Veronkorotus vai lisälaina?

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ehdotti talousarviossaan kiinteistöveron nostoa ensi vuodelle, jolla paikkailtaisiin kaupungin velkaista ja miinuspuolelle kääntynyttä taloutta viidellä miljoonalla eurolla. Tällä viikolla kokoomus ja perussuomalaiset ilmoittivat, ettei kiinteistöveron nostaminen käy heille. Kokoomus ilmoitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Rostedtin suulla, että mielummin kokoomus ottaisi tuon viisi miljoonaa euroa lisälainaa.

”Veronkorotus leikkaa suoraan etenkin pienituloisten ihmisten ostovoimaa. Mielestämme se ei ole reilua politiikkaa.” selitti Rostedt kokoomuksen kantaa kiinteistöveron nostoon perussuomalaisten nyökytellessä hyväksyvästi vieressä. Näin siis hallitusvastuussa olevat puolueet linjasivat asian Lahdessa. Hieman hämmentävää, kun ajatellaan, että Sipilän hallitus, jossa kokoomus ja perussuomalaisetkin istuvat, on nimenomaan nostanut kiinteistöveron rajoja tarjoamalla näin kunnille työkalut veron korotukseen. Oppositiossa istuvat demarit sen sijaan hyväksyisivät kiinteistöveron korotuksen, mutta ovat valmiita neuvottelemaan muistakin vaihtoehdoista.

Tämä ristiriitahan juontaa juurensa siitä tosiseikasta, että kunnallisvaalit väijyvät puolen vuoden päässä ja kampanjointi ainakin Lahdessa on näköjään jo aloitettu. Jollain tapaa olen mieltänyt että perussuomalaiset ovat profiloituneet vuosien varrella pienen ihmisen puolestapuhujiksi ja pitäneet kovaakin meteliä siitä, ettei pienituloisia saa enää rokottaa, mutta uutta on se, että myös kokoomus on nyt niin huolissaan pienituloisten toimeentulosta, että ovat valmiita ottamaan jopa lisää lainaa. Siis lisää lainaa, vaikka maamme hallitus on linjannut selkeästi, että lainanoton pitää ennenpitkää loppua. Lisäksi Rostedtin mainitsema ”reilu politiikka” ei ihan aina ole tullut ensimmäisenä mieleen kokoomuksesta. Varsinkin jos katsotaan puolueen viimevuosina hallituksessa harjoittamaa politiikkaa tavallisen kaduntallaajan silmin.

Veron nostaminen on aina meille suomalaisille iso mörkö. Mitä sitten kiinteistöveron nosto tarkoittaisi ihan käytännössä toteutuessaan? Kerrostaloasunnon omistajalla vaikutus olisi noin 45 euroa vuodessa eli melkeinpä neljä euroa kuukaudessa. Omakotitalon omistajalle nousua tulee sitten hieman enemmän. Keskimäärin karkean arvion mukaan veron nosto vaikuttaisi noin 120 -140 euroa vuodessa eli kympin kuussa. Jos haluttaisiin olla oikein tasapuolisia, niin kunnan veroäyrin nosto 0,25%:lla olisi kaikille ehkä se kaikkein tasapuolisin ratkaisu. Kaikkihan me yhdessä käytämme kaupungin palveluja, joten kenties yhdessä voisimme maksaa hieman enemmän veroja siitä, että palvelut joita haluamme ja tarvitsemme, voitaisiin säilyttää sellaisina kuin ne tänä päivänä ovat.

Toinen vaihtoehto voisi olla se, että ensi kevään kunnallisvaaleissa vaihdamme päättäjät sellaisiin, joilla olisi enemmän ammattitaitoa talousasioissa kuin nykyisillä sekä erilaiset arvot siitä, pitääkö kaupungin rahat käyttää jatkuvaan rakentamiseen ja pullisteluun. Olisiko joskus hyvä satsata varoja myös kaupungin asukkaiden hyvinvointiin ja palveluihin?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Uimahalli vai Kisapuisto?

