Suomen ensimmäisen aluevaalin äänestysprosenttia on kauhisteltu. Äänestäjistä vain 47,5% vaivautui vaaliuurnille antamaan äänensä. Kieltämättä onhan äänestysprosentti, joka jää alle 50%, aina kammottava. Sehän tarkoittaa sitä, että enemmistö äänioikeutetuista ei ole kertonut mielipidettään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Purra kyseenalaisti vaalien jälkeisissä tunnelmissa jopa sen, onko tämä enää demokratian mukaista? Tässä saattoi kuitenkin olla takana enemmänkin se, että monien mielestä juuri perussuomalaisten kannattajat olivat niitä jotka jäivät kotiin. Ihmisillä on kuitenkin oikeus olla äänestämättä ja vaalitulos on aina pätevä, on äänestysprosentti sitten miten alhainen tahansa. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisissa EU-vaaleissa äänestysprosentti oli vain hieman yli 42%. Ei silloinkaan panikoitu demokratian tilasta sen enempää, eikä siihen ole syytä nytkään, sillä alhaiseen äänestysintoon oli tällä kertaa monta hyvää syytä.

Itse olin varautunut jopa hieman huonompaankin äänestysprosenttiin, sillä jo koronan runtelemien kuntavaalien 55%:n äänestysinto antoi osviittaa tähän suuntaan. Siihen kun lisätään se, että aluevaalit pidettiin ensimmäistä kertaa ja monille äänestäjille ja ilmeisesti myös joillekin ehdokkaillekin, oli hieman epäselvyyttä siitä, mistä oikein äänestetään, voidaan äänestysintoa pitää jollain tapaa edes kohtuullisena. Ja olihan vaalien ajankohta todella huono. Äänestysnumerot saatiin joulun aatonaattona ja kampanjat käynnistyivät vasta toden teolla loppiaisen jälkeen. Lisäksi koronan vuoksi ehdokkaat eivät päässeet tapaamaan äänestäjiään toreille, joten haasteita toden totta riitti.

Aluevaalien jälkeen on yritetty linjata sitä, miten tulos voisi antaa osviittaa vuoden päästä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Väitän, että aluevaalien tulos ei millään tavalla tule näkymään eduskuntavaaleissa, sillä selkeästi äänestäjät aluevaaleissa halusivat äänestää valtuustoihin sote-alan asiantuntijoita ja varsinkin se, että Helsinki ei näissä vaaleissa äänestänyt lainkaan, näkyy selkeästi tuloksissa.
Eduskuntavaaleissa kokoomus ja demarit pitänevät suurin piirtein pintansa, mutta oletettavasti keskustan ääniosuus pienenee ja perussuomalaisten ja vihreiden kannatus palaa selkeästi kaksinumeroisiin lukuihin. Tämä jo pelkästään sen vuoksi, että Helsinki on mukana ja äänestysprosentti noussee jopa noin 25 prosenttiyksikköä. Se tietää sitä, että vuoden 2023 eduskuntavaaleissa on peräti 1,2 miljoonaa uutta ääntä jaettavaksi, jos verrataan tämän vuoden aluevaaleihin. Se on kuulkaas ystävät niin iso äänipotti, että sillä käännetään voimasuhteita suuntaan jos toiseenkin.

Toivottavasti alhainen äänestysprosentti kuitenkin herätti meidät huomaamaan, että äänestäminen on tärkeää. Se on yksinkertaisesti demokratian kulmakivi ja sen merkityksen usein huomaa vasta sitten, kun sen menettää. Kaikissa maissa ei järjestetä tänä päivänäkään vapaita vaaleja, joten pidetään huoli siitä, että jatkossa käymme antamassa äänemme ja pidämme siten omalta osaltamme huolen siitä, että demokratia toteutuu.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi