Näin vaalien alla monet eri tahot mainostavat omia vaalikoneitaan netissä. Vaalikoneen päätarkoitushan on löytää sopiva ehdokas, jolla on samanlaiset elämänarvot ja mielipiteet kuin äänestäjällä itsellään. Koska oma ehdokkaani on vielä täysin hakusessa, päätin käyttää työaikaani kerrankin hyödyllisesti ja etsiä itselleni sopivan ehdokkaaan vaalikoneesta. Netin syövereistä kaivoin neljä suosituinta ja yhden lahtelaisen vaalikoneen ja eikun vastaamaan.
Pian minulla olikin viisi kappaletta tuloksia käsissäni. Kävipä tämä helposti ajattelin vielä tässä vaiheessa. Voisi nimittäin kuvitella, että tämän ”kovan työn” jälkeen minulla olisi ollut valmiina oma ehdokkaani, mutta mitä vielä.
Ylen kone kertoi, että puolueeni tulisi olla Kokoomus, mutta ykkösehdokas löytyikin Keskustan riveistä. MTV3:n vaalikone ei osannut antaa sopivaa puoluetta, mutta sopiva ehdokas löytyi Kristillisdemokraateista. Hesarin vaalikone ehdotti puolueeksi Perussuomalaisia, tosin ykkösehdokkaan edustaessa Kokoomusta ja sama laulu toistui Iltasanomien koneessa. Lahtelaisen ESS:n masiina oli ainoa, joka sai ykkösehdokkaan ja puolueen osumaan samaan laariin eli Keskustaan.
Mitä jäi sitten vaalikoneista käteen vaalipäivää varten? Kivaa ajanvietettä työpäivän ratoksi ja ainakin sain rajatuksi minulle sopivat puolueet neljään, tosin vielä pitäisi löytää se sopivin ehdokas. Jokainen kone kun arpoi eri voittajan tulevalle äänelleni…Eri asia on tietysti, kannattaako näihin tuloksiin luottaa? Ehkäpä vaalikoneiden perimmäinen tarkoitus on vain saada ihmiset kiinnostuneiksi tulevista vaaleista.
Ainahan voi myös luottaa aina niin varmaan entten-tentten-loruun tai mikä ettei valintaa voisi suorittaa sovinistisesti valitsemalla parhaimman ulkönäön omaava naisehdokas. Toisaalta voisihan sitä yrittää seurata television vaalikeskusteluja ja ihan itse päättää ketä äänestää.
Taidanpa tehdä huomenna kyselyt uudestaan, jos sieltä yllättäen pullahtaisi edes yhden kerran joku ehdokas kaksi kertaa kärkeen…
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Tämän viikon tiistaina hätäkeskus sai nimettömän soiton, jossa mieshenkilö uhkasi ampua Salinkallion koulun oppilaat tunnin päästä. Poliisi toimi nopeasti ja eristi koulun. Oppilaat pidettiin lukkojen takana luokissaan. Poliisi ja koulu toimivat tehokkaasti nykyisten turvaohjeiden mukaisesti ja suuremmilta ongelmilta vältyttiin, sillä uhkaus osoittautui onneksi perättömäksi.
Koulussa pelko ei kuitenkaan ole ohi, sillä tällainen uhkaus pysyy pitkään mielessä ja voi helposti aiheuttaa jatkossakin ahdistuneisuutta ja epätietoisuutta koululaisten ja opettajien parissa.
Kaikki suomalaiset muistavat varmasti Jokelan ja Kauhajoen muutaman vuoden takaiset tapahtumat, siksi onkin hämmästyttävää, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka tekevät näitä uhkauksia kenties huumorimielessä. Kyseessä on tässä tapauksessa todella sairas huumorintaju, jolle ei meikäläiseltä heru tippaakaan myötätuntoa. Toisaalta kyseessä voi myös olla oikeasti mieleltään järkkynyt henkilö ja se on asia, joka varmasti nyt mietityttää niitä 300 oppilasta, joita asia läheisesti tiistaina kosketti.
Näihin on yksinkertaisesti aina suhtauduttava suurimmalla mahdollisella vakavuudella, sillä Suomi ei tarvitse enää kolmatta koulusurmaa. Tämä ei ollut edes ensimmäinen uhkaus Salinkallion kohdalla, sillä viimeksi vuonna 2008 koulu tyhjennettiin uhkauksen johdosta.
Toivottavasti tuo nimetön mieshenkilö saadaan pikaisesti kiinni ja temppu osoittautuu pelkäksi huonoksi pilaksi, sillä karmii jo pelkkä ajatus siitä, että keskuudessamme pyörii vapaana henkilöitä, joilla on näin sairaita ajatuksia.
Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi
Viime sunnuntaina tuli televisiosta erittäin mielenkiintoinen dokumentti nimeltään hehkulamppuhuijaus, jossa kerrottiin, että tavarat voisivat kestää moninkertaisesti sen ajan, mitä ne nyt kestävät. 1920-luvulla syntyi kartelli, joka päätti kuinka pitkään lamppu saa toimia. Näin lisättiin kysyntää ja käytäntö levisi myöhemmin myös muihin tuotteisiin. Meistä jokainen on varmasti huomannut, että kodinkoneiden keskimääräinen käyttöikä on nykyään noin 2-5 vuotta, kun vielä edellinen sukupolvi saattoi käyttää samaa pesukonetta jopa 25 vuotta!
Monet pienkoneet ovat tänä päivänä käytännössä kertakäyttölaitteita, koska niiden korjaaminen on tehty kannattamattomaksi tai mahdottomaksi. Kuluttaja törmää usein tilanteeseen, ettei laitetta voi korjata, koska varaosia ei ole saatavilla, joten kuluttajalle jää ainoaksi ratkaisuksi ostaa uusi laite. Valmistajat siis tekevät tahallisesti kodinkoneista ja elektroniikasta helposti hajoavia päästäkseen taas myymään uutta romua tilalle. Tätä kutsutaan suunnitelluksi vanhenemiseksi.
Yhdysvaltalainen muotoilija Brooks Stevens keksi kyseisen käsitteen 50-luvulla. Hän teesinsä oli, että pitää ”juurruttaa ostajaan halu saada jotain hieman uudempaa, hieman parempaa ja hieman nopeammin kuin on välttämätöntä”. Tuo lause pyörittää maailmaa yhä tänäkin päivänä.
Yksittäinen laite ei ole iso ympäristöhaitta, mutta laitteiden määrä on kasvanut dramaattisesti ja käyttöikä lyhentynyt, mikä aiheuttaa lisääntyvää ympäristökuormitusta ja pian hukumme roskaan.
Taloudellisen kasvun tarkoitus ei ole tarpeiden tyydyttäminen vaan kasvu itsessään, mutta miten onnistuu jatkuva rajaton kasvu rajallisella maapallolla?
Mihin tämä kertakäyttökulttuuri meidät lopulta johtaa? Miettikääpä sitä……
Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi
Uusi E10-laatuinen bensa on aiheuttanut vastalauseiden myrskyn autoilevan kansan keskuudessa.
Saksasta kiirineet tiedot uuden biobensan aiheuttamista haitoista moottorille ovat järkyttäneet pyhän peltilehmän omistajia syvästi. Saksalaisen BMW-johtajan mukaan bensiinin etanolipitoisuuden noustessa päätyy moottoriin enemmän vettä ja vesi kondensoituu palokaasuista ja joutuu moottoriöljyn sekaan. Tämä johtaa moottoriöljyn ohentumiseen ja ennenaikaiseen vanhentumiseen. Näin E10:n käyttö saattaa johtaa moottorin ennenaikaiseen kulumiseen. Kuluneen moottorin korjaaminen tarkoittaisi autonomistajille tuhansien eurojen lisäkustannuksia.
Näiden uutisten jälkeen ei olekaan ihme, että 98 E5- bensan myynti on kasvanut bensa-asemilla ennennäkemättömiin mittoihin ja Saksassa on pidetty jo hätäkokouskin asian tiimoilta.
Pari päivää sitten uutisoitiin myös toinen etanoliin eli käytännössä alkoholiin liittyvä uutinen. Alkoholi nimittäin lihottaa suomalaisia ja Suomessa on enemmän lihavia aikuisia kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen akatemian tutkimusohjelman tulosten mukaan vain joka kolmas suomalaismies on normaalipainoinen ja naisista normaalipainoisia on puolet. Alkoholista saatava ylimääräinen energia nimittäin kertyy rasvakerrokseksi vyötärölle, mikä on terveyden kannalta huono asia.
Tämä uutinen ei kuitenkaan ketään hätkähdyttänyt tai aiheuttanut hätäkokouksia, joten vedin johtopäätöksen,
että auto tuntuu olevan monelle paljon tärkeämpi asia kuin oma terveys.
Omaan koneeseen voi kyllä kaataa alkoholia seurauksista välittämättä, mutta annas olla kun sitä pitäisi laittaa bensatankkiin.
Pitäisiköhän laittaa asiat tärkeysjärjestykseen?
Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi
Helmikuun hurja pakkasjakso on onnellisesti takana ja on päästy jo maaliskuun puolelle.
Samalla ilma on muuttunut keväisemmäksi ja tällä viikolla ovatkin hiihtolomalaiset saaneet nauttia lämpimästä ja aurinkoisesta säästä. Jenkkiläisellä CNN-kanavalla ihmetellään Future Cities-sarjassa, kuinka me suomalaiset selviämme pimeästä ja pitkästä talvesta. Aurinkoa kun ei paljon talvella näy ja päivät ovat talvella todella lyhyitä. Eiköhän juuri tuo pitkä, pimeä ja kylmä talvi ole tehnyt meistä suomalaisista juuri niin kovapintaisen ja kaiken kestävän kansan. Eipä täällä Pohjolassa ole paljon siestoja keskellä päivää vietetty.
Eikä riitä, että kestämme hyvin kylmää ja pimeätä, sillä varmasti maailmalla kaikkien tiedossa on se, että kestämme myös hyvin kuumaa. Heinolan löylykisat ovat varmasti hyvin muistissa tuloksiensa suhteen. Ei siis suuri ihme, että maailmalla suomalaiset ovat kohtalaisen mystisen kansan maineessa. ”Hulluja ne on” sanotaan ja me suomalaiset taidamme olla siitä jopa hieman ylpeitä.
Tietysti tuo pitkä valoton kausi aiheuttaa myös sen, että olemme juro ja hiljainen kansa. Turha meidän kanssa on mitään smalltalkia yrittää. Muutama yrmeä murahdus hoitaa sen homman tehokkaasti täällä kylmässä Pohjolassa. Siksi olikin hauskaa, että CNN:lle kommentteja asiasta antoi ikipositiivinen, alati hymyilevä puhekone ulkoministeri Alexander Stubb. Olisivat kysyneet asiaa vaikkapa Kimi Räikköseltä….
No onneksi tuo valoton kausi alkaa olemaan ohi ja pääsemme vihdoinkin nauttimaan auringosta ja pitenevistä päivistä. Kunnon auringonpaiste saa kyllä kummasti mielen virkeäksi ja positiiviset ajatukset valtaavat pikku hiljaa mielen.
Nautitaan keväästä ystävät!
Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi
Samaan aikaan, kun suomalaiset painivat työssä jaksamisen kanssa, kertoo Sunnuntaisuomalaisen Taloustutkimuksella teettämä selvitys, että suomalaisen työpäivän pituus on keskimäärin 6 tuntia 42 minuuttia ja siitä työtehtäviin liittymättömiin asioihin kuluu päivittäin 2 tuntia 8 minuuttia.
Suomalainen tekee töitä keskimäärin siis ainoastaan neljä ja puoli tuntia päivässä ja silti puhutaan työuupumuksesta.
Kyselyn mukaan yleisin tapa tehdä muuta kuin töitä, on surffailla netissä omilla asioillaan, mihin kuluu keskimäärin 40 minuuttia päivässä. Toiseksi eniten aikaa kuluu työtehtävien välissä rentoutumiseen ja lepäilyyn sekä työkavereiden kanssa jutusteluun muista kuin työasioista.
Tupakanpolttokaan ei käy enää tekosyyksi, sillä kyselyyn vastanneista peräti yhdeksän kymmenestä ilmoitti, ettei pidä lainkaan tupakkataukoja. Tupakoitsijat arvioivat sauhutteluun kuluvan päivässä 10-20 minuuttia.
Siis mitä ihmettä! Minne on hävinnyt se raudanluja suomalainen työmies, joka paiski töitä vähintään 24 tuntia vuorokaudessa? Minne on hävinnyt talvisodan henki? Olemmeko siirtyneet pullamössösukupolvien kauteen? Onko kaikki toivo jo mennyt?
Näitä kysymyksiä nousi mieleeni, mutta toinen löytämäni tilasto onneksi rauhoitti mieltäni.
Hollantilaisen tutkimuslaitoksen ja teollisuusmaiden järjestön OECD:n tilastoihin perustuva tilasto kertoo nimittäin suomalaisten työskentelevät vuodessa jopa 300 tuntia monia muita eurooppalaisia pidempään. Suomessa tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 1 728 tuntia vuodessa töitä, kun Hollannissa työntunteja kertyi vain 1 389. Ero, 339 tuntia, on huima työpäiviksi muutettuna: tilaston mukaan hollantilaiset tekevät vuodessa yli 45 päivää vähemmän töitä kuin suomalaiset.
Edellämainitut lorvimistilastot koskevat onneksi vain toimistotyötä.
Lapion varressa tai sorvin ääressä ei nimittäin paljon internetissä surffailla…
Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi
Launeen koulussa nousu pieni myrsky vesilasissa, kun yläasteen rehtori meni ja kielsi oppilailta karkit ja energiajuomat. Ainakin oppilaat ovat kuulemma olleet ymmärrettävästi harmissaan kiellosta. Oikeastihan kohussa taisi olla kyse väärinkäsityksestä, sillä terveellisiä välipaloja saa edelleen tuoda kotoa kouluun. Nyt useat oppilaat ja vanhemmat olivat saaneet käsityksen, että kaikki välipalat kiellettiin ja kohu oli valmis.
Välipalan alkuperäinen tarkoitushan on, että oppilaat jaksaisivat pitkät iltapäivät koulun penkillä paremmin, kun tarjolla on välipalaa joko koulun toimesta tai sitten vaihtoehtoisesti kotoa tuotua välipalaa. Kun oppilaiden omat eväät alkoivat olla suurelta osin karkin mässytystä ja energiajuoman litkimistä, vihelsi rehtori pelin poikki. Ja oikein tekikin.
Harvinaista suoraselkäisyyttä, varsinkin, kun oikeiden ruokailutottumuksien opettaminen pääasiassa kuuluisi nimenomaan vanhemmille. Onneksi vanhemmat ovat olleet kuulemmma kiellosta pelkästään tyytyväisiä.
Ehkäpä kodeissakaan ei olla vielä havahduttu tähän ongelmaan. Nuoret valvovat myöhään television tai tietokoneen ääressä, nukkuvat huonosti ja liian vähän, ovat aamulla todella väsyneitä, eivät syö aamiasta eivätkä kenties kouluruokaakaan. Ateriat korvataan energiajuomilla ja karkilla. Eipä ihme, että väsymys yllättää jossain vaiheessa ja nurkan takana vaanii jo ylipaino ja sen tuomat terveydelliset ongelmat. Yllättävän harvassa kodissa on enää yhteistä ruokahetkeä, jossa tarjolla on normaalia suomalaista perusruokaa, ei pizzaa, kebabia tai hampurilaisia.
Energiajuoma päivittäin nautittuna ei nimittäin ole mikään ihannevälipala. Kyseessähän on vain kofeiinin ja suuren sokerimäärän sekoitus, joka on näinä päivinä noussut markkinavoimien ansiosta suureen suosioon varsinkin nuorten keskuudessa. Energiajuoman liikakäytön vaarat tiedetään ja esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa niiden myynti on kokonaan kielletty. Myös yhteys runsaalla energia-/virvoitusjuomien käytöllä ylipainoon ja rasvamaksan kehittymiseen on tunnettu.
Tämä on toivottavasti herätys myös meille vanhemmille, että lasten syömistä on syytä tarkkailla jatkossakin vaikka ”ruokanatsin” arvonimen kotona saisikin. Rajat ovat rakkautta!
Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi
Lahteen suunnitellusta 50 metrin uima-altaan sijoituspaikasta käydään jälleen kovaa vääntöä. Liikuntalautakunta haluaa pitkän altaan laajennuksena Kivimaan uimahallille, mutta moni valtuutettu mielisi kokonaan uutta uimahallia Launeelle. Kokoomuksen enemmistö kannattaa Kivimaata ja sosiaalidemokraatit Launetta, joten pienpuolueet ovat vaankielen asemassa.
Lahden kaupunginvaltuusto teki jo 1980-luvulla juhlapäätöksen, jonka mukaan Launeelle rakennetaan uimahalli. Myös Invalidiliiton kuntoutuskeskukselle luvattiin rakentaa uimahalli Perhepuiston viereen, kun kyseinen kuntoutuskeskus Launeelle houkuteltiin. Nähtävästi lupauksiaan ei tarvitse pitää, jos niistä on kulunut tarpeeksi aikaa vai onko Lahden kaupunki jo suunnitellut kaavoittavansa Launeen pellon kerrostaloalueeksi, kuten suuntaus nyt näyttää olevan?
Kivimaan vaihtoehto tulisi kyllä halvemmaksi, mutta tässä tapauksessa ei kannata säästellä. Kivimaan vaihtoehto kuulostaa meikäisen korviin lähinnä huonolta väliaikaisratkaisulta.
Lahdessa on nyt jo kolme ahdasta ja alimitoitettua uimahallia enkä usko Kivimaan uimahallista edes lisäsiivellä tehtävän nykyaikaista ja toimivaa uimahallia. Lisäksi ihmetyttää mihin saadaan autoille tarpeeksi parkkitilaa Kivimaalla, kun taas Launeelle sitä on helposti saatavilla.
Jotkut ovat maininneet Saksalan uimahallin sijaitsevan liian lähellä Launetta. Höpö, höpö sanon minä! Launeen pelloilta on Saksalan uimahalliin matkaa 2 km. Esim. Ammattikoulun ja Kivimaan uimahallin välinen matka on peräti 2,5 km, joten mistään kovin merkittävästä erosta ei ole kyse.
Kylmä fakta on, että Lahdesta ja koko maakunnasta puuttuu 50 metrin allas. Lahdesta puuttuu myös uimalakapasiteettia.Lahdessa on nyt kolme hallia ja käyntejä vuodessa 330 000.
Uskon että tarjoamalla uusi iso uimahalli hyvien liikenneyhteyksien varrella Launeella, lisätään selkeästi myös vuosittaisten uimalakäyntien määrää. En usko, että yksikään nykyisistä uimahalleista näivettyisi pois tämän takia.
Itse olen ainakin karttanut viime aikoina Lahden uimahalleja, koska ne ovat jatkuvasti liian täynnä ja varsinaisesta uimisesta ei tahdo tulla mitään. Jos ihmisille tarjotaan riittävästi hyviä mahdollisuuksia liikkua, näkyy tämä pitkässä juoksussa myös säästöinä sosiaali- ja terveyspuolella.
Unohdetaan asian politisointi ja rakennetaan uusi uimahalli ainoaan järkevään paikkaan eli Launeelle.
Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi
Jotain perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tehnyt oikein, sillä viime eduskuntavaaleissa neljä vuotta sitten puolueen kannatus oli vaivaiset 4,1%, kun nyt gallupit lupaavat jo hulppeata 16,6% äänisaalista kevään vaaleissa.
Vielä viime kesäkuussa gallupluvut olivat alle kymmenen prosentin. Tätä kehitystä miettii varmasti myös moni ns. kolmen pääpuolueen kannattaja kylmä rinki takamuksen alla. Samalla kun pääpuolueet menettävät äänestäjiään, Soinin joukot vain kasvavat kasvamistaan.
Melkoisen ennennäkemätön poliittinen buumi on siis käynnissä.
Mutta miksi? Oma arvioni on, että perussuomalaiset ovat selkeästi profiloituneet eräänlaiseksi ainoaksi protestipuolueeksi eli kaikki politiikanvastainenkin ajatusmaailma tuntuu satavan nyt Soinin laariin. Soinilla itsellä ei tunnu olevan mitään käänteentekevää menestysreseptiä, vaan hän näyttää luottavan enemmän sukkeluuksiin kuin oikeisiin vaihtoehtoihin ja keskittyy olemaan ns. kansan mies, mies jonka puhetta tavallinen kansalainenkin ymmärtää.
Persujen slogan tuleviin vaaleihin on ”Perussuomalaiset ovat muuta mieltä kuin vanhat puolueet”, jolla se selkeästi kertoo olevansa protesti nykypolitiikkaa vastaan. Puolue profiloituu niin vahvasti Soiniin, että ainakaan minä en ole edes koskaan kuullut Hämeen persuehdokkaista. No, Martti Mäkelä on sentään tuttu nimi Pelicansin faniryhmän vetäjänä. Perussuomalaisten harmiksi Soinia ei voi Lahdessa äänestää, joten rohkenen epäillä, ettei persujen äänisaalis tule olemaan noin korkea, kunhan varsinaiset vaalit huhtikuussa näkevät päivänvalon.
Yksinkertaisesti vetovoimaiset ehdokkaat puuttuvat. Tosin ei niitä muillakaan puolueilla pilvinpimein ole…
Aika näyttää puhkeaako suuri poliittinen kupla vai saammeko oikeat protestivaalit.
No, kyllä kansa tietää sanoisi Vennamon Veikko.
Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi
Meidät suomalaiset tunnetaan maailmalla varsinaisina talvi-ihmisinä. Lumi ja pakkaset ovat meille tuttuja jo pienestä pitäen ja pienet pakkaset tai pyryt eivät meitä paljon liikuta. Näin siis ennen.
Näyttää nimittäin siltä, että meistäkin on kasvanut ihan oikeita keskieurooppalaisia, sillä nyt kun lunta ja pakkasta taas riittää muutaman vähälumisemman talven jälkeen, on kaikki sekaisin. Niin ja toista talvea peräkkäin jo!
Junat eivät kulje, aurat eivät ehdi/osaa aurata, ihmisiä pitää varoittaa liukkaudesta ja lumisateista ja monet eivät enää osaa pukeutua oikein talvisäähän. Onko VR varautunut pelkästään keskieurooppalaiseen ilmastoon, kun nykyjunat eivät kulje pakkasella?
Kyllä ennen junat kulkivat säällä kuin säällä. Mitä hyötyä on yli 200 km/h kulkevasta junasta, jos se ei kulje?
Vähemmän teknologiaa ja enemmän toimivuutta kiitos!
Myös auraajat ovat pulassa, kun nyt olisi oikeasti hommia. On tainnut Lahden kaupunki vähentää aurausurakoitsijoiden määrää dramaattisesti vähälumisina talvina ja nyt sitten kalusto ei enää riitäkään, kun lunta piisaa.
Me miehet pidimme ennen talvella pitkiä kalsareita, tänään pitkät kalsarit kuuluvat lähinnä yli 70-vuotiaiden garderobiin.
Nykynuorilla on tapana kyllä pitää pipoa kesällä ja varsinkin sisätiloissa, mutta kun kunnon pakkaset iskevät, kuljetaan ilman pipoa. Onneksi meille talviuusavuttomille suomalaisille on sentään keksitty tekstiviestipalvelu, joka varoittaa liukkaudesta. Vaikeahan sitä on tietää ilman tekstiviestiä, että on liukasta näin talvella.
Tiedän jo miten tämä jatkuu: Ensi vuonna onkin taas vaihteeksi leuto ja vähäluminen talvi ja VR kertoo meille, että leuto talvi tuli yllätyksenä, joten junat saattavat myöhästellä…
Petri Salomaa
päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi
