Pääkirjoitus 29.11.2019

Tutkinta- ja anteeksipyyntöjä

Viime viikolla vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi saamelaisilta anteeksi vanhoja Naima-Aslak sketsejään 80- ja 90-luvulta. Peteliuksen silloinen aisapari Aake Kalliala ei sen sijaan nähnyt mitään syytä pyytää sketsejä anteeksi. Hänen mielestään kyseessä on sen ajan kuva ja asiaan tulee suhtautua myös niin. Toisaalta voidaan miettiä myös sitä, kuinka paljon Peteliuksen anteeksipyyntöön vaikutti poliittinen painostus? Olisiko Petelius pyytänyt sketsejä anteeksi, jos ei olisi vihreiden kansanedustaja? Totuutta ei tiedä kuin Petelius itse, mutta jos hän oikeasti oli sitä mieltä, että anteeksi on syytä pyytää, niin annetaan miehen toki pyytää anteeksi, jos se hänen mieltään helpottaa. Onhan mediassa nähty toki myös kiittäviä lausuntoja saamelaisilta asian tiimoilta. Seuraavana Peteliuksen anteeksipyyntölistalle ilmoittautuivat romanit, joten Peteliuksella voi loppuvuosi mennä hyvinkin anteeksipyydellessä eri kansaryhmiltä. Onhan mies kunnostautunut sketsiviihteen saralla neljällä vuosikymmenellä ja vitseistä ovat saaneet osansa kovin monet. Jännityksellä odotan vaativatko esimerkiksi savolaiset Peteliukselta anteeksipyyntöä…

Moni on varmasti miettinyt, että ollaanko nyt menossa jo liian pitkälle, kun vanhoista sketsiohjelmista aletaan rustaamaan tutkintapyyntöjä. Valitettavasti näyttää nyt vahvasti siltä, että yksi uusi tapa tehdä politiikkaa on tehdä tutkintapyyntöjä ihmisten mielipiteistä ja tekemisistä vuosien varrella. Ei niin väliä, vaikka ”rikos” olisi jo 30 tai 40 vuotta vanha. Alkunsa tämä trendi on saanut luultavasti siitä, että joidenkin perussuomalaisten tekstit ja mielipiteet on nostettu tutkintaan vihapuheena. Siitä innostuneena vedettiin seuraavaksi mukaan Päivi Räsäsen raamattupuheet tilille ja nyt on päästy jo 80- ja 90-lukujen sketsihuumoriin. Innolla odottelen, kuka seuraavaksi vedetään alttarille uhrattavaksi. Kenties Aarne Tarkas ja Repe Helismaa ”Pekka ja Pätkä neekereinä” -elokuvasta vuodelta 1960?

Eiköhän poliisilla ole parempaakin tekemistä, kuin tutkia onko suomalainen sketsihuumori kansanryhmää loukkaavaa vai ainoastaan huonoa/hyvää huumoria? Sitä paitsi Suomessa koomikot ovat tehneet vitsejä varmasti kaikista mahdollisista ihmisryhmistä. Ja kaikille on kyllä naurettu aika tasapuolisesti. Kaikiltako heidän nyt tulee pyytää anteeksi? Viheltäkää joku tämä leikki poikki nyt, ennen kuin näistä tutkintapyynnöistä itsessään tulee huumoria. Sketsihuumorilla ja oikealla vihapuheella kansanryhmää vastaan ei ole oikeastaan mitään tekemistä keskenään. Kyllä tolkun ihminen normimaalaisjärjellä osaa eritellä huumorin huumoriksi ja vihapuheen vihapuheeksi. Tämä kaikki todistaa vain todeksi vanhan sanonnan, että huumori on erittäin vaikea laji, varsinkin tosikoille.

Kiitos ja anteeksi!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
ARKISTO