Lahden kaupungin urheilurakentamisesta on viime aikoina taitettu peistä ihan huolella. Keskustelun ytimessä ovat olleet Kisapuisto ja uusi uimahalli 50 metrin altaineen. Sekä uimahallin että Kisapuiston kannattajat ovat visusti pyrkineet välttämään näiden kahden urheiluhankkeen vastakkainasettelua ja niinpä molemmat tahot ovatkin viisaasti käyttäneet yhtenä merkittävänä argumenttina hiihtostadioniin lapiodun rahan määrää. Miksi hiihtostadion saa aina rahaa, mutta muuhun urheilurakentamiseen Lahdessa ei varoja helposti löydy? Usein käy niin, että muu urheilurakentaminen onnistuu vasta sitten, kun hankkeeseen saadaan mukaan yksityistä rahaa.

Jos asiaa kysyttäisiin minulta, vastaisin, että Lahden tulee hoitaa molemmat hankkeet ns. kotiin eli uusi uimahalli tulee rakentaa Launeelle ja Kisapuistoon pitää saada mitat täyttävä jalkapallostadion. Sitten tuleekin se iso mutta nimeltä raha. Kaupungin talous on kuralla ja talousarvio täynnä erilaisia suuria investointeja seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kaupunginsairaalan remontti, uusien koulujen rakentaminen/vanhojen korjaaminen sekä eteläinen kehätie nielevät kaupungin budjetista ison siivun. Lisäksi viime vuosien investoinnit, kuten matkakeskus ja toriparkki ovat nielleet suuria summia.

Kisapuiston hinnaksi on arvioitu 10-12 miljoonaa euroa ja uuden uimahallikeskuksen hintalapussa komeilee 24 miljoonaa euroa. Kyseessä on siis ison luokan investoinnit. Kisapuisto palvelisi tekonurmineen jalkapalloilijoita kaikissa ikäluokissa liki ympärivuotisesti ja Lahti, jos mikä, on tunnetusti jalkapallokaupunki. Tai ainakin oli joskus. Nyt vain näyttää siltä, että mm. Seinäjoki ja Vaasa ovat ajamassa kovaa vauhtia Lahden ohi uusien stadioneidensa avulla.

Uimahalli palvelisi vastaavasti jopa suurempaa osaa lahtelaisia kuin jalkapallostadion. Uimahallikapasiteetti Lahdessa on tällä hetkellä lapsenkengissä. Sen huomaa käymällä uimassa missä tahansa Lahden kaupungin halleista. Porukkaa altaassa on kuin pipoa ja matkauimari saa tottua siihen, että koko ajan naapurin varpaat löytyvät omasta suusta. Yksinkertaisesti hermo palaa ja uiminen jää siihen.

Uiminen olisi monelle erittäin hyvä liikuntamuoto ja samalla tulisi ehkäistyä kenties useampi sairasloma. Myös kuntoutuspuolella allastila olisi tarpeen. Pitämällä lahtelaiset kunnossa, Lahti voisi säästää niissä surullisenkuuluisissa sosiaalimenoissa. Uimahallin hyödyt koskisivat siis mielestäni isompaa kansanosaa ja selvää säästöä olisi saatavissa tulevaisuuden sosiaalikustannuksissa. Mutta se hinta. Sehän on kaksi kertaa suurempi kuin jalkapallostadionin.

Lahdessa on paljon puhuttu vuosien varrella Teivaan alueelle rakennettavasta Kylpylä-hotellista. Onpa joitain suunnitelmiakin nähty ihan viime aikoina. Toivottavasti kukaan ei ajattele, että kylpylä-hotelli jotenkin ratkaisisi uimahalliongelman. Kyseessä kun on kaksi eri asiaa. Tuskinpa hotelliyrittäjä on halukas rakentamaan kylpyläänsä 50 metrin allasta. Kylpylät kun on tarkoitettu enemmän viihtymiseen kuin varsinaiseen uintitoimintaan, joita ovat mm. vauvauinnit, kuntoutustoiminta, vesiurheilu jne. Kylpylällä saadaan kenties lisää turisteja kaupunkiin, mutta uimahalli palvelee kaupungin asukkaita nimenomaan liikuntapaikkana.

Tällä hetkellä näyttää siis erittäin todennäköiseltä, että ilman yksityistä rahaa eivät Kisapuiston stadion tai uuden uimahallin rakentaminen toteudu vasta kuin 2020-luvulla, kunhan Lahden nykyinen 470 miljoonan euron investointisuma on saatu purettua vuonna 2021.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahti tavoittelee miinusta

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta esitteli tiistaina budjettiesityksensä ensi vuodelle. Myllyvirran mukaan Lahti on lähdössä ensi vuoteen alijäämäisellä budjetilla, mikä siis rautalangasta väännettynä tarkoittaa sitä, että normaalin nollatuloksen sijasta Lahden budjetti tähtää ensi vuonna kunnianhimoisesti 1,2 miljoonan euron alijäämään. No, onhan sekin parannusta siihen, että tämän vuoden budjetissa ollaan jo 14 miljoonaa euroa miinuksella.

Kulut ovat kovat. Investointeja ollaan ensi vuonna tekemässä 70 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan Lahti on seuraavien viiden vuoden aikana tekemässä investointiennätyksen. Vuoteen 2021 mennessä kaupungin investoi yhteensä 470 miljoonalla eurolla, mistä 70 miljoonaa uppoaa eteläiseen kehätiehen. Lopuilla rahoilla sitten mm. korjaillaan ja rakennetaan Lahden koulut uusiksi. Myllyvirta tarjoaa budjetin tasapainottamiseksi leikkauksia, lainanottoa ja joidenkin maksujen ja verojen nostamista. Mm. parkkimaksujen ja kiinteistöveron nosto kuuluvat Myllyvirran työkalupakkiin.

Kun säästökohteita taas etsitään kivien ja kantojenkin alta, kannattaisi jättää pikkuhiljaa koulut rauhaan näiltä säästötoimilta. Vain hölmö säästää koulutuksesta, sillä kyseessä on yhteiskuntamme tulevaisuus ja uskottavuus. Nykymenosta kouluissamme saimmekin tällä viikolla kivan maistiaisen lahtelaisesta Kärpäsen koulusta, kun nettivideo opettajan ja oppilaiden välisestä itkupotkuraivaritappelusta levisi kulovalkean tavoin.

Kiista lienee alkanut kännykän käytöstä oppitunnilla. Homma lähti täysin lapasesta, niin opettajan kuin oppilaidenkin osalta. Tilanne oli tietenkin yksittäistapaus, eikä siitä pidä vetää suuria johtopäätöksiä koko nuorison ja koululaitoksen suhteen. Suurin osa nuorista varmasti käyttäytyy koulussa hyvin, eivätkä opettajatkaan pimahtele tuosta vain.

Joitain kysymyksiä se silti herätti, ainakin allekirjoittaneen pienessä päässä. Tätäkö on koulunkäynti tänä päivänä? Missä on oppilaiden kunnioitus opettajaa kohtaan? Eikö vastaavanlainen konflikti olisi ollut yksinkertaisesti vältettävissä kieltämällä kännykät oppitunnilla? Saako nykyään opettajalle sanoa mitä vain ilman rangaistusta? Voiko oppitunnilla kuvata ja sen jälkeen laittaa video Youtubeen ilman asianomaisten lupaa? Miten opettaja voi menettää malttinsa noin pahasti?

On selvää, että lasten kasvattaminen kuuluu vanhemmille, ei koululle. Koulun velvollisuus on opettaa lasta. Joskus tuntuu, että kaikki vanhemmat eivät tätä ymmärrä. Omalle pikku kullannupulle ei haluta sanoa sitä ikävää ei-sanaa. Ollaan mukavasti vaan kavereita, hengaillaan yhdessä ja ajatellaan, että kyllä siellä koulussa sitten etsitään nuorelle ne tarvittavat rajat ja säännöt. Joskus voikin käydä niin, että ne rajat ja säännöt opettaa sitten viimeistään poliisi.

Minä ainakin haluan, että lapseni oppisivat koulussa jotain. Miksi maksaa siitä, että kouluun mennään selailemaan kännykkää? Totaalista opetuksen tuhlaamista. Yksikin häirikköoppilas onnistuu kyllä helposti torpedoimaan koko luokan opiskelun omilla toimillaan. Tällaiseen pitää yksinkertaisesti puuttua ja kouluilla pitää olla olemassa tarvittavat työvälineet tämänlaatuisten konfliktien hoitamiseen. Siis joku muu tapa kuin huutaa kilpaa nuorten kanssa.

Tänä päivänä ollaan todella tarkkoja omista oikeuksista. Liian usein kuulee lauseen: Ei mun ole pakko tai kysellään Millä oikeudella? Kovin usein tunnutaan unohtavan, että meillä kansalaisina, niin nuorina kuin vanhoinakin, on niiden oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. Hoidetaan ne kunnialla.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahti – lasten ja nuorten kaupunki?

Monet opettajat ja erityisoppilaiden vanhemmat ovat olleet viime aikoina syvästi huolissaan suunnitteilla olevasta erityisopetuksen muutoksesta. Lahden kaupunki on, ainakin jollain tasolla, ajamassa alas erityisopetusjärjestelmää, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat opiskelleet omissa luokissaan ja ryhmissään. Kaupungin visiona on se, että jatkossa erityisoppilaat integroitaisiin yleisopetusluokkiin omaan lähikouluunsa.

Erityisopettajat ovat varmoja siitä, että uuden järjestelmän myötä erityisoppilaat jäisivät vaille riittävää tukea ja huomiota. Opettajien mielestä tälläisen uudistuksen onnistumiseksi tarvittaisiin huomattavaa lisäystä koulunkäyntiavustajien ja henkilökohtaisten avustajien määriin. Miten se onnistuisi tässä taloustilanteessa, kun kouluilla ei muutenkaan ole varoja tarpeeksi edes perusopetukseen? Myös vanhemmat ovat lastensa tulevaisuudesta huolissaan. Pelkona on, että erityisoppilaiden integroiminen yleisopetusluokkiin aiheuttaisi jatkossa lisää oppimisvaikeuksia sekä lisäisi kouluissa aina ongelmana ollutta kiusaamista. Häiriöitä aiheutuisi varmasti myös yleisopetuksen puolelle.

Opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen ei allekirjoita väitteitä siitä, että erityisopetusjärjestelmää oltaisiin ajamassa alas tai että uudistus tehtäisiin pelkästään säästösyistä. Kilponen perustelee suunnitteilla olevia muutoksia uudella opetussuunnitelmalla, jossa halutaan taata kaikille oppilaille oikeus käydä koulua lähellä kotia. Nythän monet erityisoppilaat käyvät koulua keskitetyissä erityisluokissa riippumatta asuinpaikasta ja matkat kouluun vievät niin aikaa kuin rahaakin.

On kuitenkin vaikea uskoa, etteikö taustalla kummittelisi vahvasti myös säästösyyt. Sivistystoimialalta ollaan vaatimassa isoa säästöpottia, jolla kaupunki saisi lisää varoja vahvasti miinusmerkkisen sosiaalipuolensa hoitoon. Lahdessa kiinteistökustannusten osuus perusopetuksen kokonaispotista on noussut hurjasti koulujen sisäilmaongelmien vuoksi, jolloin varsinaiseen opetukseen käytetty rahamäärä on selvästi pienentynyt. Rautalangasta väännettynä, yksi viidesosa opetukseen suunnatusta rahasta on mennyt pitkälti väistötilojen pystytykseen. Opettajat ja oppilaat eivät millään tavalla ole syyllisiä kehnoon rakentamiseen ja valvontaan, mutta he nimenomaan maksavat tästä sekoilusta laskun. Missä vaiheessa säästöt alkavat näkyä tuloksissa. Meillä on Suomessa totuttu loistaviin PISA-tuloksiin, mutta kuinka kauan se on mahdollista nykymenolla?

Erityisopetusuudistuksen olisi näillä näkymin tarkoitus astua voimaan ensi syksynä. Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, sillä sivistyslautakunta pohtii erityisopetuksen tulevaisuutta marraskuussa. Nyt, jos koskaan, olisi vaikuttamisen ja vakavan keskustelun paikka. Mitkä ovat kaupunkimme arvot oikeasti? Lahden kaupungin strategiassa puhutaan kyllä kauniisti lasten ja nuorten kaupungista, mutta sanat ja teot ovat ainakin vielä vahvasti ristiriidassa keskenään. Kannattaako niiden koulutuksesta tinkiä, jotka ovat rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa?
Tällainen on Lahti, lasten ja nuorten kaupunki vuonna 2016.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

PÄÄKIRJOITUKSET -arkisto

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011