Samaan aikaan, kun suomalaiset painivat työssä jaksamisen kanssa, kertoo Sunnuntaisuomalaisen Taloustutkimuksella teettämä selvitys, että suomalaisen työpäivän pituus on keskimäärin 6 tuntia 42 minuuttia ja siitä työtehtäviin liittymättömiin asioihin kuluu päivittäin 2 tuntia 8 minuuttia.
Suomalainen tekee töitä keskimäärin siis ainoastaan neljä ja puoli tuntia päivässä ja silti puhutaan työuupumuksesta.
Kyselyn mukaan yleisin tapa tehdä muuta kuin töitä, on surffailla netissä omilla asioillaan, mihin kuluu keskimäärin 40 minuuttia päivässä. Toiseksi eniten aikaa kuluu työtehtävien välissä rentoutumiseen ja lepäilyyn sekä työkavereiden kanssa jutusteluun muista kuin työasioista.
Tupakanpolttokaan ei käy enää tekosyyksi, sillä kyselyyn vastanneista peräti yhdeksän kymmenestä ilmoitti, ettei pidä lainkaan tupakkataukoja. Tupakoitsijat arvioivat sauhutteluun kuluvan päivässä 10-20 minuuttia.

Siis mitä ihmettä! Minne on hävinnyt se raudanluja suomalainen työmies, joka paiski töitä vähintään 24 tuntia vuorokaudessa? Minne on hävinnyt talvisodan henki? Olemmeko siirtyneet pullamössösukupolvien kauteen? Onko kaikki toivo jo mennyt?
Näitä kysymyksiä nousi mieleeni, mutta toinen löytämäni tilasto onneksi rauhoitti mieltäni.
Hollantilaisen tutkimuslaitoksen ja teollisuusmaiden järjestön OECD:n tilastoihin perustuva tilasto kertoo nimittäin suomalaisten työskentelevät vuodessa jopa 300 tuntia monia muita eurooppalaisia pidempään. Suomessa tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 1 728 tuntia vuodessa töitä, kun Hollannissa työntunteja kertyi vain 1 389. Ero, 339 tuntia, on huima työpäiviksi muutettuna: tilaston mukaan hollantilaiset tekevät vuodessa yli 45 päivää vähemmän töitä kuin suomalaiset.
Edellämainitut lorvimistilastot koskevat onneksi vain toimistotyötä.
Lapion varressa tai sorvin ääressä ei nimittäin paljon internetissä surffailla…

Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi

Launeen koulussa nousu pieni myrsky vesilasissa, kun yläasteen rehtori meni ja kielsi oppilailta karkit ja energiajuomat. Ainakin oppilaat ovat kuulemma olleet ymmärrettävästi harmissaan kiellosta. Oikeastihan kohussa taisi olla kyse väärinkäsityksestä, sillä terveellisiä välipaloja saa edelleen tuoda kotoa kouluun. Nyt useat oppilaat ja vanhemmat olivat saaneet käsityksen, että kaikki välipalat kiellettiin ja kohu oli valmis.
Välipalan alkuperäinen tarkoitushan on, että oppilaat jaksaisivat pitkät iltapäivät koulun penkillä paremmin, kun tarjolla on välipalaa joko koulun toimesta tai sitten vaihtoehtoisesti kotoa tuotua välipalaa. Kun oppilaiden omat eväät alkoivat olla suurelta osin karkin mässytystä ja energiajuoman litkimistä, vihelsi rehtori pelin poikki. Ja oikein tekikin.
Harvinaista suoraselkäisyyttä, varsinkin, kun oikeiden ruokailutottumuksien opettaminen pääasiassa kuuluisi nimenomaan vanhemmille. Onneksi vanhemmat ovat olleet kuulemmma kiellosta pelkästään tyytyväisiä.
Ehkäpä kodeissakaan ei olla vielä havahduttu tähän ongelmaan. Nuoret valvovat myöhään television tai tietokoneen ääressä, nukkuvat huonosti ja liian vähän, ovat aamulla todella väsyneitä, eivät syö aamiasta eivätkä kenties kouluruokaakaan. Ateriat korvataan energiajuomilla ja karkilla. Eipä ihme, että väsymys yllättää jossain vaiheessa ja nurkan takana vaanii jo ylipaino ja sen tuomat terveydelliset ongelmat. Yllättävän harvassa kodissa on enää yhteistä ruokahetkeä, jossa tarjolla on normaalia suomalaista perusruokaa, ei pizzaa, kebabia tai hampurilaisia.

Energiajuoma päivittäin nautittuna ei nimittäin ole mikään ihannevälipala. Kyseessähän on vain kofeiinin ja suuren sokerimäärän sekoitus, joka on näinä päivinä noussut markkinavoimien ansiosta suureen suosioon varsinkin nuorten keskuudessa. Energiajuoman liikakäytön vaarat tiedetään ja esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa niiden myynti on kokonaan kielletty. Myös yhteys runsaalla energia-/virvoitusjuomien käytöllä ylipainoon ja rasvamaksan kehittymiseen on tunnettu.
Tämä on toivottavasti herätys myös meille vanhemmille, että lasten syömistä on syytä tarkkailla jatkossakin vaikka ”ruokanatsin” arvonimen kotona saisikin. Rajat ovat rakkautta!

Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahteen suunnitellusta 50 metrin uima-altaan sijoituspaikasta käydään jälleen kovaa vääntöä. Liikuntalautakunta haluaa pitkän altaan laajennuksena Kivimaan uimahallille, mutta moni valtuutettu mielisi kokonaan uutta uimahallia Launeelle. Kokoomuksen enemmistö kannattaa Kivimaata ja sosiaalidemokraatit Launetta, joten pienpuolueet ovat vaankielen asemassa.
Lahden kaupunginvaltuusto teki jo 1980-luvulla juhlapäätöksen, jonka mukaan Launeelle rakennetaan uimahalli. Myös Invalidiliiton kuntoutuskeskukselle luvattiin rakentaa uimahalli Perhepuiston viereen, kun kyseinen kuntoutuskeskus Launeelle houkuteltiin. Nähtävästi lupauksiaan ei tarvitse pitää, jos niistä on kulunut tarpeeksi aikaa vai onko Lahden kaupunki jo suunnitellut kaavoittavansa Launeen pellon kerrostaloalueeksi, kuten suuntaus nyt näyttää olevan?

Kivimaan vaihtoehto tulisi kyllä halvemmaksi, mutta tässä tapauksessa ei kannata säästellä. Kivimaan vaihtoehto kuulostaa meikäisen korviin lähinnä huonolta väliaikaisratkaisulta.
Lahdessa on nyt jo kolme ahdasta ja alimitoitettua uimahallia enkä usko Kivimaan uimahallista edes lisäsiivellä tehtävän nykyaikaista ja toimivaa uimahallia. Lisäksi ihmetyttää mihin saadaan autoille tarpeeksi parkkitilaa Kivimaalla, kun taas Launeelle sitä on helposti saatavilla.
Jotkut ovat maininneet Saksalan uimahallin sijaitsevan liian lähellä Launetta. Höpö, höpö sanon minä! Launeen pelloilta on Saksalan uimahalliin matkaa 2 km. Esim. Ammattikoulun ja Kivimaan uimahallin välinen matka on peräti 2,5 km, joten mistään kovin merkittävästä erosta ei ole kyse.
Kylmä fakta on, että Lahdesta ja koko maakunnasta puuttuu 50 metrin allas. Lahdesta puuttuu myös uimalakapasiteettia.Lahdessa on nyt kolme hallia ja käyntejä vuodessa 330 000.
Uskon että tarjoamalla uusi iso uimahalli hyvien liikenneyhteyksien varrella Launeella, lisätään selkeästi myös vuosittaisten uimalakäyntien määrää. En usko, että yksikään nykyisistä uimahalleista näivettyisi pois tämän takia.
Itse olen ainakin karttanut viime aikoina Lahden uimahalleja, koska ne ovat jatkuvasti liian täynnä ja varsinaisesta uimisesta ei tahdo tulla mitään. Jos ihmisille tarjotaan riittävästi hyviä mahdollisuuksia liikkua, näkyy tämä pitkässä juoksussa myös säästöinä sosiaali- ja terveyspuolella.
Unohdetaan asian politisointi ja rakennetaan uusi uimahalli ainoaan järkevään paikkaan eli Launeelle.

Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi

Jotain perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tehnyt oikein, sillä viime eduskuntavaaleissa neljä vuotta sitten puolueen kannatus oli vaivaiset 4,1%, kun nyt gallupit lupaavat jo hulppeata 16,6% äänisaalista kevään vaaleissa.
Vielä viime kesäkuussa gallupluvut olivat alle kymmenen prosentin. Tätä kehitystä miettii varmasti myös moni ns. kolmen pääpuolueen kannattaja kylmä rinki takamuksen alla. Samalla kun pääpuolueet menettävät äänestäjiään, Soinin joukot vain kasvavat kasvamistaan.
Melkoisen ennennäkemätön poliittinen buumi on siis käynnissä.

Mutta miksi? Oma arvioni on, että perussuomalaiset ovat selkeästi profiloituneet eräänlaiseksi ainoaksi protestipuolueeksi eli kaikki politiikanvastainenkin ajatusmaailma tuntuu satavan nyt Soinin laariin. Soinilla itsellä ei tunnu olevan mitään käänteentekevää menestysreseptiä, vaan hän näyttää luottavan enemmän sukkeluuksiin kuin oikeisiin vaihtoehtoihin ja keskittyy olemaan ns. kansan mies, mies jonka puhetta tavallinen kansalainenkin ymmärtää.

Persujen slogan tuleviin vaaleihin on ”Perussuomalaiset ovat muuta mieltä kuin vanhat puolueet”, jolla se selkeästi kertoo olevansa protesti nykypolitiikkaa vastaan. Puolue profiloituu niin vahvasti Soiniin, että ainakaan minä en ole edes koskaan kuullut Hämeen persuehdokkaista. No, Martti Mäkelä on sentään tuttu nimi Pelicansin faniryhmän vetäjänä. Perussuomalaisten harmiksi Soinia ei voi Lahdessa äänestää, joten rohkenen epäillä, ettei persujen äänisaalis tule olemaan noin korkea, kunhan varsinaiset vaalit huhtikuussa näkevät päivänvalon.
Yksinkertaisesti vetovoimaiset ehdokkaat puuttuvat. Tosin ei niitä muillakaan puolueilla pilvinpimein ole…
Aika näyttää puhkeaako suuri poliittinen kupla vai saammeko oikeat protestivaalit.
No, kyllä kansa tietää sanoisi Vennamon Veikko.

Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi