikkalaisen elämää ei loppujen lopuksi tunnu heilauttavan suuntaan tai toiseen sellaiset ”pikkuasiat” kuin korona tai ilmastonmuutos. Kunhan on työtä. Hieman sama asia on huomattu itäisessä naapurissamme, jossa mm. maan ihmisoikeudet jäävät sen jalkoihin, että Putinin aikakaudella kaupoissa on ollut ruokaa ja ihmisillä työtä. Mitäs niistä ihmisoikeuksista, kunhan on leipää. Sinänsä hyvin ymmärrettävää, sillä meille jokaiselle nuo elämän perustarpeet ovat varmasti etusijalla ja silloin jos ne ovat uhattuna, ei varmasti kiinnostaa ns. maailmanparantaminenkaan niin kovin paljon. 

Nämä presidentinvaalit eivät tule USA:n kahtiajakoa korjaamaan, voitti kumpi ehdokas tahansa. Erot ovat niin syvällä maan kulttuurissa, että tarvittaisiin melkoinen ihmemies kansaa yhdistämään. Monesti eripuraista kansakuntaa yhdistää joku iso yhteinen uhka. Suomessa se oli aikanaan toinen maailmansota. Korona vaikuttaa olevan amerikkalaisten mielissä ihan liian pieni uhka, jotta se kansan yhdistäisi. Pikemminkin näyttää siltä, että koronakin saa kansan jakautumaan USA:ssa kahteen eri leiriin.

Trump jakaa vahvasti mielipiteet ja siinä missä jotkut ovat nostaneet hänet liki Messiaan asemaan, ovat toiset lähettämässä miestä mielisairaalaan. Vaikka Trump on ennen kaikkea amerikkalaisten presidentti, ei hänen vaikutustaan poliittisen ilmapiirin muuttumiseen ympäri maailmaa voi kiistää. Trumpin tapa toimia politiikassa on kasvattanut useita pikku-trumpeja pitkin maailmaa, jotka toimivat esikuvansa mukaisesti. Myös meillä Suomessa. On huomattu, ettei poliitikon tarvitse enää nojautua faktatietoon, sillä omat totuudet voi keksiä sen mukaan mikä mihinkin tilanteeseen paremmin sopii ja silti olla suosittu ja päästä valtaan. Eipä ihme, että kaikenlaiset salaliittoteoriat elävät nyt uutta kultakauttaan, kun faktat ovat sivuun työnnettäviä ikäviä asioita, jotka lähinnä vain hidastavat omaa poliittista uraa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Aikalisä veronkorotukselle

Lokakuun alussa Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen esitti talousarvioehdotuksessaan, että Lahden kunnallisveroa nostettaisiin puolella prosenttiyksiköllä 21,25 prosenttiin. Alkoi tiukka poliittinen keskustelu siitä, onko veroa todellakin pakko korottaa. Veronkorotuksen vastustajilla kävi tällä kertaa ns. hyvä munkki, sillä lokakuun aikana selvisi, että kaupungin valtiolta saama koronatuki on taloudellisesti varsin merkittävä. Lisätuloa kaupunki saa myös myymällä Paavolan kampuksen kiinteistöt 10 miljoonalla eurolla. Niinpä tällä viikolla äänin 7–4 kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että ensi vuoden budjetti rakennetaan nykyisen veroprosentin 20,75 varaan. Lahden ensi vuoden talousarviosta on tulossa kaupunginhallituksen tekemien muutosten jälkeen näin vain 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Poliitikoille asian ratkeaminen kuin itsestään oli suuri helpotus. Kuntavaalit pidetään jo puolen vuoden päästä ja yksikään ehdokkaista ei varmasti olisi halunnut itselleen veronkorottajan leimaa vaalivaltikseen. Näin saatiin tämä ikävä veronkorotusasia lakaistua ikään kuin maton alle ennen vaaleja. Tosiasia kuitenkin on, että viimeistään vuoden päästä pitää matot viedä ulos tuulettumaan ja kappas vaan, kun maton alta paljastuukin taas se sama vanha veronkorotuspaine. Se, että koronatuet ja Paavolan kampusalueen myynti parantavat tälle vuodelle talousarviota on todellisuudessa vain laastari ja se sallii päättäjille pienen aikalisän. Ensi vuodelle ei ole tiedossa valtiolta koronatukea, eikä kiinteistöjen myynnistä voida odottaa tämän vuoden kaltaista jackpottia, jolla pelastaa kaupungin talous. Musta Pekkana kuviossa pyörii vielä korona, joka aiheuttaa talouteen merkittävän epävarmuustekijän. Lahdessa on rakenteellinen alijäämä eli kaupungin talouden tasapaino edellyttää joka tapauksessa merkittäviä säästötoimia jatkossa. Huomattavia säästövelvoitteita on asetettu varsinkin sivistyspalveluille ja myös tilakeskukselta edellytetään toiminnan tehostamista. Kaupunginjohtaja Timonen arvioikin, että todellinen kiperä paikkaa on vuoden 2022 talousarvio. Tämä on helppo allekirjoittaa.

Vielä kevään kuntavaleissa poliitikot pääsevät elvistelemään, että estivät toimillaan ikävän veronkorotuksen, mutta ainakin minä odotan kevään kuntavaaliehdokkailta realistisia ehdotuksia siitä, millä toimilla kaupungin vuotava laiva aiotaan paikata jatkossa. Vanha kunnon veronkorotus on silloin varmasti esillä yhtenä vaihtoehtona. Toivon kuitenkin, että ensin kaupunki kävisi kriittisesti läpi oman organisaationsa ja lähtisi purkamaan laajaa hallintohimmeliään, jossa erilaisten pikkupomojen ja osastopäälliköiden päät iloisesti toisiinsa tungoksessa kolahtelevat.

Lahti on suunnitellut vuosille 2021–2025 yhteensä 419 miljoonan euron investointeja. Nämä investoinnit on käytävä läpi ja laitettava tärkeysjärjestykseen. On varmasti välttämättömiä investointeja, jotka on tehtävä nyt ja toisaalta sellaisia, joita voidaan rauhassa lykätä hamaan tulevaisuuteen. Lahti on viime vuosina käyttänyt rahaa paljon ns. imagollisiin kohteisiin, me kuntalaiset varmasti arvostaisimme, jos kuntapalveluiden taso pystyttäisiin pitämään edes nykyisellään.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

PÄÄKIRJOITUKSET -arkisto

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011