Lahti pamautti itsensä komeasti ykköseksi! Ei, tällä kertaa ei ole kyse siitä kyseenalaisesta kunniasta, missä kaupungissa käytetään eniten huumeita, vaan siitä, että Lahden kaupunki nosti kunnallisveroprosenttiaan puolella prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa kirkasta ykkössijaa suurten kaupunkien joukossa. Kaupunginvaltuusto oli pakkoraossa. Kaupungin talous lentää matalalla. Vaikka muu Suomi on nousu-uralla, ei se jostain syystä vielä näy Lahdessa. Työttömyys on edelleen Lahdessa korkealla tasolla. Se, että veronmaksajia on vähän, on huono yhtälö sen tosiasian kanssa, että kaupunki investoi mm. kouluihin, päiväkoteihin, kehätiehen, toriparkkiin, kaupunginsairaalaan ja matkakeskukseen viiden vuoden sisään liki 500 miljoonaa euroa.

Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta koulut ja päiväkodit olisi voitu remontoida pienilläkin kustannuksilla, jos vain Lahti olisi osannut järjestää asianmukaisen ja ammattinsa osaavan rakennusvalvonnan. Homerakentamisesta vastuuseen olisi ehdottomasti pitänyt saada sutta tehneet rakennusliikkeet. Nyt liki kaikki pitää rakentaa alusta asti uudestaan ja se maksaa.

Kehätie olisi saatu kulkemaan Renkomäkeen puolet halvemmalla ja pienemmillä haitoilla, jolloin kaupunki olisi säästänyt noin 35 miljoonaa euroa. Ei kelvannut Lahden päättäjille sekään. Otetttiin tässäkin Lahden mallin mukaan se kallein ja hankalin vaihtoehto. Matkakeskusta ja toriparkkia ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Pakko oli saada molemmat samaan syssyyn. Jälkikäteen voidaan kysyä, mikä kiire oli toteuttaa nämä hankkeet liki samanaikaisesti? Matkakeskuksesta tuli susi, jossa ihmiset eivät pääse lämpimään odottamaan busseja ja kuskit kiroavat ahtaita välejä ja toriparkissa eivät lahtelaiset pysäköi.
Kiva, että rakennettiin, mutta menihän niihinkin sellaiset 40 miljoonaa euroa. On outoa että persaukisella kaupungilla tuntuu olevan millä mällätä. Toisaalla itketään talousvaikeuksista ja nostetaan veroja ja toisella kädellä pannaan luottokortti laulamaan. Kuka vastaa siitä, että puolen miljardin investoinnit on onnistuttu kasaamaan viiden vuoden sisään?

Lahti korotti kunnallisveroprosenttiaan nykyisestä 20,25:stä 20,75 prosenttiin. Myös kiinteistöveroon tulee korotus. Yleinen kiinteistövero nousee 1,15:stä 1,35 prosenttiin ja vakituisen asumisen vero 0,55:stä 0,60:een. Totuuden nimissä on kuitenkin myönnettävä, ettei veronkorotuksen määrä ole mahdoton, kun katsotaan käytännössä mitä se merkitsee. 3000 euroa kuukaudessa tienaavat maksavat vuodessa noin 152 euroa enemmän eli noin 12,70€ kuussa. Kiinteistöveron nosto tarkoittaa käytännössä lisäkulua muutaman euron per kuukausi. Suurimmalle osalle kyseisen suuruiset nostot eivät aiheuttane suuria taloushuolia.

Valtuustossa jotkut olivat huolissaan kaupungin vetovoimasta, nyt kun olemme suurten kaupunkien ykkönen verottajana. Käsi sydämellä, kuinka moni haluaa muuttaa tämän takia pois Lahdesta vaikkapa esimerkiksi Kuopioon, jossa veroprosentti on huimat 0,25% pienempi? Voittaisihan siinä sellaiset 6 euroa joka kuukausi. Helsingin veroprosentti on nyt 2,75 prosenttiyksikköä Lahden prosenttia pienempi. Tuntuu isolta erolta, mutta tutustumalla Helsingin asuntojen ja elämisen kustannuksiin, voi hyvillä mielin jäädä Lahteen.

Lahti ajoi itsensä nurkkaan tässä hurjassa investointisumassa, osin ihan omaa syytään. Hetkittäinen ulospääsy pulasta ostettiin tällä veronkorotuksella. Näin saatiin aikaseksi 15 miljoonan euron puskuri, mutta nyt on kaupungintalollakin ryhdistäydyttävä. Leikkauksia pitää jatkossa löytyä eri hallintohimmeleiden rakenteista, jotka ovat usein päällekkäisiä ja siksi tehottomia ja kalliita. Koko ajan ei voida olla käsi ojossa kaupunkilaisten suuntaan. Tässä kurimuksessa tärkeintä olisi tehdä Lahdesta paikka, jonne yrityksien on helppo satsata ja paikka jossa on hyvä yrittää, sillä missä työpaikat, siellä ihmiset. Ja kun työllisyys nousee, kasvavat verovaratkin.

Yksinkertaista teoriassa, mutta keinot vielä Lahdessa sakkaavat. Virheitä on tehty, mutta niistä voidaan oppia, jos vain halua riittää ja turha politikointi jätetään pois päätöksenteosta.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi