Lahden kaupungin urheilurakentamisesta on viime aikoina taitettu peistä ihan huolella. Keskustelun ytimessä ovat olleet Kisapuisto ja uusi uimahalli 50 metrin altaineen. Sekä uimahallin että Kisapuiston kannattajat ovat visusti pyrkineet välttämään näiden kahden urheiluhankkeen vastakkainasettelua ja niinpä molemmat tahot ovatkin viisaasti käyttäneet yhtenä merkittävänä argumenttina hiihtostadioniin lapiodun rahan määrää. Miksi hiihtostadion saa aina rahaa, mutta muuhun urheilurakentamiseen Lahdessa ei varoja helposti löydy? Usein käy niin, että muu urheilurakentaminen onnistuu vasta sitten, kun hankkeeseen saadaan mukaan yksityistä rahaa.
Jos asiaa kysyttäisiin minulta, vastaisin, että Lahden tulee hoitaa molemmat hankkeet ns. kotiin eli uusi uimahalli tulee rakentaa Launeelle ja Kisapuistoon pitää saada mitat täyttävä jalkapallostadion. Sitten tuleekin se iso mutta nimeltä raha. Kaupungin talous on kuralla ja talousarvio täynnä erilaisia suuria investointeja seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kaupunginsairaalan remontti, uusien koulujen rakentaminen/vanhojen korjaaminen sekä eteläinen kehätie nielevät kaupungin budjetista ison siivun. Lisäksi viime vuosien investoinnit, kuten matkakeskus ja toriparkki ovat nielleet suuria summia.
Kisapuiston hinnaksi on arvioitu 10-12 miljoonaa euroa ja uuden uimahallikeskuksen hintalapussa komeilee 24 miljoonaa euroa. Kyseessä on siis ison luokan investoinnit. Kisapuisto palvelisi tekonurmineen jalkapalloilijoita kaikissa ikäluokissa liki ympärivuotisesti ja Lahti, jos mikä, on tunnetusti jalkapallokaupunki. Tai ainakin oli joskus. Nyt vain näyttää siltä, että mm. Seinäjoki ja Vaasa ovat ajamassa kovaa vauhtia Lahden ohi uusien stadioneidensa avulla.
Uimahalli palvelisi vastaavasti jopa suurempaa osaa lahtelaisia kuin jalkapallostadion. Uimahallikapasiteetti Lahdessa on tällä hetkellä lapsenkengissä. Sen huomaa käymällä uimassa missä tahansa Lahden kaupungin halleista. Porukkaa altaassa on kuin pipoa ja matkauimari saa tottua siihen, että koko ajan naapurin varpaat löytyvät omasta suusta. Yksinkertaisesti hermo palaa ja uiminen jää siihen.
Uiminen olisi monelle erittäin hyvä liikuntamuoto ja samalla tulisi ehkäistyä kenties useampi sairasloma. Myös kuntoutuspuolella allastila olisi tarpeen. Pitämällä lahtelaiset kunnossa, Lahti voisi säästää niissä surullisenkuuluisissa sosiaalimenoissa. Uimahallin hyödyt koskisivat siis mielestäni isompaa kansanosaa ja selvää säästöä olisi saatavissa tulevaisuuden sosiaalikustannuksissa. Mutta se hinta. Sehän on kaksi kertaa suurempi kuin jalkapallostadionin.
Lahdessa on paljon puhuttu vuosien varrella Teivaan alueelle rakennettavasta Kylpylä-hotellista. Onpa joitain suunnitelmiakin nähty ihan viime aikoina. Toivottavasti kukaan ei ajattele, että kylpylä-hotelli jotenkin ratkaisisi uimahalliongelman. Kyseessä kun on kaksi eri asiaa. Tuskinpa hotelliyrittäjä on halukas rakentamaan kylpyläänsä 50 metrin allasta. Kylpylät kun on tarkoitettu enemmän viihtymiseen kuin varsinaiseen uintitoimintaan, joita ovat mm. vauvauinnit, kuntoutustoiminta, vesiurheilu jne. Kylpylällä saadaan kenties lisää turisteja kaupunkiin, mutta uimahalli palvelee kaupungin asukkaita nimenomaan liikuntapaikkana.
Tällä hetkellä näyttää siis erittäin todennäköiseltä, että ilman yksityistä rahaa eivät Kisapuiston stadion tai uuden uimahallin rakentaminen toteudu vasta kuin 2020-luvulla, kunhan Lahden nykyinen 470 miljoonan euron investointisuma on saatu purettua vuonna 2021.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi