Keskiviikkoaamuna suomalaiset heräsivät melkoiseen uutisilotulitukseen, kun tunnin sisään uutisoitiin Nokian irtisanomiset, puolustusvoimien leikkaukset sekä uusi kuntauudistusehdotus.
Aina asian ytimessä kiitävä Iltalehti ehti jo vetämään hihastaan salaliittoteorian, jossa hallitus olisi pantannut negatiivisia uutisia presidentinvaalien yli. Salaliitto tai ei, mutta yllättävän yhdenaikainen ulostulo kuitenkin kyseessä oli.
Nokian uutinen ei meitä lahtelaisia koskenut, sen sijaan Hennalan varuskunnan lakkautus ja uusi kuntajako aiheuttivat ja aiheuttavat varmasti myös jatkossa paljon pulinaa Lahden turuilla ja toreilla. Kun aikaisemmin on puhuttu taantumasta ja säästöistä, on se yleensä tarkoittanut loppujen lopuksi jonkun suhteellisen pienen edun menettämistä. Tällä kertaa puhutaan todella isoista asioista ja säästöistä, sillä nyt ei leikata juustohöylällä vaan otetaan isolla kauhalla ellei peräti kauhakuormaajalla.
Hennalan lakkautus vuoden 2014 lopussa vie työpaikkojen ohella mennessään tärkeän osan Lahden kulttuurihistoriaa ja onkin mielenkiintoista nähdä mitä käyttöä Lahden kaupunkisuunnittelijat jatkossa keksivät alueelle. Kaupunginjohtaja Myllyvirta totesi lakkautuksen koskevan välittömästi ja välillisesti noin tuhatta ihmistä. Lahden kaupunki yrittää tehdä voitavansa, ettei Hennalaa lakkautettaisi, mutta olen varma, että mitään ei enää ole tehtävissä varuskunnan pitämiseksi Lahdessa.
Kuntauudistus on myös saanut kovan arvosteluryöpyn niskaansa, mikä olikin hyvin odotettua. Selvityksen mukaan kuntia ollaan karsimassa todella kovalla kädellä, sillä jatkossa tultaisiin toimeen 320 kunnan sijasta noin 70 kunnalla. Osmo Soininvaara totesi, että pakkoliitoksiltakaan ei voida välttyä, mikä varmasti on totta, jos uudistus halutaan viedä läpi aikataulussa vuoteen 2015 mennessä. Mitään kansanäänestyksiä asian tiimoilta ei ole tulossa, sillä valtio on ennenkin vetänyt kuntarajat itsenäisesti ja tekee niin myös jatkossa. Keskustelu jatkukoon!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Sunnuntaina tiedetään kuka on Suomen tasavallan presidentti seuraavat kuusi vuotta. Onneksi, sillä pikkuhiljaa on jo alkanut ärsyttämään, kun vaalit tulevat vastaan koko ajan televisiossa, radiossa, netissä ja ihmisten keskusteluissa.
Pääkysymys vaaleissa on loppujen lopuksi tuntunut olevan homo vai hetero? Vaikka kuinka asiakysymyksiä ja osaamista on yritetty painottaa, on tuo seksuaalinen suuntautuminen tuntunut olevan se, joka on jakanut äänestäjät selkeästi kahteen leiriin. Varsinkin nettikeskusteluissa meidät suomalaiset on nyt jaettu suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin. Haaviston kannattajat ovat kuulemma noita ensimmäisiä ja Niinistön kannattajat vastaavasti sitten jälkimmäisiä. Koko suvaitsevaisuus-käsite on mielestäni heittänyt häränpyllyä, kun välillä tuntuu, että nuo suvaitsevaiset eivät millään meinaa suvaita suvaitsemattomia.
No, joka tapauksessa vaalikiima on ollut kovempi kuin pitkiin aikoihin. Viimeksi näin kovaa vääntöä poliittisissa vaaleissa on kannattajien kesken nähty 60- ja 70-luvuilla, jolloin vastakkainasettelu oli vasemmiston ja oikeiston välillä.
Nythän tälläistä perinteistä asettelua ei ole, vaan ainoa merkittävä ero ehdokaiden kesken on siis löydetty seksuaalisessa suuntautumisessa.
Ihmettelen mihin on hävinnyt vanha kunnon vaalisalaisuus, kun kaikilla tuntuu olevan nyt kova tarve kertoa kumpaa ehdokkaista kannattaa. Hauska yksityiskohta on se, että kulttuuriväki tuntuu olevan valtaosaltaan Haaviston vaalivankkureissa, kun taas Niinistön kannattajat ovat selkeästi voitolla urheiluväen joukoissa. Eli onko kysymyksessä sittenkin ikiaikainen urheilu vastaan kulttuuri-kamppailu?
Itse olen päättänyt antaa ääneni…..tai enpäs kerrokaan kelle.
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Sosiaalinen media eli pääasiassa facebook ja twitter ovat tulleet mukaan politiikkaan ryminällä. Vaalitenteissä pidettiin tärkeänä katsoa vähän väliä, mitä mieltä sosiaalisessa mediassa ollaan ja politiikan tutkijat ovat innoissaan siitä, kuinka sosiaalinen media tuo uusia ihmisiä mukaan poliittiseen keskusteluun. Facebookissa kerrotaan olevan noin kahden miljoonan suomalaisen käyttäjätunnuksen, joten periaatteessa väline on hyvä ja sillä on kattava otos suomalaisista. Itse en ole lainkaan varma siitä, että vaalikeskusteluiden käyminen facebookissa olisi hyvä vaihtoehto. Ainakaan sen jälkeen, kun minulle selvisi siellä käytävän keskustelun taso.
Aktiiviset Niinistö/Haavisto fanit ovat nimittäin aloittaneet suoranaisen loanheiton ehdokkaiden välillä. Nyt olen jo oppinut facebookia lukemalla, että Niinistö on mm. vanha, likainen ökyporvari, joka ajattelee vain rahaa ja on naimisissa bimbon teinitytön kanssa ja vastaavasti Haavisto on mm. kommunistiviherpiipertäjähomo, joka on parisuhteessa nuoren equadorilaisen kampaajapuppelipojan kanssa. Aika tasokasta vastakkainasettelua, eikö totta?
Toisaalta olen varma, että vaalien jälkeen heti maanantaina 6.helmikuuta suurin osa näistä ”vaalivouhottajista” ovat suunnaneet katseensa jo seuraaviin tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi Idols-äänestykseen tai siihen kuka voittaa Top Chefin…
Vaikka poliittiset tutkijat ovatkin innoissaan sosiaalisen media mahdollisuuksista politiikassa, epäilen että ensi syksynä kunnallisvaaleissa ei nähdä tälläistä innostusta edes facebookissa. Ketä nyt kiinnostaisi keskustella ja väitellä, kun kyseessä on vain oman kylän nobodyehdokkaat?
Ehkä kannattaisi kuitenkin kiinnostaa, sillä kunnanvaltuustot päättävät juuri niistä monista asioista, jotka koskettavat aivan tavallisen kaduntallaajan elämää. Presidenttihän ei siihen paljon vaikuta.
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Sunnuntaina äänestetään Suomelle uutta presidenttiä. Ennakkoäänestys oli suhteellisen vilkasta, sillä kolmannes äänioikeutetuista on jo äänensä antanut. Sunnuntai-illaksi riittää jännitystä, sillä viimeisimpien gallupien mukaan Niinistö johtaa edelleen, tosin kannatus on kutistunut jo alle 40%. Toiselle kierrokselle vahvimmin tyrkyllä ovat Haavisto ja Väyrynen sekä yllätysvalmis Soini. Lopuille ehdokkaille on tarjolla ainoastaan statistin ja selittelijän rooli.
Vaalikampanja on ollut todella siisti ja sivistynyneen oloinen. Loanheitolta on vältytty ja ehdokkaat ovatkin keskittyneet lähinnä hyväntahtoiseen naljailuun keskenään. Pientä vääntöä ovat aiheuttaneet NATO-kannat ja nationalismi, josta varsinkin Soinia on moitittu, mutta suurilta tunteilta on vältytty.
Joku voisi väittää keskustelua jopa tylsäksi ja liiankin asialliseksi. Eniten keskusteluissa taisi mopo keulia silloin, kun MTV3:n nuorisoillassa alettiin vertailemaan facebook-kannattajien määrää. Facebook-kannatuksessa johdossa on muuten Niinistö ( 45 300 fania), toisena Haavisto (liki 37 000 fania), jos se jotain kiinnostaa.
Jos ehdokkaat ovatkin esiintyneet asiallisesti, on kannattajien puolesta sen sijaan laitettu liikkeelle mitä erilaisempia väitteitä. mm. Niinistö vie Suomen Natoon ja laittaa köyhät kyykkyyn, Soini vie Suomen pois EU:sta ja eurosta, Haaviston valinta aiheuttaa homojen lisääntymisen Suomessa jne. Tälläisiin saavutuksiin ei Suomessa presidentin valtakirjalla sentään ylletä, joten suotavaa olisi, että kannattajienkin keskusteluissa keskityttäisiin niihin asioihin, joihin presidentti oikeasti voi vaikuttaa.
Sen mielikuvan ainakin minulle vaalikeskustelut ovat saaneet aikaan, että valitaan ehdokkaista kuka tahansa, Suomi saa edustavan ja kielitaitoisen presidentin, jolla on hyvä arvomaailma. Sunnuntaina äänestämään!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Tämän viikon alussa saatiin vihdoinkin odotettu päätös liittyen Liipola-Kaikuharjun koulun tilanteeseen. Jo vuosia sisäilmaongelmien kanssa paininut koulu ymmärrettiin vihdoin ja viimein laittaa kiinni ja rakennus saanee jo keväällä ansaitun purkutuomion. Koulua remontoitiin noin kymmenen vuotta, mutta aina remontin jälkeen ilmaantui uusia ongelmia tai vanhat ongelmat palasivat. Kukahan pystyisi kertomaan mikä on se rahamäärä, mikä noihin remontteihin on vuosien saatossa upotetettu? Olisikohan ollut järkevämpää jo alussa todeta rakennus korjauskelvottomaksi?
Uuden koulun rakentamista vanhan tilalle edistämään kerättiin nimiä adressiin ja kuukauden aikana nimiä saatiin komeat 2025 kappaletta. Todella komea näyttö alueen ihmisiltä kansalaisaktiivisuudesta ja siitä, että asia koetaan Liipolassa todella tärkeäksi.
Oppilaat siirtyvät nyt siis evakkoon ympäri Lahtea muihin kouluihin. Toivottavasti uuden koulun rakentaminen saadaan käyntiin mahdollisimman pian, ettei oppilaiden evakkoaika veny liian pitkäksi. Vaikka evakkokin aiheuttaa varmasti joitain pieniä ongelmia, ovat ne pieniä siihen verrattuna, että koulutyö olisi jatkunut sisäilmaltaan saastuneessa koulussa. Aivan liian moni nuori vuosien saatossa on jo altistunut homeelle ja sädesienen itiöille ja nämä vaikutukset voivat kestää pahimmassa tapauksessa loppuelämän.
Toivottavasti Lahden kaupunki tajuaa ottaa virheistään oppia, eikä jatkossa pyri menemään sieltä missä aita on matalin ja kustannukset pienimmät.
Ihmisten etu ja terveys täytyy mennä kustannusten edelle. Aina.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Vuosi 2012 on paitsi kesäolympialaisten, myös vaalien vuosi. Heti kärkeen tammikuussa päästään äänestämään Suomeen uutta presidenttiä. Vaaleissa oltaisiin uusimpien lukujen mukaan menossa kakkoskierrokselle asti, sillä Sauli Niinistön kannatus on pudonnut muutamia prosentteja, mikä oli toki odotettavissakin, kun vaalikiertueet ovat päässeet kaikilla ehdokkailla täyteen vauhtiinsa.
Niinistö saisi viimeisimmän gallupin mukaan ensimmäisellä kierroksella 38 prosenttia äänistä.Niinistön etumatka on kuitenkin vielä selvä, sillä kakkospaikasta kisaavat Timo Soini ( 9 %), Paavo Väyrynen (9%), Pekka Haavisto (7%) ja Paavo Lipponen (7%).
Mahdollisella toisella kierroksella parhaiten Niinistöä vastaan näyttäisi pärjäävän hieman yllättäen kulttuuripiirien suosikki Haavisto. Niinistö saisi toisella kierroksella vastaehdokkaasta riippuen vähintään 67 prosentin potin, joten vaalien voittaja ja seuraava presidentti näyttäisi ainakin tällä hetkellä olevan Niinistö. Ennakkoäänestys alkaa jo 11.1. eli ensi keskiviikkona ja varsinainen äänestyspäivä on 22.1.
Vuoden toiset merkittävät vaalit käydään lokakuussa, kun kisataan kunnallisvaaleissa. Lahdessa on paljon avoimena olevia kysymyksiä, joten keskustelu tulee varmasti käymään kuumana, kunhan vaalijunat saadaan kunnolla käyntiin.
Onnistuuko kuntauudistus Päijät-Hämeessä lähitulevaisuudessa? Toriparkki vai homekoulut kuntoon? Löytyykö rahaa ja tahtoa auttaa heikko-osaisia? Mikä on matkakeskuksen kohtalo? Saadaanko rahoitus eteläiselle ohitielle ja kulkeeko se Launeella vai Renkomäessä?
Eiköhän noista keskustelua synny…
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Pari yötä vielä ja sitten se vanha tuttu punanuttu taas kolistelee eteisessä. Tai meillä kotona ei kylläkään kolistele, sillä perheen nuorimmainenkin on päässyt ajantasalle joulupukin oikeasta olemuksesta vuoden aikana. Eipä tuo suuresti haittaa, sillä kyllähän joulussa riittää paljon muitakin mukavia traditioita kuin joulupukki.
Kiireiset ja ruuhkaiset jouluostokset eivät vielä joulumieltä paljon nostata, mutta odotahan kunhan saadaan kinkku uuniin aatonaattona ja ihana tuoksu leviää keittiöön, niin johan alkaa jouluinen tunnelma nousta meikäläiselläkin. Toinen tärkeä tapahtuma on tietenkin kuusen tuominen sisään aatonaaton iltana. Vaikkei joulukuusta metsästä asti haetakaan, niin silti joulukuusen hakeminen on ollut meidän perheessä useimmiten isän eli minun tehtäväni. Lapset hoitavat sitten koristelun.
Itse jouluaattoon kuuluu traditiona haudoilla käynti ja suomalaisittain tietenkin joulusauna.
Saunan jälkeen kokoonnumme pöydän ääreen. Vaikka kinkku ja laatikot ynnä muut herkut maistuvatkin, niin joulupöydän paras anti minulle on se, kun saa koko perheen pitkästä aikaa saman pöydän ääreen. Lasten ollessa jo pääosin aikuisia, se on harvinaista herkkua.
Illan mittaan jaetaan tietenkin vielä lahjat, tällä kertaa siis ilman joulupukkia.
Enemmän kuin joulupukin puuttuminen jouluillasta, minua häiritsee lumenpuute. Joulu ilman lunta ei tunnu ihan 100% joululta, joten viime hetken toive: Lunta jouluksi, kiitos!
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2012!
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Viime lauantaina avattiin torilla Lahden ensimmäinen joulukylä. Sää oli kaikkea muuta kuin jouluinen, sillä tori oli muuttunut isoksi vesilätäköksi ja sade vihmoi taivaalta alas kuin pienet neulat. Sää varmasti ajoi suurimman osan potentiaalisista asiakkaista sisälle hypermarketteihin ja ostoskeskuksiin.
Ei siis varmastikaan sellainen lähtölaukaus jouluun, kuin keskustaisäntä Taulo ja yli 40 yrittäjää olisivat toivoneet.
Itse kävin joulukylässä vasta iltasella. Näky oli hieman lohduton, sillä lätäköitä väisteli muutama hassu kulkija sateenvarjot käsissä ja myyjät olivat viluisennäköisinä kojuissaan, mutta olivat säästä huolimatta iloisella ja positiivisellä mielellä liikkeellä. Tiirismaan kuoro lauloi esiintymislavalla muutamalle kuuntelijalle kauniita joululauluja. Aika nopeasti teki mieli lähteä kotiin varpaiden kastuttua ja niin teinkin.
Kaikesta vesisateesta ja märästä huolimatta minulle jäi joulukylästä positiivinen vaikutelma ja lupasinkin itselleni meneväni paikalle uudestaan, kunhan keliolosuhteet muistuttavat edes hieman talvea. Hattua pitää nostaa siitä, että Lahdessa vihdoinkin yritetään elvyttää keskustaa ja joulukylä on hyvä esimerkki siitä, että tapahtumia torille voi järjestää myös talvisin. Plussana lisäksi se, että myyntikojut eivät olleet täynnä sitä tavanomaista muovista krääsää, vaan pääosin itse käsintehtyjä leluja, koruja, vaatteita, ruokaa jne.
Uskon, että ainakin meikäläisen joulumieltä on paljon helpompi nostattaa torin joulukylässä kuin ahdistavassa ostoshelvetissä, jossa kaiuttimista raikaa joululaulut ja ihmiset tuuppivat kiireisinä toisiaan kirein ilmein. Toivottavasti joulukylästä tehdään perinne, eikä kyseessä ole vain yhden kerran kokeilu. Meillä Lahdessa kun tupataan välillä olemaan niin lyhytkatseisia…
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Istuin viime maanantai-iltana Launeen koulussa kuuntelemassa Lahden kaupungin edustajien ehdotusta yleiskaavasta vuodelle 2025. Varsinainen yleiskaavaesitys ei suurta pulinaa aiheuttanut, sen sijaan puheen siirtyessä eteläisen ohitien linjaukseen, oli mielipiteitä esillä enemmänkin.
Kävi selväksi, että Launeen linjaus on jo maakuntakaavassa ja se tosiseikka, että valtio on luvannut rahat ainoastaan Launeen linjaukselle.
Minulle heräsi muutama kysymys asian tiimoilta.
Miten ihmeessä valtio voi suosia paljon kalliimpaa ja hankalammin toteutettavaa vaihtoehtoa tässä taloudellisessa tilanteessa?
Onko Launeen linjauksen viereen kauppansa pystyttäneille yrityksille aikoinaan luvattu, että ohitie tulee kulkemaan heidän kauppojensa vierestä ja nyt on pakko lunastaa nämä lupaukset?
Onko tässä kyseessä poliittisen lobbauksen mestarinäyte, jolla kansalaisten verorahat tuhlataan?
Kuinka yksikään alueen kansanedustajista ei ole ottanut Renkomäen vaihtoehtoa esille, vaikka säästöjä pitäisi jostain löytyä?
Luulisi että noin 100 miljoonan euron säästö olisi merkittävän kokoinen jo kansanedustajankin mielestä. Ei nähtävästi ole.
Launeen omakotiyhdistys on julkaissut nettiadressin Renkomäen linjauksen puolesta, jonka on allekirjoittanut hieman alle 300 ihmistä. Tämä ei tule missään nimessä riittämään, vaan asian taakse tulee saada tuhansia nimiä ja niitä tulee kerätä muuallakin kuin netissä. Muuten muutos maakuntakaavaan jää ikuiseksi haaveeksi ja Launeen linjaus voittaa. Linjaus, joka on tehty kultaisella 60-luvulla, aikana jolloin Etelä-Lahti näytti täysin erilaiselta.
Kysyin kaupungin arkkitehdeiltä miksi Launeen linjaus on parempi kuin Renkomäen vastaava. Jopa niin paljon parempi, että valtio suostuu rahoittamaan ainoastaan sitä. Eivät osanneet vastata…
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Talous Sanomat kertoi tällä viikolla, että muutamat kaupan alan yritykset koettavat vähentää sairauspoissaoloja rahalla. Perusidea on, että työntekijä saa palkanlisää terveenä pysymisestä. ”Työntekijäin mukaan esimerkiksi S-ryhmän varastopalveluissa ihmisille on lupailtu jopa tilapäistä euron lisäystä tuntipalkkaan, mikäli he eivät ole sairauslomalla nyt vuodenvaihteen sesonkiaikana” kertoo Talous Sanomat.
Täytyy sanoa, että aika hurjaksi on touhu työmarkkinoilla mennyt. Varmastikin tuo yksi euro lisää per tunti saattaa joiltain osin vähentää ns. rokulipäiviä, mutta vaarana on se, että ne tunnolliset työmyyrät tulevat töihin, vaikka ovatkin kipeitä. Seurauksena flunssa-aalto leviää työkavereihin ja oma jaksaminenkin vaarantuu, kun itsensä hoitamisen sijaan aherretaan hulluna töissä.
Muutamia vuosia sitten, kun itse olin isohkossa valtionyhtiössä esimiehenä, linjana oli ehdottomasti se, ettei kipeänä saa töihin tulla. Tästä linjasta olisi syytä pitää jatkossakin kiinni. Tulospalkkiot ovat ihan hyvä asia, jos ne maksetaan reilusti aidoista työtuloksista. Se, että maksetaan lisäansioita siitä, että on sairaana töissä, on sairasta.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
