Tällä viikolla on vietetty Uutisten viikkoa, joka vielä viime vuonna tunnettiin nimellä sanomalehtiviikko. Viikon yksi tärkeimmistä teemoista on ollut kysymys ”Mistä tiedän, mikä on totta?”
Olen itsekin pyrkinyt pääkirjoituksissani aika ajoin nostamaan tämän olennaisen kysymyksen esille, sillä tänä päivänä meille tuodaan tietoa ja uutisia niin kovaa tahtia joka suunnasta, että on varmasti vaikea pysyä kärryillä siitä, mikä on luotettavaa tietoa ja mikä ei ole. Se ei ole aina helppoa edes alan ammattilaiselle, saati sitten vähemmän asiaan vihkiytyneelle. Lisäksi ihminen on kovin taipuvainen uskomaan herkemmin ne uutiset, jotka parhaiten sopivat omaan kuvaani maailmasta, huolimatta siitä, ovatko ne edes totta. Nykyään valeuutisilla ja trollitehtailla voidaan jo helposti vaikuttaa mm. vaaleihin ja kansalaismielipiteeseen. Niinpä näin kuntavaalien aikana meidän tuleekin olla erityisen tarkkoja, sillä varmuudella tulemme näkemään valeuutisia sekä useamman mustamaalauskampanjan, joita varsinkin somessa on todella helppo levittää.

Lainaan loppuun Sanomalehtien liiton materiaalista napatun mainion tekstin, josta käy hyvin selväksi mistä on oikein kyse, kun puhutaan luotettavista uutislähteistä ja vastuullisesta journalismista.

”Feikkiuutissivustot, kärjistynyt keskustelukulttuuri ja trollitehtaat haastavat jokaisen miettimään sitä, mihin voi luottaa ja mikä on totta. On hyvä osata lukea kriittisesti, eikä niellä mitä tahansa perätöntä totuutena. Luotettavan tiedon merkitys on tullut yhä suuremmaksi. Samalla taito tunnistaa luotettavat lähteet on tullut yhä tärkeämmäksi.

Jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä. Sananvapauteen kuuluu kuitenkin aina myös vastuu sanoistaan – mitä tahansa ei voi väittää totuudeksi. Verkossa kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana, tuoda oman mielipiteensä esiin faktana ja saada viestilleen suuren yleisön. Pahimmillaan totuudeksi nousee se, joka huudetaan kovimmalla äänellä.

Tiedotusvälineissä mielipiteen ja faktan selkeä erottaminen toisistaan on olennainen eettinen kysymys. Siihen velvoitetaan Journalistin ohjeissa. Uutisessa pyritään aina tasapuolisuuteen ja siihen, että asioita tarkastellaan eri näkökulmista. Tavoitteena ei siis ole ajaa omaa agendaa vaan hahmottaa, miten asia todella on. Lisäksi moniäänisyys on keskeinen journalismin arvo. Pyrkimyksenä ei ole rummuttaa tietyn ryhmän kantaa, vaan antaa foorumi hyvin monenlaisten ihmisten ja ryhmittymien julkiselle keskustelulle. Pyrkimys totuudenmukaisuuteen on journalismin kulmakivi ja perusperiaate. Tarkkuus faktoissa on journalismin luotettavuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Journalistin on suhtauduttava kaikkiin tietolähteisiin kriittisesti, kunnioitettava yksityisyyden suojaa ja pyrittävä tasapuolisuuteen.”

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi