Olen yrittänyt näin loman lähestyessä ladata kesää alkavaksi, mutta tietokoneeni ilmoittaa toistuvasti: Error – summer not available in your country. Iltaisin television metereologit yrittävät vakuuttaa minua ja muitakin huolestuneita siitä, että kyllä ne helteet sieltä vielä tulevat…joskus.
Ainoa pouta mikä on näillä leveysasteilla näkynyt, on ollut television säätieteilijä Pekka Pouta.Ikään kuin tämän kaiken vakuudeksi työhuoneeni ikkunaan hakkaa paraikaa kova raekuuro. Eipä uskoisi, että kesä on nyt siinä pisteessä, että pitäisi jäädä lomalle.
Varmuuden vakuudeksi varasin reissun etelään eli Kroatiaan. Sieltä pitäisi sitten viimeistään ne helteet löytyä. Kunhan ei vaan lentoyhtiö ehdi mennä konkurssiin ennen reissua. Yksi meni jo ja sen mukana iso osa perheemme lomabudjettia. Sitkeänä sissinä varasin uudet lennot, tällä kertaa suomalaiselta lentoyhtiöltä. No, yksi suomalainen lentoyhtiökin meni jo nurin, joten jännittämistä riittää nähtävästi loppuun asti.
Eipä silti vajota totaaliseen epätoivoon. Loma on loma vaikka sää ei suosisikaan. Ladataan akut kunnolla ja palataan työpaikalle taaas kuukauden päästä tarmoa pursuen. Niin ajattelin ainakin itse tehdä. Tai ainakin yritän…
Omalähiö viettää kuukauden loma, joten seuraavan kerran tapaamme elokuun alussa.
Hyvää lomaa!
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Kilometrien autojonot kiemurtelevat taas Suomen tuhansilla teillä, kun vähintään puoli Suomea siirtyy juhannuksen viettoon mökeilleen järvien rannoille. Meidän suomalaisten juhannustraditiot on imetty jo äidinmaidossa, sillä niin muuttumattomia ne ovat olleet jo vuosikymmeniä. Autojonojen lisäksi juhannustraditioihin kuuluvat oleellisesti mm. uudet perunat sillin kera, kotimaiset mansikat, grillaaminen, juhannuskokko ja tietenkin sauna.
Jotkut ylläpitävät vielä vanhaa perinnettä eli juhannustaikojen tekemistä mm. keräämällä kukkia kedolta tyynyn alle nähdäkseen tulevan puolisonsa unessaan. Monet juhannustaiat tehtiin ainakin alunperin alasti.Tänä päivänä taikojen tekeminen on vähentynyt ja nykyään pellolla vaeltava alaston tyyppi on luultavasti ainoastaan kännissä ja eksyksissä…
Niinpä niin, jotkut kuulemma nauttivat siis myös hieman alkoholia juhannuksen aikana. Hieman yllättäen alkoholin kulutuksessa ryyppyjuhlan maineessa paistatteleva juhannus kuitenkin häviää vielä joululle, joka on sentään juhlista jaloin.
Ikävä kyllä monen päivän viinalla läträäminen aiheuttaa moninkertaisen riskin onnettomuuksien suhteen, niinpä juhannus on ollut perinteisesti kuolemantapausten vuosittainen tilastokärki. Onneksi tänä vuonna järvien vedet ovat sen verran kylmiä, että luultavasti hukkumiskuolemia ei juhannuksena tilastoida normaalia enempää. Kunhan kaikki muistaisivat pitää myös kaverista huolta, vaikka juhlinta kovaa olisikin.
On asialla positiivinen kääntöpuolensakin, sillä rakkautta on ainakin paljon ilmassa. Onhan tunnettua, että maaliskuussa niitetään juhannuksen suursatoa synnytyslaitoksilla ympäri maan. Joku kyynisempi voisi sanoa, että kyse ei ole suuresta määrästä rakkautta, vaan ainoastaan kännisten ihmisten unohtamasta ehkäisystä…
Itse taidan uskoa enemmän juhannustaikoihin, tehdäänhän ne nimenomaan alasti.
Hyvää juhannusta!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina niin sanotun palvelukonseptin linjaukset, joiden mukaan palveluita ryhdytään tulevina vuosina järjestämään uudella tavalla tuottavuuden kasvattamiseksi. Palvelukonseptissa hyödynnetään uusien toimintamallien mahdollisuuksia ja
parannetaan kaupungin palvelutoiminnan laatua, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tämän toteuttaminen lähivuosien taloudellisten resurssien puitteissa edellyttää uusiutumista ja tekemisen tapojen rohkeaa kyseenalaistamista kaupungin kaikissa palveluissa.
Tälläisiä toimia ovat mm. terveyspalveluiden uudistaminen yhdeksi vahvaksi terveysasemaksi ja nykyisiä alueellisia terveysasemia kevyemmiksi lähiklinikoiksi ja uudentyyppisen ja nykyistä kevyemmän kirjastokonseptin toteuttaminen kaupungin alueilla.
Lähikirjastoille moinen konsepti tarkoittaa muuttumista kirjastopisteiksi, joissa nähtävästi lainattavan materiaalin määrä tulee pienemään noin yhteen kolmasosaan nykyisestä sekä aukioloaikojen selkeää supistamista muutamaan tuntiin per päivä.
Kunnilla ei mene hyvin. Säästettävä on ja tässä on sitten Lahden kaupungin vastaus säästöihin. Tai ainakin yksi monista, sillä varmasti lisää säästötoimia on tulossa. Kummastuttaa hieman, että mm. toriparkkiin, matkakeskukseen ja ohitiehen tuntuu kuitenkin edelleen olevan varaa. Kummastuttaa varsinkin silloin, jos uusi palvelukonsepti tarkoittaa palvelujen huonontamista kaupunkilaisilta. Jostain syystä olen hyvin skeptinen, jos suunnitelmassa edes mainitaan ”tuottavuuden kasvattaminen” tai ”kustannustehokkuus”, sillä ikävä kyllä se tuntuu olevan usein se suunnitelman tärkein pointti, vaikka muuta vakuutellaankin. Toivottavasti olen väärässä.
Yleensä, kun tuottavuutta halutaan kasvattaa, tarkoittaa se irtisanomisia ja palvelun heikentymistä. Loppujen lopuksi kyse on tietenkin siitä, minkälaisen kaupungin lahtelaiset päättäjät haluavat. Onko tähtäimessä dynaaminen ja ulospäin upealta näyttävä, mutta kolkko Business City vai asukkaistaan oikeasti välittävä, viihtyisä kaupunki, jossa palvelut pelaavat loistavasti?
Konseptin lopullinen hyvyys tai huonous selviää lähivuosien aikana, kun nähdään mitä se käytännössä tarkoittaa.
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Suurin osa Etelä-Lahden omakoti- ja asukasyhdistyksistä oli mukana jättämässä viime tiistaina kuntalaisaloitetta kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirralle. Omakotiyhdistysten mukaan Lahden ohitieasiaa tulisi arvioida uudelleen. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin tulisi harkita vielä, onko Launeen linjaus todellakin ainoa vaihtoehto ohitielle. Taloudellisesti edullisempi ja ympäristö- ja ihmisystävällisempi Renkomäen linjaus voisi mennä paremmin läpi liikenneministeriössä.
Lahden kaupungin valtuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen on ilmoittanut minulle Renkomäen olevan mahdoton vaihtoehto. Itse en ole nähnyt tai kuullut ensimmäistäkään argumenttia tälle mahdottomuudelle, mutta minulle on onneksi luvattu asiasta jonkinlainen selvitys kaupungin taholta, joten jäämme odottamaan.
Ilmeisesti niin mahdottomasta linjauksesta on kysymys, etteivät kaupungin päättäjät tunnu korviaan letkauttavan omakotiyhdistysten suuntaan. Kuulemma koko keskustan kehittäminen matkakeskuksineen on tästä ohitiestä kiinni. Ihmettelen vain, että miten asiaan vaikuttaa se, onko tie Launeella vai kauempana Renkomäessä. Nähtävästi joillekin kaupparyhmittymille on aikoinaan luvattu, että ohitie tulee kulkemaan Launeen linjauksen mukaisesti ja nyt on lupausten lunastamisen aika.
Lahden kaupunki mainostaa olevansa Green City. Eipä siltä tunnu, kun ehdoin tahdoin päättäjät haluavat tien keskelle asutusta, jossa välittömässä läheisyydessä asuu yli 25 000 ihmistä. En tiedä yhtään Euroopan kaupunkia, jossa ohitie olisi tai sitä edes suunniteltaisiin käytännössä keskelle kaupunkia. Nykyiseltä VT12:ta on matkaa Launeen linjaukselle vaivaiset 1,5 km. Herää kysymys: Onko järkee vai ei?
Syksyn kunnallisvaaleissa ohitieasia saattaa olla hyvinkin merkittävässä asemassa, kun uusia valtuutettuja valitaan. Uusi, ympäristöystävällisempi valtuusto voi kaiken muuttaa, vai voiko?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Lauantaina kajahtaa taas kouluissa ja muissa oppilaitoksissa vanha kunnon Suvivirsi.
Koulut loppuvat ja lapset ja nuoret pääsevät ansaitusti kesälaitumille, kun pitkä lukukausi saa päätöksensä. Varmasti myös opettajat ovat lomansa ansainneet. Onnekkaimmat pääsevät kesätöihin, toisten loman kuluessa lähinnä lomailun merkeissä.
Tämän vuoden kevätjuhlia varjostaa Hyvinkään ikävä ampumistapaus, joka osoitti jälleen, että vaikka Suomea pidetäänkin maailmalla mallimaana, ei täälläkään kaikilla ole hyvä olla. Osalla meistä on paha olla ja eriasteiset henkiset ongelmat kuten esimerkiksi masennus on lisääntynyt hälyttävästi suomalaisten keskuudessa.
Masennus aiheuttaa yksittäisistä sairauksista eniten työkyvyttömyyttä Suomessa. Sen kansantaloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Masennuksen ja muiden henkisten ongelmien tunnistamiseen ja hoitoon tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tutkimusten mukaan joka viides suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa masennukseen.
Mitä tavallinen suomalainen sitten voisi asian eteen tehdä? Vähemmän lääkkeitä, enemmän kuuntelijoita voisi olla yksi hyvä lähtökohta. Ilmaisia kuuntelijoita ovat ystävät ja läheiset. Tänä päivänä, kun suuri osa nuorista ja vähän vanhemmistakin pitää yhteyttä sosiaalisen median kautta, jää se henkilökohtainen, fyysinen kuunteleminen todella vähäiseksi. Kysellä mitä kaverille kuuluu, miten sillä menee eli välitetään ihan oikeasti ja pidetään kaverista huolta. Ei tyydytä pelkkiin facebookin statuspäivityksiin. Yhteisöllisyyden lisäämiselle yhteiskunnassamme on suuri tarve.
Ikävä kyllä ihan yksinkertaista kaavaa ei taida olla olemassakaan tälläisten hirmutekojen poistamiseksi, sillä ihmismieli on kaiken kaikkiaan hyvin arvaamaton. Kaikesta tästä huolimatta uskoa parempaan huomiseen riittää.
Paljon onnea ylioppilaille ja muille valmistuneille!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Luin tällä viikolla mielenkiintoisen artikkelin Taloussanomista. Artikkelissa todettiin, ettei Suomi tarvitse uutta Nokiaa, sillä talous kasvaa ja elpyy pitkälti pienten- ja keskisuurten yritysten ansiosta.
Työntekijäpuolen keskusjärjestön SAK:n keräämien tietojen mukaan noin 28 000 suomalaista on saanut tammi-maaliskuun aikana yt-kutsun. Irtisanomisissa suuret yhtiöt ovat olleet asialla. Niiden varjoissa luodaan kuitenkin jatkuvasti uusia työpaikkoja. Pk-yritykset pitävät väkensä ja aikovat palkata lisää, joten niiden osuus työllistäjänä kasvaa koko ajan.
Vuosina 2001-2010 pienten ja keskisuurten yritysten työntekijämäärä kasvoi yli 77 000:lla, mutta suuryritysten väkimäärä pieneni 300:lla. Henkilöstön vähentäminen onkin pienissä yrityksissä paljon harvinaisempaa kuin isoissa. Jos esimerkiksi kymmenen henkilön yrityksestä irtisanotaan yksi tai kaksi henkilöä, kyse on yrityksen pienentämisestä. Siinä menetetään liiketoimintaa ja asiakassuhteita ja leikataan tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia.
Määrällisestikin suuryrityksiä on jo nyt vähän. Jos maa-, metsä- ja kalatalous lasketaan mukaan, Suomessa oli vuonna 2010 miltei 320 000 yritystä. Näistä ainoastaan 614 eli 0,2 prosenttia lasketaan suuryrityksiksi.
Yksi pulma pk-yritysten nousuun kuitenkin liittyy. Pienten yritysten toiminta on usein paikallisempaa kuin suurten. Ne työllistävät ja investoivat Suomessa. Juuri tähän yritysten paikallisuuteen liittyykin se yksi selkeä pulma, nimittäin vienti. Suomen kauppatase on heikentynyt jo kymmenen vuotta. Jos yritykset ovat kovin paikallisia, ne törmäävät kotimarkkinoiden ostokykyyn ja raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Jo senkin takia myös pk-yritysten tulisi harkita vientitoimia, vaikka nyt kotimarkkinat vetäisivätkin hyvin.
Suositaan jatkossa siis näitä kansantaloudelle tärkeitä kotimaisia pienyrityksiä esim. käymällä McDonalsin sijaan syömässä se hampurilainen vaikkapa lähinakkarilla.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Tiistai-iltana TV 2:lla vietettiin känni-iltaa. Usean tunnin keskustelussa käytiin läpi mm. baarien aukioloajat, olutmainonta, kakkosolut ja julkijuopottelu. Sisäministeri Räsänen lupaili joitakin toimia jo tämän hallituskauden aikana, joilla alkoholin kulutusta saataisiin vähennettyä. Lähinnä toteutumista lienee jonkinlaiset lisärajoitukset alkoholimainontaan.
Keskustelussa kuultiin monenlaisia mielipiteitä, niin tiukemman kuin liberaalimmankin linjan puolesta. Kaikki suomalaisethan osaavat omasta mielestään ottaa viinaa oikein, ongelmia on lähinnä niillä muilla. Sen tähden Räsäsen ehdottamat toimet tuntuvatkin useimmista meistä turhankin holhoavilta. ”Mitä se Räsäselle kuuluu, jos minä otan muutaman oluen silloin tällöin tai vetäsen viikonloppukännin, jos siltä tuntuu?”, moni varmasti kyselee. Holhoaminen ei ole kivaa, eihän?
Ehkäpä olisi kuitenkin hyvä kurkata myös se kolikon toinen, synkempi puoli eli mietitäänpä hetki mitä vaikutuksia alkoholilla on kansanterveydelle.
Suomessa alkoholin käytöstä johtuvia kuolemia on vuosittain n. 3000 ja alkoholiin liittyviä tapaturma- ja väkivaltakuolemia on n. 1000. Alkoholisyyt ovat olleet vuodesta 2005 työikäisten (15-64 -vuotiaiden) yleisin kuolemansyy. Alkoholi aiheuttaa onnettomuus-, väkivalta-, terveys- ja sosiaalikustannuksia ja -haittoja. mm. alkoholisidonnaisten henkirikosten osuus kaikista henkirikoksista on 80 %. Suurkuluttajia Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 – 600 000.
Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 44 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina, mikä asukaslukuun suhteutettuna on noin 10 litraa/henkilö. Vuonna 2009 kuluttajat käyttivät kotimaassa alkoholiostoihin 4,3 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna alkoholia hankittiin 809 eurolla. Valtion saamat verotulot arvonlisävero mukaan luettuna olivat 2 miljardia euroa.
Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan alkoholinkäyttö aiheutti 0,8 – 1,0 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,3 – 6,3 miljardin euron välilliset kustannukset vuonna 2008. Yli kolmannes välittömistä kustannuksista aiheutui järjestyksen ylläpidosta. Terveydenhuollon osuus oli reilu viidennes.
Näitä lukuja tutkiessa ymmärtää kohtuu hyvin, miksi valtio haluaa edes jollain tasolla hallita suomalaisten juomista. Kalliiksihan se juominen yhteiskunnalle tulee…
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Nastolassa ja Iitissä tuntuu asuvan fiksuja kunnanisiä ja päättäjiä. Vuosikausia suunnitteilla ollut valtatie 12 parannus välillä Lahti-Kouvola nytkähti eteenpäin, kun Kymenlaaksossa tajusivat tehdä vaihtoehtoisen ja halvemman tiesuunnitelman. Näin tien hintaa saatiin pudotettua 176 miljoonasta eurosta 96 miljoonaan. Pudotusta hintaan saatiin huimat 80 miljoonaa euroa.
Nastolassa ja Iitissä oli otettu vinkistä vaari, kun liikenneministeri Merja Kyllönen taannoin kehotti tekemään vaihtoehtoisia ja nimenomaan halvempia tiesuunnitelmia. Sama toive halvempien ratkaisujen etsimisestä löytyy myös liikennepoliittisen selonteon loppupäätelmistä.
Voin hyvin kuvitella, että liikenneministeriössä katsotaan nyt Lahti-Kouvola välisen tien suunnitelmia ihan uudella innolla, kun hinta on edes jollain tavoin järjellisissä mitoissa.
Outoa sen sijaan on, etteivät Lahden päättäjät ole kiinnostuneet halvemmasta ratkaisusta, kun puhutaan VT 12 eteläisestä ohitiestä, vaan ajavat superkallista Launeen linjausta kuin käärmettä pyssyyn. Launeen linjauksen hintahan on noin 180 miljoonaa, kun taas Renkomäen vaihtoehto olisi ehkä jopa noin 100 miljoonaa euroa halvempi. Nyt kannattaisi ottaa härkää sarvista ja tehdä pikaisesti vaihtoehtoinen suunnitelma Renkomäen linjauksesta liikenneministeriölle. Olen varma, että ministeriössä oltaisiin huomattavasti kiinnostuneempia eteläisestä ohitiestä, kun hinta olisi edes järjellisellä tasolla.
Voihan tietysti olla, että Lahden päättäjät ovat puupäisempiä kuin päättäjät Nastolassa ja Iitissä ja pitäytyvät hamaan tappiin asti Launeen linjauksessa, vaikka rahaa olisi helpommin saatavissa halvempaan Renkomäen ratkaisuun. Ehkäpä kyse onkin vain omien kasvojen säilyttämisestä ja siitä ettei voida myöntää, että ollaan oltu väärässä?
Puheet siitä, että Renkomäen linjaus ei vähennä liikennettä tarpeeksi vanhalla valtatiellä on höpö höpö-juttuja. Edes Launeen linjaus ei tulisi vähentämään liikennettä välillä Hollola-Lahti vai luuletteko, että hollolalaiset kulkisivat Lahteen töihin Launeen kautta?
Tärkeintä olisi saada rekkaliikenne ja kaupungin ohittava liikenne pois keskustasta. Oli uusi linjaus kumpi tahansa, tosiasia on, että vanha vt12 tulee pysymään jatkossakin lahtelaisten ja hollolalaisten välisenä kulkuväylänä.
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Vanha sanonta ”Rahalla saa ja hevosella pääsee” näyttää pitävän tänä päivänä hyvin kutinsa. Allaolevat otteet ovat lainauksia Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta:
”Rikkaiden ja köyhien suomalaisten elinajan erot ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin koulutusryhmien tai ammattiin perustuvien sosiaaliryhmien väliset erot. Näin toteaa väitöskirjaansa valmisteleva projektitutkija, VTM Lasse Tarkiainen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää keskimäärin 86,2-vuotiaaksi ja hyvätuloinen mies 82,0-vuotiaaksi. Sen sijaan köyhimpien 35-vuotiaiden suomalaisnaisten elinajanodote on 79,4 vuotta ja köyhimpien miesten 69,5 vuotta.
Sekä miehillä että naisilla keskeiset elinajanodotetta lyhentävät kuolemansyyt alimmassa tuloluokassa liittyivät alkoholiin.”
”Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tutkimuksesta käy ilmi, että jopa puoli miljoonaa suomalaista voi huonosti. Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa on noin 70 000 ihmistä. Huonoimmaksi tilanteensa kokivat yksinäiset työttömät. Työttömyys romahduttaa tulot, joita on vaikea saada riittämään edes lääkärillä käymiseen. Muutaman kympin maksu on suuri, kun ei ole muutamaa kymppiä. Väestöerot terveydessä kasvavat ja sen myötä erot eliniän odotteessa.”
”Perheen köyhyys vaikeuttaa lapsen mahdollisuuksia osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Vanhemmille taloudellinen tilanne aiheuttaa usein stressiä jokapäiväisestä selviytymisestä. Se voi helposti johtaa uupumuksen ja masennuksen kierteeseen.
Näyttää myös siltä, että vanhemmat, jotka eivät ole kokeneet riittävää huolenpitoa lapsena, eivät välttämättä kykene sitä tarjoamaan omillekaan lapsilleen.”
Näin siis ovat asiat mallillaan Hyvinvointi-Suomessa vuonna 2012…
päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Pakollisen pienen takatalven jälkeen vihdoinkin lumet ovat sulaneet ja leskenlehdetkin ilmestyneet ojanpientareille.
Viimeistään nyt on hyvä hetki kaivaa vanha kunnon polkupyörä varastosta, rasvata ketjut, pumpata kumit ja alkaa kulkemaan työmatkat pyörällä.
Taajamissa polkupyörän on todettu olevan nopein kulkuväline alle seitsemän kilometrin matkoilla, joten on turhaa yrittää vedota kiireeseen, jos työmatka on tuo alle 7 kilometriä. Työmatkojen kulkeminen polkupyörällä on mitä parhainta hyötyliikuntaa ja mikä parasta, ei tarvitse istuskella tuskastuneena auton ratissa aamuruuhkassa. Yksi pyöräilyn eduista on tietenkin sen edullisuus, sillä näillä bensan hinnoilla säästö kuukaudessa on jo merkittävä, puhumattakaan siitä, että samalla vähennetään ympäristön päästöjä ja melua. Eikä huono ajatus ole sekään, että samalla oma kunto nousee ja mieli reipastuu.
Vanhemmat voisivat opettaa myös lapsilleen kävelyn ja pyöräilyn merkitystä, sillä lapset ja nuoret ovat tänä päivänä yllättävän huonokuntoisia, koska vanhemmilla tuntuu olevan tapana kuskata lapsiaan joka paikkaan autolla. Ei lapsi siitä mene rikki, että kävelisi tai pyöräilisi edes koulumatkat. Tehtiinhän niin ennenkin. Liikkumalla luodaan lapsen vahva pohjakunto, jolla on tärkeä merkitys iän karttuessa.
Viestit mm. kouluista ja puolustusvoimista kertovat tätä samaa. Eräskin viisikymppinen naisopettaja ihmetteli miten hän voi olla selvästi paremmassa kunnossa kuin moni 12-vuotias koululainen, joka kipeytyy pienemmästäkin liikunnasta. Ennen armeijassa löytyi joukkueesta yksi kaveri, joka ei saanut vedettyä yhtään leukaa kuntotestissä. Tänä päivänä homma on kääntynyt niin, että joukkueesta ehkä yksi pystyy vetämään leukoja, muiden tyytyessä pullan syöntiin ja tietokoneella pelaamiseen.
Nyt siis pyörät esiin, niin vanhemmat kuin lapsetkin.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
