Arkistot: Pääkirjoitukset

Pääministeri Kataisen hallituksen ajamat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä kuntauudistus ovat ajautuneet hankalaan tilanteeseen. Yksimielisyyttä ei tunnu löytyvän ja jokaisella eri taholla tuntuu olevan hallussa juuri se oikea malli, jolla kuntien asioita tulisi viedä eteenpäin. Tosiasia on kuitenkin se, että pikkuhiljaa aika on käymässä vähiin. Valtion velka kasvaa ja samalla kuntien ongelmat kasvavat. Vuosina 2001-2011 julkisten peruspalveluiden tuotantokustannukset ovat kasvaneet yli 22 prosenttia peruspalveluiden hintaindeksillä mitattuna. Moinen yhtälö on aika mahdoton tilanteessa, jossa väestö ikääntyy voimallisesti.

Kunta- ja Sote-uudistus on tiiviisti naitettu keskenään. Ilman toista ei ole toista. Kuntien ilmoitukset kuntaliitosten selvitysalueista tulisi olla valmiina marraskuun 2013 loppuunmennessä ja kuntien yhdistymisselvitykset 1.4. 2014 mennessä. Kuntajaon muutokset viimeistään 1.1.2017. Nyt sitten selvitellään ja tapellaan siitä, mikä on elinvoimainen kunta ja yllätys, yllätys, Suomihan tuntuu olevan täynnä elinvoimaisia kuntia, jotka vannovat omaan ikuiseen itsenäisyyteensä.

Päijät-Hämeessä Lahti on se suuri paha peikko, joka yrittää kosia ympärillä olevia pikkuruisia, mutta ah, niin vetovoimaisia ja itsenäisiä kuntia mukaan yhteistyöhön. Innokkaita morsioita Lahdelle ei ole liiemmin ilmoittautunut. Itse voisin hyvin kuvitella esim. Hollolan ja Nastolan yhdistämisen Lahteen olevan hyvä ratkaisu kaikille kolmelle. Työssäkäyntialue ainakin on yhtenäinen ja ihmiset käyttävät monia palveluja ristikkäin.

Ihmisten asuinpaikkaan liittyy kuitenkin paljon tunnetta ja hyvä niin. Kotiseuturakkaus on aina hyvä asia, kunhan sen nimissä ei pikkukunnissa tosiasioita kielletä. Muuten saattaa käydä niin, että viimeinen sammuttaa valot…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Perussuomalaisten Kalle Aaltonen on nostattanut pukeutumisellaan valtuuston kokouksissa myrskyn vesilasissa. Valtuustolla on olemassa jonkinasteinen pukukoodi ja Aaltonen on tullut koodin vastaisesti kokouksiin collage-asussa. Aaltonen on perustellut pukeutumistaan sillä, etteivät muunlaiset housut mahdu päälle, onhan miehellä painoa kuulemma 130 kiloa. Minä kyllä kuvittelin vielä sen kokoisillekin miehille housuja löytyvän.

Valtuuston puheenjohtajan Mika Karin mielestä valtuusto on Lahden kaupungin korkein päättävä toimielin, jolloin tilanteeseen sopiva pukeutuminen on itsestäänselvyys. Tosiaankin kuulostaa siis myrskyltä vesilasissa. Hoitaisivat niitä kaupungin asioita ja jättäisivät verkkarimiehen rauhaan, saattaa moni nyt miettiä.

Pukukoodit ja erilaiset käyttäytymiskoodit ovat kuitenkin yhteiskunnassamme olemassa. Onneksi. Yhtä lailla voi työnantaja vaatia työntekijöitään piilottamaan asiakaspalvelussa tatuointinsa tai laittamaan nenä- ja korvarenkaansa työajan ajaksi piiloon.

Aaltonen kertoo, että hänen äänestäjänsä ovat olleet tyytyväisiä siihen, että pukupellejen joukossa on ihminen. Pelkääkö Aaltonen sitä, että menettää äänestäjänsä, jos vaihtaisi kokouksiin verkkarit pukuun ja olisi itsekin ”pukupelle” Ei kai mies nyt mikään pelkkä verkkaripuku ole? Kai miehen ajatukset ja arvomaailma pysyisivät, vaikka siististi, valtuutetun työtään kunnoittaen pukeutuisikin? Oma mielipiteeni asiaan on, että eri tilaisuuksia voi ja tulee kunnioittaa pukeutumalla tilaisuuden mukaisesti.

Ihmisillä on tänä päivänä vahva tarve yksilöllisyyteen. Hyvä esimerkki oli Veltto Virtanen aikanaan eduskunnassa. Mies ei luopunut baskeristaan, vaikka sitä vaadittiin. Jäämmekin nyt jännittämään, josko Aaltonenkin saisi pitää verkkarinsa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahden uusi valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran tällä viikolla. Luottamustoimien jakamiset valtuustossa sujuivat odotetun sopuisasti, mutta esimakua tulevien kuukausien ja vuosien kiistakapuloistakin toki saatiin.

Ne jotka kuvittelivat, että toriparkki-päätös olisi jo taputeltu valmiiksi, saivat kauhukseen huomata, että näin ei ole. Valtuutetut Tapani Ripatti (sd) ja Matti Kataja (kok) jättivät yhteiset valtuustoaloitteet toriparkkia ja Aleksin kävelykatua koskevien päätösten purkamiseksi. Ripatin ja Katajan perusteluissa mainitaan muun muassa, ettei valtuuston hyväksymä alustava kustannusarvio pidä paikkaansa ja että toriparkki rakennettaisiin yksinomaan lahtelaisten kustannuksella.

Hyvä, että asiasta keskustellaan ja toivon mukaan vielä äänestetäänkin, sillä toriparkki lienee se tämän hetken suurin kiistakapula lahtelaisessa politiikasssa. Sellainen tunne on , että enemmistö lahtelaisista ei halua toriparkkia tai sitten vastustajat ovat vain äänekkäämpiä kuin toriparkin kannattajat.

Lahdelle on lähivuosina tulossa paljon isoja investointeja. Rahat eivät kaikkeen riitä, joten kaikkia isoja ja kalliita hankkeita tulisi tarkastella nyt uudestaan ja saada aikaan jonkinlainen priorisointilista hankkeille. Mitkä ovat ne tärkeimmät investointikohteet joihin satsataan ja mitkä siirretään hamaan tulevaisuuteen?

Pitäisi olla selvää, että kaikki lahtelaisten hyvinvointiin tähtäävät toimet, kuten vaikkapa uudet, homevapaat koulut tai terveydenhoito ovat ensisijalla, jos toisena vaihtoehtona on syytää rahaa autojen parkkipaikkaan. Poliitikot tapaavat tässä kohtaa aina sanoa, etteivät ne kiistele keskenään. Väitän, että kyllä kiistelevät, jos rahaa kaupungilla on vain rajallinen määrä hankkeiden toteuttamiseksi.

Keskustan elävöittämisellä ei Lahteen houkutella ensimmäistäkään uutta asukasta. Sen sijaan ihmisläheinen ja lämminhenkinen kaupunki, joka välittää asukkaistaan ja heidän palveluistaan houkuttelee varmasti.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Presidentti Niinistö toimii kuten puhuukin. Uuden vuoden puheessaan presidentti toivoi, että kansallisen eheyden puolesta hyvätuloiset suomalaiset alentaisivat hieman palkkojaan. Esimerkkiä Niinistö näytti alentamalla omaa verotonta palkkaansa viidenneksellä.

Koska ollaan Suomessa, jossa kateus voittaa kiimankin, oli selvää, että tulkintoja teosta alkoi hyvin nopeasti sinkoilla mediassa pilvin pimein. Joku totesi, että helppohan se on palkkaa alentaa, kun liksa on 160 000 euroa vuodessa. Osa ihmisistä näki kokoomuslaisen ketunhännän Niinistön kainalossa ja Niinistön perimmäinen tarkoitus olisikin vain tarkoitus saada palkka-ale koskemaan kaikkia palkansaajia eli kurjistaa entisestäänkin huonopalkkaisten arkea. Jotkut totesivat, että onpa naiivi, populistinen ele, jolla ei ole mitään merkitystä.

Eero Heinäluoma ehätti kansanedustajien puolesta lupaamaan palkanalennuksen, mutta se hyvätuloisten kansanosa, jota Niinistön viesti nimenomaan kosketti, on ollut liikuttavan hiljaa. Eipä ole näkynyt mediassa ensimmäistäkään hyvätuloista yritysjohtajaa, joka olisi ottanut vinkistä vaarin ja ilmoittanut laskevansa palkkaansa. On selvää, ettei tavallinen duunari voi käsittää, mihin joku tarvitsee 30 000 euron kuukausipalkan, kun itse pitää tulla toimeen 1500 eurolla kuukaudessa. Epäoikeudenmukaisuus ja ahneus ovat päässeet maassamme valtaan, aivan kuten Niinistö puheessaan totesi.

On totta, ettei Suomen taloutta pelasteta hyvätuloisten palkka-alella. Kyse onkin enemmän hyväntahdon eleestä, jolla näytetään, että tässä ollaan samassa veneessä kaikki, niin johtajat kuin duunaritkin. Ehkäpä hyvätuloisten veroprosentin koventaminen olisi se oikeampi ratkaisu. Näin ainakin saataisiin säästyneet eurot oikeaan osoitteeseen eli valtiolle.

Presidentti Niinistö on selkeästi viemässä presidenttiyttä kansan arvojohtajan suuntaan. Hyvä niin, sillä presidentin valtaoikeudet on karsittu jo niin pieniksi, että arvojohtaminen lienee ainoa tapa, jolla presidentti voi saada aikaan maassamme muutoksia.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Käsissäsi on vuoden 2012 viimeinen Omalähiö. Vuoden viimeiseen lehteen sopinee katsaus siitä mistä kaikesta vuoden 2012 aikana puhuttiin lehtemme palstoilla.

Vuosi alkoi räväkästi Etelä-Lahdessa, kun päätös Liipola-Kaikuharjun koulun sulkemisesta saatiin aikaiseksi. Vihdoinkin, huokasivat monet helpottuneena. Alkuvuoden muita puheenaiheita olivat tietenkin presidentinvaalit ja keskustelu siitä pitäisikö ravintoloiden valomerkkiä aikaistaa. Lahtelaisittain pulinaa ja eripuraa aiheutti myös vihreän valon näyttäminen toriparkille sekä tietenkin ikävä tieto Hennalan varuskunnan lakkauttamisesta.

Kevään aikana otsikoihin nousi kuntauudistus, josta riittikin sitten puhetta läpi vuoden. Lahdessa kevät oli tänä vuonna turkoosi, sillä koko Lahti hullaantui Pelicansin yltäessä historiallisesti hopeamitaleille ja Suikaselle alettiin välittömästi suunnitella patsasta. Loppuvuodesta patsashanke lienee haudattu…Kevään poliittinen möläys lähti kansanedustaja Hirvisaaren avustajan suusta, kun hän blogissaan vaati hihamerkkejä ulkomaalaisille tunnistusta varten. Kesän korvalla keskusteltiin vielä mm. rikkaiden ja köyhien elinajan eroista ja PK-yrityksiä hehkutettiin työnantajina.

Ikävä kyllä tämäkin vuosi toi Suomeen lisää ampumistapauksia. Toukokuussa mieliä masensi Hyvinkään ampumistragedia, jossa nuori mies avasi tulen discon edessä seisovia nuoria kohti surmaten kaksi ja haavoittaen seitsemää. Pahempaakin olisi voinut käydä.

Ennen kesälomia Lahdessa keskusteltiin vielä palvelukonseptista, jossa terveys- ja kirjastopalveluita ns. kevennetään. Kesällä puheenaiheena tietenkin oli kesä, joka ei sitten koskaan alkanutkaan. Helteet pysyivät kaukana kylmästä Pohjolasta, sateet eivät.
Elokuun suurimman mediamyrskyn aiheutti musta Mannerheim, paikallisesti paljon pienemmän myrskyn aiheutti Liipola-tutkimus, jota jotkut tavasivat kuin piru Raamattua.

Syksyn ykkösaihe oli tietenkin kuntavaalit ja vaalien jälkeen kehno äänestysprosentti. Toimituksessamme syksyn isoin pommi oli kuitenkin Omalähiölle myönnetty vuoden 2012 kaupunkikulttuuriteko-tunnustus. Loppuvuoden poliittinen möläys tuli tällä kertaa kokoomusnuorista, jossa ihmeteltiin lapsilisien maksamista ”heikommalle ainekselle”. Lisäksi ihmeteltiin mitä ne paskaduunit oikein ovat ja hymyiltiin salaa, kun liikenneministeri Kyllönen puhdisti liikennevirastoa äijäenergiasta.

Joulukuussa talvi yllätti taas, joten auraus ei taaskaan toiminut. Suomen koulujen oppilaat todettiin kansainvälisessä vertailussa erittäin osaaviksi, mutta motivaation kanssa olikin sitten vähän niin ja näin. Yksi kestoaihekin lehtemme palstoilla paistatteli läpi vuoden ja sehän on tietenkin eteläinen kehätie. Siitä riittänee kirjoitettavaa vielä ensi vuodeksikin, tietenkin sillä varauksella, ettei maailmanloppu tule 21.12.2012….

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2013!

päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Ensin hyvät uutiset. Kansainvälisten arviointitutkimusten mukaan pohja suomalaisnuorten koulumenestykselle luodaan jo alakoulussa. Kansainvälisen vertailun kohteena olleet neljäsluokkalaiset menestyivät lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa erinomaisesti. Menestys jatkui yläkoulun kahdeksannella luokalla. Vertailun tulokset kertovat nimenomaan koulun oppisisältöjen osaamisesta eli siitä, miten suomalainen koulu on onnistunut tehtävässään. Lukutaidossa ja luonnontieteissä suomalaisoppilaiden osaaminen on maailman kärkeä ja matematiikan osaaminenkin on eurooppalaista huippua. Hienoa!

Sitten ne huonot uutiset. Oppimisen ilo on suomalaisilta hukassa jo neljännellä luokalla. Sekä lukutaidon että matematiikan osalta suomalaisoppilaiden asenteet ovat vertailumaiden heikoimpia. Suunnilleen samanlainen tilanne on luonnontieteiden osalta. Kahdeksasluokkalaisilla oppimisen ilo on neljäsluokkalaisiakin heikompaa ja suomalaiset sijoittuvat kolmen huonoimmin motivoituneen maan joukkoon.

Eli meillä kyllä osataan, mutta oppilaita ei saada kouluaineista kiinnostumaan oikeasti. Opettajilla on tässä kohtaa peiliin katsomisen paikka, sillä juuri opettajan tulisi olla se innostaja ja oppilaan sparraaja. Sen sijaan että oppilaat nyt opettelevat asioita ulkoa, olisi heidät hyvä saada omaksumaan asiat ja jopa innostumaan niistä.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että opettajiakin on monenlaisia. Kouluvuosiltani muistan muutaman opettajan, jotka olivat opettamastaan aineesta silminnähden innoissaan ja sitten niitä, jotka istuivat luokan edessä tyhjä katse silmissään ja odottivat lähinnä tunnin loppumista ja palkkapäivää. Ei tarvitse kauan miettiä sitä, kummat olivat niitä oppimaan innostajia.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Aikansa sitä sai odottaa, mutta sitten se rysähtikin kertaheitolla. Nimittäin talvi. Ja tulikin ihan kunnolla, sillä alkuviikosta mittailtiin vielä yli -20 asteen lukemia, ainakin aamutuimaan ja lumikolakin on ollut ahkerassa käytössä viimepäivinä.

On outoa, että nyky-yhteiskunta on joka kerta totaalisesti polvillaan, kun kenraali Talvi astuu kuvioihin. Eipä ollut suuri yllätys, että iltapäivälehdet kirkuivat taas hurjia katastrofi-otsikoitaan, junat eivät kulkeneet, autot eivät pysyneet teillä, laivat eivät seilanneet, lumenaurauskalusto ei riittänyt jne. Toisinsanoen, miten ihmeessä talvi voi yllättää meidät housut kintuissa joka vuosi?

Eikö talvi ole tullut tänne Pohjolaan jo tuhansia vuosia ja aika usein juuri tähän aikaan vuodesta? Tätä taustaa vasten ihmetyttää, miksi mikään ei toimi, kun talvi pakkasineen ja lumisateineen saapuu. Luulisi, että olemme asuneet ihan tarpeeksi kauan täällä kylmässä Pohjolassa tajutaksemme mitä talvi tarkoittaa. Aikaa valmistautua yleensä on, sillä nytkin säätiedoitukset kertoivat tulevasta lumimyräkästä hyvissä ajoin. Mikä niissä nykyajan junissa on vikana, etteivät ne talvella kuljekaan normaalisti? Mikä estää varata lumenaurauskalustoa rittävästi? Miksi autoilijat eivät koskaan tajua vaihtaa nastarenkaita alle ajoissa? Miksi meidät yllätetään joka talvi?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Suomessa on tällä hetkellä noin 183 000 työtöntä. Koko Suomen työttömyysaste on 6,9%, mutta nuorten 15-24 vuotiaden työttömyysaste on niinkin korkea kuin 20%. Viime päivinä on mediassa keskusteltu ns. paskaduuneista eli töistä, jotka eivät kenellekään kelpaa. Moni työtön nuori valitsee mielummin työttömyyskorvauksen kuin ottaa vastaan paskaduunin, joita kuulemma ovat mm. puhelinmyynti, siivous, hampurilaistenmyynti jne. Toisaalta miksi ottaisikaan vastaan, jos odotettavissa olevat ansiot ovat jotakuinkin samat kuin työttömyyskorvauksella saatavat. Miksi lähteä töihin, jos saman rahan saa kotona istumalla?

Itse olen sitä mieltä, että työ on aina arvokasta ja antaa tekijälleen sisältöä ja haasteita elämään. Tähän ikään mennessä olen itse ehtinyt kokeilla mm. siivoojan, postimiehen, lehtimiehen kuin muusikonkin töitä. Mielestäni yhtäkään niistä en luetteloisi paskaduuniksi, vaikka joku voisi niin tehdäkin, sillä palkka ei ole ollut missään työssä kovinkaan kummoinen, eikä työkään kovin mediaseksikästä.

En halua tässä syyllistää työttömiä tai nuoria, sillä tiedän, että suurin osa heistä ottaisi työn kuin työn varmasti vastaan, jos sellaisen vain jostain löytäisivät. Ongelma onkin ehkä siinä, että ne joilla on tänä päivänä töitä, tekevät niitä ehdottomasti liikaa. Miksi firmoissa pitää tehdä ylitöitä, kun voitaisiin palkata yritykseen lisää työntekijöitä, joiden avulla ylityöt saataisiin loppumaan? Lopputulos näkyisi varmasti työhyvinvoinnin kasvuna ja sairaslomien vähenemisenä.

Kovin montaa vuotta ei tarvitse enää odottaa, kun isot ikäluokat häipyvät eläkkeelle ja pian meillä onkin edessämme pikemminkin työvoimapula kuin työttömyysongelma. Samalla tulevat sukupolvet voivat varautua siihen, että heidän työelämänsä tulee jatkumaan vielä yli 70-vuotiaanakin. Jopa niissä paskaduuneissa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Puolustusvoimissa on tuskastuttu, sillä varusmiespalveluksen keskeyttäminen on yleistynyt viime vuosina. Samalla varusmiesten fyysinen kunto on huonontunut sekä lihavuus yleistynyt. Puolustusvoimissa peräti noin 13-15 % varusmiehistä keskeyttää asepalveluksen lääketieteellisten syiden vuoksi.

Yleisimpiä keskeyttämisen syitä olivat tuki- ja liikuntaelimistön vammat ja vaivat sekä mielenterveyden ongelmat. Keskeytys on yhteiskunnan näkökulmasta kallista ja aiheuttaa usein myös fyysistä, henkistä ja taloudellista haittaa nuorelle itselleen. Varusmiespalveluksen keskeyttäneillä miehillä on lisäksi suurentunut riski yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen.

Eipä siis ihme, että armeija on alkanut tarjoamaan armeijaan aikoville nuorille kuntoremontteja, joilla nuori on mahdollista saada parempaan kuntoon ennen palvelukseenastumista.Tarjolla on mm.parin kuukauden ilmainen kuntosalikortti tai jopa mahdollisuus saada lenkkitossut lainaksi, useimmilla nuorilla kun ei kuuleman mukaan omia lenkkareita ole. Puolustusvoimilla on tavoitteena saada keskeyttäneiden määrä puolitettua, mikä olisi kyllä eittämättä hyvä tulos.

Liikuntaan ei tänä päivänä enää satsata kouluissa niin kuin ennen, joten hienoa, että edes puolustusvoimat yrittää tällä tavalla innostaa nuoria liikkumaan. Toivottavasti mahdollisimman moni nuori mies tarttuu tarjottuun koukkuun. Voin vakuuttaa, että se 20 kilometrin täyspakkausmarssi tuntuu jonkin verran siedettävämmältä, kun on paremmasaa kunnossa. Kivaahan se ei muistaakseni ollut koskaan…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Saul Schubak on herättänyt kovasti huomiota viime päivinä.
Schubakin mukaan lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. – On järjenvastaista, että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme, miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta, Schubak kommentoi Facebookissa.
Kommentti herättää paljon kysymyksiä ja ihmetystä. Missä kulkee heikon ja hyvän aineksen välinen raja? Pitäisikö kaikki huonosti elämässään pärjäävät sterilisoida jo nuorena? Entä jos elämä alkaakin mennä alamäkeen vasta sen jälkeen kun lapset on jo tehty? Poistetaanko lapsilisät sitten kun jää esim. työttömäksi?

Schubakin kommentti on kuin ikävä kaiku 30-luvun Saksasta, jossa rodunjalostuksen nimissä tehtiin ”vähän kaikenlaista”. Kokoomuksessa on oltu sen verran hereillä, että puolue on irtisanoutunut Schubakin kommentista ja luulenpa että Schubakin päivät kokoomuksen nuorten äänitorvena ovat ohi, sen verran paljon tuhoa hän on puolueelleen tehnyt typerillä kommenteillaan. Täytyy muistaa, että nämä nuoret isänmaan toivot nuorisojaostoissaan ovat huomispäivän päättäjiä, joten ihan pelkällä olankohautuksella ja päänsilittelyllä ei voi näitä nuorten politrukkien letkautuksia ohittaa.

Muut puolueet saivat tästä oivan lyömäaseen kokoomusta vastaan, mutta totuuden nimissä on pakko myöntää, että näitä omia ja välillä jopa outoja mielipiteitään laukovia poliitikon alkuja löytyy varmasti jokaisesta puolueesta, joten olkaapa varuillanne siellä puoluetoimistoissa…
Seuraavaa kohua odotellessa hyvää Isänpäivää kaikki isät, sosiaaliluokasta riippumatta!

päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi