”Kuntauudistus tarvitaan, jotta kunnat kykenevät selviytymään tämän vuosikymmenen lopun ja koko ensi vuosikymmenen kovista muutoshaasteista, kuten voimakkaasta ikääntymisestä, kuntatalouden kestävyyden asettamista paineista sekä siitä, että taakkaa ei jätetä tulevien sukupolvien hoidettavaksi.” Näin tulevaa kuntauudistusta ”mainostetaan” valtioneuvoston nettisivuilla.
Tähän liittyen pääministeri Katainen pyysi tällä viikolla meitä suomalaisia tarkkailemaan kuntien huoltosuhdetta. Väestörakenteen muutosta kuvaava huoltosuhdehan tarkoittaa lyhyesti kerrottuna työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summaa jaettuna työllisten määrällä. Niinpä minä kuuliaisena kansalaisena tein työtä käskettyä ja klikkasin itseni valtioneuvoston sivuille tutkimaan lukuja.
Tässä muutamia kylmiä faktoja: Suomen väestörakenne näyttää ennusteiden mukaan muuttuvan rajusti lähivuosikymmenten aikana, koska väestö ikääntyy. Tämä lienee jo selvä asia meille kaikille. Keskimäärin koko Suomen huoltosuhdeluvuksi vuonna 2040 ennustetaan runsasta 70, joka suomeksi tarkoittaa sitä, että sadasta ihmisestä 30 on työtätekeviä ja loput 70 henkeä ovat lapsia tai vanhuksia eli huollettavia henkilöitä. Ei hyvältä näytä, vai mitä?
Lahden huoltosuhdeluku vuonna 2010 oli 50,3. Vuonna 2030 se tulee olemaan jo 73,5 ja Lahti on nimenomaan niitä kuntia, joissa muutos ei tule olemaan lähellekään niin raju kuin pienemmissä kunnissa. Esimerkiksi Padasjoen tulevaisuus ei ruusuiselta näytä, sillä tämän päivän huoltosuhde on 72,1 ja vuonna 2030 se on jo 124,4!
Tämä on trendi kaikissa pienimmissä kunnissa, joten jonkinlainen kuntauudistus todella näyttää olevan tarpeen. Kunnilta loppuvat näillä huoltosuhde-ennustuksilla verotulot ja kun valtiokin on lopettamassa kuntatukiaan, on kuntien otettava lusikka kauniiseen käteensä ja alettava pikaisesti neuvottelemaan itselleen kumppaneita lähikunnista.
Saas nähdä minkälainen suurkunta Päijät-Hämeeseen saadaan ja kuinka nopeasti?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Lahden kaupunginhallitus päätti viime maanantaina äänestyksen jälkeen äänin 8-3, että estettä Lahden Pysäköinti oy:n suunnitteleman toriparkin investointisuunnitelmalle ei ole. Kyseessä on noin 600 autopaikan investointi, jonka kustannusarvio on 23,3 miljoonaa euroa. Toriparkin toteuttamisen edellytys kuitenkin on, että valtuusto myöntää ensi maanantaina toriparkille lainan konsernipankista, joten varmaa ei toriparkin rakentaminen suinkaan ole.
Toriparkki on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina. Argumentteja on heitelty niin puolesta kuin vastaankin ja keskustelu on välillä käynyt todella kiivaana ja syystäkin.
Monet lahtelaiset eivät voi ymmärtää, miksi kaupunki on valmis laittamaan autojen parkkipaikkaan yli 20 miljoonaa, samalla kun useat koulut ja päiväkodit taistelevat suurien homeongelmien keskellä. Toriparkin hinnallahan rakentaisi varmastikin pari uuttaa, tervettä koulua.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se tosiseikka, että Lahti on itse oman keskustansa näivettymisen aiheuttanut. Antamalla luvan rakentaa suuret hypermarket-keskukset Launeelle, Karistoon ja Holmaan, on opetettu ihmiset vuosien saatossa käymään kaupoissa näissä järjettömän kokoisissa jättimarketeissa ilmaisine parkkipaikkoineen. Nyt pitäisi sitten rahavirta saada käännettyä takaisin keskustaan. Eipä taida pelkkä toriparkki riittää tuohon savottaan.
Lahti mainostaa itseään ympäristökaupunkina,Green Citynä, mutta teot ikävä kyllä puhuvat vastaan. Niin kauan kuin autojen parkkipaikat menevät lasten terveyden edelle, on tuo Green City-puhe pelkää sanahelinää ja mainosmiesten tyhjiä lauseita. Pitämällä lapset ja nuoret vuodesta toiseen epäterveellisissä oloissa, Lahti tekee itselleen karhunpalveluksen, joka tulee näkymään vuosien saatossa kasvavina terveydenhoitokuluina.
Yhtäkään lapionpistoa en halua torilla nähdä, ennen kuin rahoitus Lahden koulujen ja päiväkotien olosuhteiden kuntoonsaattamiseksi on lyöty lukkoon Lahden päättäjien toimesta. Mietitään sitä toriparkkia ja sen tarpeellisuutta sitten myöhemmin. Vaikkapa viiden vuoden päästä…
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Kuluneen viikon kuumin puheenaihe on eittämättä ollut sisäministeri Päivi Räsäsen lausunto, jossa hän ehdotti ravintoloiden viinahanojen sulkemisajaksi klo 1.30 nykyisen klo 3.30 sijasta.
Baarien sulkeminen nykyistä aikaisemmin vähentäisi Räsäsen mukaan huomattavasti poliisien työtaakkaa. Räsänen viittaakin norjalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan anniskeluajan lyhentäminen yhdelläkin tunnilla vähentää pahoinpitelyjä keskustassa viikonloppuna 16 prosenttia.
Myös poliisi on ollut erittäin tyytyväinen asian nostamisesta esiin.
Ravintolaväki nousi takajaloilleen ja tuloksena oli adressi, jossa jo yli 45 000 vaatii Räsäsen eroa.
Outoa, että yhtä suosittua adressia ei saada aikaan silloin kun työpaikkoja lakkautetaan, varuskuntia lopetetaan, kuntia yhdistellään, poliisien määrärahoja leikataan jne. Alkoholi on nähtävästi meille suomalaisille se Pyhä Lehmä, asia johon ei saa koskea. Puhutaan kukkahattutädeistä ja holhousyhteiskunnasta, mutta mitäpä jos jätettäisiin tunteet sivuun ja ajateltaisiin asiaa hetki ihan järjellä.
Ravintola-ala pelottelee konkursseilla, siis sama argumentti, joka otettiin käyttöön jo tupakkalakiasiassa. Kuinka moni ravintola loppujen lopuksi meni nurin tupakkalain takia? Eikö tässä olisi ravintoloilla nimenomaan mahdollisuus nostaa myyntiä? Ihmiset tulisivat entisaikojen tapaan ravintoloihin jo klo 21 ja kun pohjia ei kotona olisi otettu tuntitolkulla, myynti itse ravintolassakin kasvaisi.
Työntekijät pääsisivät kotiinsa ihmisten aikaan ja muusikotkin esiintymään ennen puoltayötä. Kyllä suomalaiset oppisivat uuden anniskelurytmin nopeasti, varsinkin kun kyse on alkoholista. Ajatus siitä, että ihmiset eivät enää tulisi ravintoloihin, koska ne menevät aikaisin kiinni, on absurdi. Jos illanvietto ravintolassa ei ihmisiä kiinnosta, on vika ravintolassa, ei sulkemisajassa.
Tänä päivänä ihmiset tulevat ravintoloihin vasta puolen yön tienoilla valmiiksi pelti kiinni ja meno on puoli neljän aikaan monen kohdalla todella holtitonta. Olen kiertänyt keikkamuusikkona Suomen kapakoita vuodesta 1987 ja nähnyt miten ravintolakulttuuri on maassamme muuttunut sen jälkeen, kun ravintolat saivat aukiolon aina neljään asti. Muutos ei ole mielestäni positiivinen.
Keskustelu jatkukoon!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Hallitus ja puolustusvoimat esittivät viime viikolla säästötoimenpiteensä. Vaikka demareiden Backman ehättikin jo linjaamaan, ettei kuntauudistus ole säästötoimenpide, sitä se kuitenkin pitkälti juuri on. Vuonna 2009 Suomen valtion velka oli 53 miljardia, tänä päivänä se on jo yli 77 miljardia. Melko dramaattinen kasvu kolmessa vuodessa, kun keskimäärin velka on kasvanut siis 8 miljardilla per vuosi.
Yhä suurempi osa maksamistamme veroista menee korkojen maksuun sen sijaan, että niillä rahoitettaisiin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen. Jokainen suomalainen saa syntyessään 274 euron arvoisen äitiyspakkauksen ja yli 14 000 euroa valtion velkaa ja tietenkin kotikunnan velat siihen päälle. Reilua vai mitä?
Säästää siis pitäisi, mutta mistä? Puolustusvoimien säästöjä on kritisoitu kovalla kädellä, mutta käsi ylös, kuinka moni olisi ollut valmis leikkaamaan tuon saman, eli 900 miljoonaa euroa mielummin vaikkapa sosiaali- tai terveysmenoista?
Suomen velkataakan on annettu kasvaa liian kauan, koska päättäjillämme ei ole ollut tarpeeksi munaa tehdä kipeitäkin leikkauksia, vaikka velkatilanne on ollut hyvin tiedossa. Aina on ollut seuraavat vaalit jo nurkan takana ja äänestäjiähän ei kannata suututtaa, joten on tehty leikkauksia, joilla ei ole ollut lopputuloksen kannalta vaikutusta.
Meidän sukupolvemme pääsee tästä velasta kuin koira veräjästä, sillä lasku lankeaa maksettavaksi tuleville sukupolville eli lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Nyt olisikin aika yhdessä miettiä, mitkä ovat ne asiat, joista olemme valmiita säästämään ja mitkä ovat meille suomalaisille niitä tärkeitä asioita, joista emme voi tai halua tinkiä.
Jo kauppaopistossa 80-luvulla opin, ettei enempää kannata tuhlata kuin tienaa. Pätee muuten tänäkin päivänä.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Keskiviikkoaamuna suomalaiset heräsivät melkoiseen uutisilotulitukseen, kun tunnin sisään uutisoitiin Nokian irtisanomiset, puolustusvoimien leikkaukset sekä uusi kuntauudistusehdotus.
Aina asian ytimessä kiitävä Iltalehti ehti jo vetämään hihastaan salaliittoteorian, jossa hallitus olisi pantannut negatiivisia uutisia presidentinvaalien yli. Salaliitto tai ei, mutta yllättävän yhdenaikainen ulostulo kuitenkin kyseessä oli.
Nokian uutinen ei meitä lahtelaisia koskenut, sen sijaan Hennalan varuskunnan lakkautus ja uusi kuntajako aiheuttivat ja aiheuttavat varmasti myös jatkossa paljon pulinaa Lahden turuilla ja toreilla. Kun aikaisemmin on puhuttu taantumasta ja säästöistä, on se yleensä tarkoittanut loppujen lopuksi jonkun suhteellisen pienen edun menettämistä. Tällä kertaa puhutaan todella isoista asioista ja säästöistä, sillä nyt ei leikata juustohöylällä vaan otetaan isolla kauhalla ellei peräti kauhakuormaajalla.
Hennalan lakkautus vuoden 2014 lopussa vie työpaikkojen ohella mennessään tärkeän osan Lahden kulttuurihistoriaa ja onkin mielenkiintoista nähdä mitä käyttöä Lahden kaupunkisuunnittelijat jatkossa keksivät alueelle. Kaupunginjohtaja Myllyvirta totesi lakkautuksen koskevan välittömästi ja välillisesti noin tuhatta ihmistä. Lahden kaupunki yrittää tehdä voitavansa, ettei Hennalaa lakkautettaisi, mutta olen varma, että mitään ei enää ole tehtävissä varuskunnan pitämiseksi Lahdessa.
Kuntauudistus on myös saanut kovan arvosteluryöpyn niskaansa, mikä olikin hyvin odotettua. Selvityksen mukaan kuntia ollaan karsimassa todella kovalla kädellä, sillä jatkossa tultaisiin toimeen 320 kunnan sijasta noin 70 kunnalla. Osmo Soininvaara totesi, että pakkoliitoksiltakaan ei voida välttyä, mikä varmasti on totta, jos uudistus halutaan viedä läpi aikataulussa vuoteen 2015 mennessä. Mitään kansanäänestyksiä asian tiimoilta ei ole tulossa, sillä valtio on ennenkin vetänyt kuntarajat itsenäisesti ja tekee niin myös jatkossa. Keskustelu jatkukoon!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Sunnuntaina tiedetään kuka on Suomen tasavallan presidentti seuraavat kuusi vuotta. Onneksi, sillä pikkuhiljaa on jo alkanut ärsyttämään, kun vaalit tulevat vastaan koko ajan televisiossa, radiossa, netissä ja ihmisten keskusteluissa.
Pääkysymys vaaleissa on loppujen lopuksi tuntunut olevan homo vai hetero? Vaikka kuinka asiakysymyksiä ja osaamista on yritetty painottaa, on tuo seksuaalinen suuntautuminen tuntunut olevan se, joka on jakanut äänestäjät selkeästi kahteen leiriin. Varsinkin nettikeskusteluissa meidät suomalaiset on nyt jaettu suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin. Haaviston kannattajat ovat kuulemma noita ensimmäisiä ja Niinistön kannattajat vastaavasti sitten jälkimmäisiä. Koko suvaitsevaisuus-käsite on mielestäni heittänyt häränpyllyä, kun välillä tuntuu, että nuo suvaitsevaiset eivät millään meinaa suvaita suvaitsemattomia.
No, joka tapauksessa vaalikiima on ollut kovempi kuin pitkiin aikoihin. Viimeksi näin kovaa vääntöä poliittisissa vaaleissa on kannattajien kesken nähty 60- ja 70-luvuilla, jolloin vastakkainasettelu oli vasemmiston ja oikeiston välillä.
Nythän tälläistä perinteistä asettelua ei ole, vaan ainoa merkittävä ero ehdokaiden kesken on siis löydetty seksuaalisessa suuntautumisessa.
Ihmettelen mihin on hävinnyt vanha kunnon vaalisalaisuus, kun kaikilla tuntuu olevan nyt kova tarve kertoa kumpaa ehdokkaista kannattaa. Hauska yksityiskohta on se, että kulttuuriväki tuntuu olevan valtaosaltaan Haaviston vaalivankkureissa, kun taas Niinistön kannattajat ovat selkeästi voitolla urheiluväen joukoissa. Eli onko kysymyksessä sittenkin ikiaikainen urheilu vastaan kulttuuri-kamppailu?
Itse olen päättänyt antaa ääneni…..tai enpäs kerrokaan kelle.
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Sosiaalinen media eli pääasiassa facebook ja twitter ovat tulleet mukaan politiikkaan ryminällä. Vaalitenteissä pidettiin tärkeänä katsoa vähän väliä, mitä mieltä sosiaalisessa mediassa ollaan ja politiikan tutkijat ovat innoissaan siitä, kuinka sosiaalinen media tuo uusia ihmisiä mukaan poliittiseen keskusteluun. Facebookissa kerrotaan olevan noin kahden miljoonan suomalaisen käyttäjätunnuksen, joten periaatteessa väline on hyvä ja sillä on kattava otos suomalaisista. Itse en ole lainkaan varma siitä, että vaalikeskusteluiden käyminen facebookissa olisi hyvä vaihtoehto. Ainakaan sen jälkeen, kun minulle selvisi siellä käytävän keskustelun taso.
Aktiiviset Niinistö/Haavisto fanit ovat nimittäin aloittaneet suoranaisen loanheiton ehdokkaiden välillä. Nyt olen jo oppinut facebookia lukemalla, että Niinistö on mm. vanha, likainen ökyporvari, joka ajattelee vain rahaa ja on naimisissa bimbon teinitytön kanssa ja vastaavasti Haavisto on mm. kommunistiviherpiipertäjähomo, joka on parisuhteessa nuoren equadorilaisen kampaajapuppelipojan kanssa. Aika tasokasta vastakkainasettelua, eikö totta?
Toisaalta olen varma, että vaalien jälkeen heti maanantaina 6.helmikuuta suurin osa näistä ”vaalivouhottajista” ovat suunnaneet katseensa jo seuraaviin tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi Idols-äänestykseen tai siihen kuka voittaa Top Chefin…
Vaikka poliittiset tutkijat ovatkin innoissaan sosiaalisen media mahdollisuuksista politiikassa, epäilen että ensi syksynä kunnallisvaaleissa ei nähdä tälläistä innostusta edes facebookissa. Ketä nyt kiinnostaisi keskustella ja väitellä, kun kyseessä on vain oman kylän nobodyehdokkaat?
Ehkä kannattaisi kuitenkin kiinnostaa, sillä kunnanvaltuustot päättävät juuri niistä monista asioista, jotka koskettavat aivan tavallisen kaduntallaajan elämää. Presidenttihän ei siihen paljon vaikuta.
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Sunnuntaina äänestetään Suomelle uutta presidenttiä. Ennakkoäänestys oli suhteellisen vilkasta, sillä kolmannes äänioikeutetuista on jo äänensä antanut. Sunnuntai-illaksi riittää jännitystä, sillä viimeisimpien gallupien mukaan Niinistö johtaa edelleen, tosin kannatus on kutistunut jo alle 40%. Toiselle kierrokselle vahvimmin tyrkyllä ovat Haavisto ja Väyrynen sekä yllätysvalmis Soini. Lopuille ehdokkaille on tarjolla ainoastaan statistin ja selittelijän rooli.
Vaalikampanja on ollut todella siisti ja sivistynyneen oloinen. Loanheitolta on vältytty ja ehdokkaat ovatkin keskittyneet lähinnä hyväntahtoiseen naljailuun keskenään. Pientä vääntöä ovat aiheuttaneet NATO-kannat ja nationalismi, josta varsinkin Soinia on moitittu, mutta suurilta tunteilta on vältytty.
Joku voisi väittää keskustelua jopa tylsäksi ja liiankin asialliseksi. Eniten keskusteluissa taisi mopo keulia silloin, kun MTV3:n nuorisoillassa alettiin vertailemaan facebook-kannattajien määrää. Facebook-kannatuksessa johdossa on muuten Niinistö ( 45 300 fania), toisena Haavisto (liki 37 000 fania), jos se jotain kiinnostaa.
Jos ehdokkaat ovatkin esiintyneet asiallisesti, on kannattajien puolesta sen sijaan laitettu liikkeelle mitä erilaisempia väitteitä. mm. Niinistö vie Suomen Natoon ja laittaa köyhät kyykkyyn, Soini vie Suomen pois EU:sta ja eurosta, Haaviston valinta aiheuttaa homojen lisääntymisen Suomessa jne. Tälläisiin saavutuksiin ei Suomessa presidentin valtakirjalla sentään ylletä, joten suotavaa olisi, että kannattajienkin keskusteluissa keskityttäisiin niihin asioihin, joihin presidentti oikeasti voi vaikuttaa.
Sen mielikuvan ainakin minulle vaalikeskustelut ovat saaneet aikaan, että valitaan ehdokkaista kuka tahansa, Suomi saa edustavan ja kielitaitoisen presidentin, jolla on hyvä arvomaailma. Sunnuntaina äänestämään!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Tämän viikon alussa saatiin vihdoinkin odotettu päätös liittyen Liipola-Kaikuharjun koulun tilanteeseen. Jo vuosia sisäilmaongelmien kanssa paininut koulu ymmärrettiin vihdoin ja viimein laittaa kiinni ja rakennus saanee jo keväällä ansaitun purkutuomion. Koulua remontoitiin noin kymmenen vuotta, mutta aina remontin jälkeen ilmaantui uusia ongelmia tai vanhat ongelmat palasivat. Kukahan pystyisi kertomaan mikä on se rahamäärä, mikä noihin remontteihin on vuosien saatossa upotetettu? Olisikohan ollut järkevämpää jo alussa todeta rakennus korjauskelvottomaksi?
Uuden koulun rakentamista vanhan tilalle edistämään kerättiin nimiä adressiin ja kuukauden aikana nimiä saatiin komeat 2025 kappaletta. Todella komea näyttö alueen ihmisiltä kansalaisaktiivisuudesta ja siitä, että asia koetaan Liipolassa todella tärkeäksi.
Oppilaat siirtyvät nyt siis evakkoon ympäri Lahtea muihin kouluihin. Toivottavasti uuden koulun rakentaminen saadaan käyntiin mahdollisimman pian, ettei oppilaiden evakkoaika veny liian pitkäksi. Vaikka evakkokin aiheuttaa varmasti joitain pieniä ongelmia, ovat ne pieniä siihen verrattuna, että koulutyö olisi jatkunut sisäilmaltaan saastuneessa koulussa. Aivan liian moni nuori vuosien saatossa on jo altistunut homeelle ja sädesienen itiöille ja nämä vaikutukset voivat kestää pahimmassa tapauksessa loppuelämän.
Toivottavasti Lahden kaupunki tajuaa ottaa virheistään oppia, eikä jatkossa pyri menemään sieltä missä aita on matalin ja kustannukset pienimmät.
Ihmisten etu ja terveys täytyy mennä kustannusten edelle. Aina.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Vuosi 2012 on paitsi kesäolympialaisten, myös vaalien vuosi. Heti kärkeen tammikuussa päästään äänestämään Suomeen uutta presidenttiä. Vaaleissa oltaisiin uusimpien lukujen mukaan menossa kakkoskierrokselle asti, sillä Sauli Niinistön kannatus on pudonnut muutamia prosentteja, mikä oli toki odotettavissakin, kun vaalikiertueet ovat päässeet kaikilla ehdokkailla täyteen vauhtiinsa.
Niinistö saisi viimeisimmän gallupin mukaan ensimmäisellä kierroksella 38 prosenttia äänistä.Niinistön etumatka on kuitenkin vielä selvä, sillä kakkospaikasta kisaavat Timo Soini ( 9 %), Paavo Väyrynen (9%), Pekka Haavisto (7%) ja Paavo Lipponen (7%).
Mahdollisella toisella kierroksella parhaiten Niinistöä vastaan näyttäisi pärjäävän hieman yllättäen kulttuuripiirien suosikki Haavisto. Niinistö saisi toisella kierroksella vastaehdokkaasta riippuen vähintään 67 prosentin potin, joten vaalien voittaja ja seuraava presidentti näyttäisi ainakin tällä hetkellä olevan Niinistö. Ennakkoäänestys alkaa jo 11.1. eli ensi keskiviikkona ja varsinainen äänestyspäivä on 22.1.
Vuoden toiset merkittävät vaalit käydään lokakuussa, kun kisataan kunnallisvaaleissa. Lahdessa on paljon avoimena olevia kysymyksiä, joten keskustelu tulee varmasti käymään kuumana, kunhan vaalijunat saadaan kunnolla käyntiin.
Onnistuuko kuntauudistus Päijät-Hämeessä lähitulevaisuudessa? Toriparkki vai homekoulut kuntoon? Löytyykö rahaa ja tahtoa auttaa heikko-osaisia? Mikä on matkakeskuksen kohtalo? Saadaanko rahoitus eteläiselle ohitielle ja kulkeeko se Launeella vai Renkomäessä?
Eiköhän noista keskustelua synny…
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
