Pääkirjoitus 28.3.2025

Löytyykö vaalikiimaa?

Alamme olemaan alue- ja kuntavaalien kynnyksellä. Ensimmäistä kertaa äänestäjät pääsevät samalla kerralla äänestämään niin alue- kuin kuntavaltuutetut. Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon ääniä hylätään sen vuoksi, ettei äänestyskopissa ole ymmärretty, että kyseessä on kaksi eri vaalia tai että kumpaan lappuun mikäkin numero laitetaan. Tämän asian ymmärtämistä vaalikopissa on helpotettu niin, että aluevaaleissa äänestettävän ehdokkaan numero, siis se nelinumeroinen, kirjoitetaan violettiin äänestyslappuun ja kuntavaalinumero kirjoitetaan siihen valkoiseen äänestyslappuun. Aika yksinkertaista mielestäni, mutta eiköhän sekaannuksia tulla näkemään edellisiä vaaleja enemmän.

Olen aina ennen vaaleja peräänkuuluttanut vaalikiimaa, mutta vaikuttaa siltä, että kunta- tai aluevaalit eivät suuria tunteita herätä. Viime kuntavaaleissa 2021 koko maan äänestysprosentti oli 55% tienoilla, Lahdessa vain niukasti yli 51 prosentin. Aluevaaleissa 2022 jäätiin peräti alle 50 prosentin. Kaiken kaikkiaan trendi on se, että kiinnostus luottamustehtäviin on laskemassa. Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä on laskenut merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tänä vuonna kuntavaaleissa on ehdolla koko maassa 29 950 ehdokasta, mikä on 5 700 vähemmän kuin vuonna 2021. Nyt yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,5 ehdokasta, kun vielä viime vaaleissa luku oli 4,0. Käytännössä 63 kunnassa on alle kaksi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Toisin sanoen ainakin joka viidennessä Suomen kunnassa vähintään puolet ehdokkaista tulevat valituiksi valtuustoon.
Lahdessakin kuntavaalien ehdokasmäärä pieneni selvästi edellisistä vuonna vaaleista. Ehdolle asettuu nyt 407 henkilöä, kun neljä vuotta sitten ehdokkaita oli 545. Ehdokkaiden määrä romahti siis neljänneksen.

Miksi sitten toimiminen kunnanvaltuutettuna ei kiinnosta? Ihmiset helposti arastelevat lähteä ehdokkaaksi, jos päätöksenteko näyttäytyy riitelynä ja kyräilynä ja siltähän se useasti juuri valitettavasti näyttää. Vastakkainasettelu on koko ajan kasvamassa. Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan. Jokainen valtuutettu, valtuusto ja kunta voi vaikuttaa siihen, että ilmapiiri on rakentava ja asiallinen. Kuntapolitiikan pitää olla paikka, jossa ratkotaan asioita, ei paikka, jonne tullaan riitelemään

Lahdessa muutaman ison ehdokkaan poisjäänti kuntavaaleissa voi vaikuttaa merkittävästi valtasuhteisiin. Esimerkiksi demareilta puuttuvat näissä vaaleissa Skinnari, Hilden, Nieminen ja Mäkynen, jotka keräsivät viime vaaleissa noin 3000 ääntä eli aika iso äänipotti on jaossa. Pysyvätkö nämä äänet puolueen sisällä vai karkaavatko naapuripuolueille?

Kuntavaalien äänestysprosentti on monesti jäänyt presidentin- ja eduskuntavaalien prosentteja pienemmäksi. Tämä on sikäli outoa, että eniten meidän kuntalaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä tehdään nimenomaan kunta- ja aluetasolla. Eli nyt kannattaa olla tarkkana kenelle tai mille puolueelle äänensä antaa. Lopuksi vielä muistuttaisin, että tärkeintä on äänestää. Se on todellakin ainoa tapa vaikuttaa kuntasi asioihin. Nukkuvien puolue on valitettavasti se suurin, mutta se ei vie sinun asiaasi eteenpäin, joten älä sinä nuku onnesi ohi.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO