Tällä viikolla hallitus siirsi koronarajoituksien ylläpidon aluehallintoviranomaisille eli Suomessa luovuttiin koko Suomea koskevista rajoituksista. Jatkossa siis kukin Avi saa itsenäisesti päättää minkälaiset rajoitukset kullakin alueella on, riippuen tietenkin alueen tautitilanteesta. Ravintoloita tämä ei koske, niiden rajoituksista päättää edelleen maamme hallitus ja se onkin luvannut tällä viikolla kertoa miten ravintoloiden rajoituksia puretaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aukioloajat pitenevät ja hieman enemmän ihmisiä saa ottaa kerralla sisään.

Lahden koronatilanne on tällä hetkellä maamme pahimpia, joten tänne ei helpotuksia ole luvassa pariin viikkoon, ei AVI:lta, eikä hallitukselta. Suuri osa maastamme on kuitenkin epidemian perustasolla ja näillä alueilla on jo tovin aikaa vaadittu rajoitusten poistamista. Myös rajoitusten kohdistuminen epäoikeudenmukaisesti on ollut toistuvasti esillä. Tuntuu, että kovimman taakan joutuu kantamaan nimenomaan tapahtumateollisuus. Otetaanpa muutama esimerkki siitä mitä tarkoitan. Eilen saimme ihailla uutisista Rauman Lukon mestaruusjuhlia. Varsinkin kulttuuri- ja tapahtuma-alalla koettiin epäuskoisuuden tunteita, kun tuhannet raumalaiset juhlivat yhdessä kultaa. Kuvat ja videot juhlinnasta olivat kuin ajalta ennen koronaa. Turvaväleistä ei ollut tietoakaan, kun terassit pullistelivat juhlivaa väkeä. Ja luultavasti poliisit olivat mukana juhlimassa, koska kukaan ei ollut hajoittamasssa väkijoukkoja. Moni totesikin sosiaalisessa mediassa, että, jos tuolla juhlinnan seassa olisi ollut trubaduuri soittamassa kitaraa, olisi paikalla saanut olla korkeintaan kuusi ihmistä. Tämä kyllä kieltämättä hämmentää. Miten eri aloja voidaan kohdella näin epäoikeudenmukaisesti?

Itse vedin tästä sellaisen johtopäätöksen, että Rauman Lukon jääkiekkomestaruusjuhlinta on yksinkertaisesti vain sellainen asia, joka menee kaikkien koronarajoitusten ohi ja yli. Toisaalta olisihan se ollut melkoinen näky, kun poliisi olisi sumuttanut juhlijoita pippurisumutteella tai ampunut vesitykeillä.
Samoin eilen Lahdessa ihmetytti se, että terasseilla, kauppakeskuksissa, puistoissa ym. parveili paljon ihmisiä, mutta FC Lahti pelasi tyhjille katsomoille stadionilla, johon mahtuisi 8000 ihmistä! Katsojien jaottelu lohkoihin onnistui hienosti viime kesänä, miksei nyt edes harkita sitä? Halutaanko tässä olla lojaaleja ja tasapuolisia Sm-liigalle, joka joutui pelaamaan suurimman osan kaudestaan tyhjille katsomoille? Eli pelatkoon nyt veikkausliigakin sitten tyhjille katsomoille, niin kaikilla on tasapuolisesti kurjaa.

Onko tässä mitään järkeä, että muualla voidaan kokoontua isoihin ryhmiin, ainoastaan ravintolat ja tapahtumat ovat suurimmalta osin kiinni? Odotan hallitukselta ja aluehallintoviranomaisilta pikaisia toimia, jotta tapahtumat saadaan turvallisesti auki. On järjetöntä, että tapahtuma-ala on ollut nyt 14 kuukautta ilman töitä ja lähes tulkoon ainoana alana jäänyt ilman korvauksia ja tukia. Koittakaa jaksaa, on ollut pitkälti se ainoa tuki, mitä on poliitikoilta herunut. Somessa kiertää muusikoiden ja muiden esiintyjien keskuudessa ukaasi, jossa todetaan, ettei yksikään taiteilija, muusikko tms. tule esiintymään seuraaviin 14 kuukauteen minkään puolueen tilaisuudessa. Usko poliitikoiden lupauksiin on mennyt ja matto vedetty jalkojen alta. Loppujen lopuksi korulauseet kulttuurin tärkeydestä ovat vain sanahelinää silloin, kun kymmenet tuhannet ihmiset ovat vailla työnteon mahdollisuutta. Ja minä kun kuvittelin, että vihervasemmistolainen hallitus, jos joku, olisi kulttuuriystävällinen.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Kuntavaalien ehdokaslistat vahvistettiin tämän viikon tiistaina ja ensimmäinen huomio kiinnittyy ehdokkaiden määrään. Jos joku väittää, etteivät kuntavaalit tai politiikka kiinnosta ihmisiä, on hän ilmeisen väärässä. Edellisiin, neljän vuoden takaisiin vaaleihin verrattuna ehdokasmäärä on Lahdessa noussut yli 25%, mikä on varsin merkittävä lisäys. Viime vaaleissa ehdolla oli 404 henkilöä, nyt peräti 545 henkilöä. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että valinnanvaraa on nyt enemmän kuin neljä vuotta sitten. Eri asia on sitten se, on onko myös laatua enemmän. Paikkoja on tarjolla vain 59, joten kilpailu tulee olemaan kova.

Vaalien alkuperäisen aikataulun mukaan ehdokasasettelun oli määrä päättyä maaliskuun alkupuolella, mutta kuntavaalien siirto alkukesään toi ehdokkaiden hankintaan lähes kahden kuukauden jatkoajan. Sen kuluessa ehdokasmäärä kasvoi Lahdessa vain 40 hengellä. Eniten ehdokkaita haali lisäajan turvin kristillisdemokraatit, jonka lista täydentyi 16 nimellä. mm. isot puolueet, kuten SDP ja Kokoomus olivat ehtineet täyttää omat ehdokaslistansa täyteen jo maaliskuussa. Perussuomalaiset eivät saaneet ehdokaslistaansa aivan täyteen, mutta sillä on nyt silti loistavat asetelmat sekoittaa Lahden valtuuston voimasuhteita. Ehdokkaiden määrän he kuitenkin kaksinkertaistivat ja vaalien suhteellinen ääntenlaskujärjestelmä takaa sen, että mitä enemmän ehdokkaita, sitä enemmän ääniä ne tasaisesti keräävät.

Valtakunnallisesti ajatellen SDP, perussuomalaiset ja kokoomus ovat samalla viivalla vaaleihin lähdettäessä. Tuoreimman YLE:n gallupin mukaan kokoomus johtaa niukasti. Sen sijaan Lahdessa on ennustettu juuri kokoomuksen syöksyä ja perussuomalaisten nousua. Tähän suuntaan viittaa jo muutama aikaisemmin tehty loikkaus kokoomuksesta perussuomalaisten riveihin. Viime vaaleissa kokoomuksen ja perussuomalaisten ero oli peräti 14,4, prosenttiyksikköä, kokoomuksen viedessä valtuustopaikat 14-5, joten kirittävää perussuomalaisilla on paljon. SDP on Lahdessa ollut perinteisesti todella vahva, sillä sen kannatus neljä vuotta sitten oli peräti yli 30% ja näyttää vahvasti siltä, ettei sen asemaa kovin paljoa horjuteta näissäkään vaaleissa, onhan puolueella listoillaan muutamia varsin nimekkäitä ja politiikassa meritoituneita ehdokkaita.

Sitten ehkä vaalien mielenkiintoisimpaan ryhmään. Eniten ehdokasmääräänsä on kasvattanut Kalle Aaltosen vetämä Pro Lahti -ryhmä, jolla on nyt 72 ehdokasta. Kasvu on ollut suuri, sillä viime vaaleihin Pro Lahti lähti vain seitsemän ehdokkaan turvin. Mielenkiintoista on nähdä miten Pro Lahti tulee sekoittamaan pakkaa vaaleissa. Varmaa on Aaltosen oma iso äänisaalis, mutta kuinka loput 71 ehdokasta onnistuvat vakuuttamaan äänestäjät, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa jo ehdokkaiden suuri määrä tulee moninkertaistamaan Pro Lahden äänimäärän ja se saattaa viedä perinteisiltä puolueilta yllättävän monta ääntä ja valtuustopaikkaa. Aaltonen on luvannut, ettei Pro Lahdessa ole puoluekuria ja jokainen äänestää valtuustoon päästessään oman omantuntonsa ja arvojensa mukaisesti. Jos Pro Lahti nappaa useamman valtuustopaikan, tullaan valtuuston kokouksissa ja äänestyksissä varmasti näkemään mielenkiintoisia käänteitä ja lopputuloksia.

Meillä on Lahdessa edessämme varsin mielenkiintoiset vaalit ja jokainen ääni voi olla se ratkaiseva, joten nyt jos koskaan kannattaa selvittää ehdokkaiden mielipiteet ja arvot useamman eri vaalikoneen avulla. Älä siis osta sikaa säkissä, vaan ota selvää! Juuri sinun äänesi voi olla se ratkaiseva.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Koronan pikkuhiljaa väistyessä on päivän politiikka tekemässä paluuta kovaa vauhtia. Takana ovat ne päivät, kun koko eduskunta kirkasotsaisesti yhdessä rintamassa, hallitus ja oppositio rintarinnan, kiisivät kansakunnan apuun koronaepidemian saavuttaessa maamme. No, ei ehkä Ano Turtiainen, mutta kaikki loput 199 edustajaa olivat yhdessä rintamassa. Nyt olemme palaamassa kovaa vauhtia politiikan likaiselle hiekkalaatikolle, jossa hallitus yrittää viedä omaa ohjelmaansa eteenpäin ja oppositio yrittää vastustaa ja heittää kapuloita rattaisiin sen minkä ehtii. Puolueet ovat löytäneet taas omat rakkaat ideologiansa ja asioita viedään eteenpäin niihin nojautuen ja taistelu on sen mukaista, likaista ja hurjaa. Kuntavaalitkin ovat jo tuossa ihan nurkan takana ja joissakin puolueissa oma kannatus saattaa hieman huolettaa.

Viikonpäivät saimme jännätä kaatuuko maamme hallitus vai löytävätkö puolueet sovun ja jatkavat käsi kädessä kohti auringonlaskua. Alunperin hallituksella oli tarkoitus pitää normaali puolivälin kehysriihi. Keskustapuolue oli kuitenkin eri mieltä. Sen mielestä nyt oli aika keskustella vakavasti hallituksen talouslinjoista. Neuvotteluiden pitkittyessä oltiin jo varmoja siitä, että hallitus kaatuu, mutta toisin kävi. Vihdoin kahdeksan päivän pitkien neuvottelujen jälkeen säätytalolta marssi ulos kameroiden eteen yhtenäinen ja hymyilevä hallitus. Kaikki hyvin valtakunnassa, vaikkei sopu Saarikon mukaan täydellinen olekaan. Suomen etu kuulemma velvoitti keskustaa pysymään hallituksessa. Saattoihan se olla myös keskustan oma etu, joka ratkaisi? Näin keskusta sai vakuutettua ainakin omat kannattajansa siitä, että he todellakin saavat hallituksessa äänensä kuuluviin

Monien mielessä keskusta on ajautunut hallituksessa vihervasemmistolaisen ideologian apupuolueeksi unohtaen omat kannattajansa. Kieltämättä keskusta jonkinlaista kasvojenkohotusta tarvitseekin, sillä kannatus ei ole lähtenyt nousuun, on johdossa ollut sitten Kulmuni tai Saarikko. Puolue on juuttunut 10-12% kannatuslukemiin kaikissa gallupeissa, joten vaikuttaa siltä, että se on lopullisesti pudonnut kolmen suuren eli demareiden, perussuomalaisten ja kokoomuksen kelkasta ja kaikki hokuspokus-temput on nyt käytettävä, jolla omaa profiilia saadaan nostettua. Apupuolueeksi ei kannata profiloitua.

Kaikille ei hallituskriisi ole näyttäytynyt todellisena kriisinä. Oppositiojohtajat Halla-aho ja Orpo leimasivat koko hallituskriisin suureksi näytelmäksi, jolla yritettiin pönkittää nimenomaan keskustan roolia hallituksessa. Ei välttämättä ihan kauhean kaukaa haettu ajatus tuokaan. Kaikilla meillä on varmasti muistissa edellinen hallituskriisi Sipilän pääministerikaudella, kun Soinin perussuomalaisten hajoaminen aiheutti ongelmia. Silloinkin näyteltiin melkoinen näytelmä. Sipilä oli omien sanojensa mukaan lentämässä omalla lentokoneellaan Kultarantaan jättämään hallituksen eronpyynnnön presidentti Niinistölle, kun kriisi raukesi ja Sipilä kaarsi lentokoneellaan takaisin kotiin hallitusta johtamaan. Upeaa Hollywood-tason draamaa lentävine pääministereineen.

Jäämme odottelemaan seuraavia sankaritarinoita ja ihmeitä, sillä politiikka on hyvin pitkälti isossa kuvassa mielikuvien rakentamista.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Viimeisen viikon aikana meitä on hellinyt varsin lämmin, keväinen sää ja se on saanut monet meistä heräämään talvihorroksesta. Kevät on perinteisesti ollut mm. puutarhapuuhastelun ja erilaisten remonttien kulta-aikaa. Perinteisesti Lahden alueella kevään remonttien lähtölaukaus on ollut Raksa-messut, mutta koronan vuoksi ne peruttiin/siirrettiin jo kolmannen kerran. Kaikki raportit kuitenkin kertovat, että ihmisten innokkuus remontteihin ja puutarhan laittoon on nyt tapissaan ja monet remonttifirmat, mökkivalmistajat ja puutarhat joutuvat myymään jo ei-oota ja varauskirjat ovat täynnä pitkälle syksyyn. Tämä on suoraa seurausta siitä, että kun ihmiset eivät nyt voi matkustaa ulkomaille lomailemaan, jää perheen kassaan hieman ylimääräistä valuuttaa ja se halutaan nyt satsata kotiin, puutarhaan tai mökille. Sama ilmiö tullee näkymään vielä tänä kesänä kotimaan matkailun toisena peräkkäisenä huippuvuotena. Vaikka maata pikkuhiljaa avataankin, on selvää, ettei entisen kaltaista lomamatkailua etelän kohteisiin tulla vielä tänä kesänä näkemään. Eli jotain iloa tästä koronakurimuksestakin on löydettävissä. Rahaa satsataan nyt selkeästi kotimaahan.

Omalähiö on perinteisesti Raksa-messujen aikaan julkaissut oman Rakenna ja remontoi -liitteensä. Vaikkei messuja nyt järjestetäkään, haluamme palvella lukijoitamme pienellä Koti kuntoon-extralla, jonka löydät sivuilta 6-12. Noilta sivuilta löydät pieniä juttuja erilaisista remonteista ja paljon kontaktitietoja moniin eri alojen yrityksiin. Toivottavasti extrastamme on hyötyä sinulle, kun suunnittelet kevään remontteja. Ja muistathan, että jos ostat palveluita eri rakennus- ja remonttifirmoilta, olet oikeutettu kotitalousvähennykseen työn osalta.

Itse taisin suorittaa tämän vuoden remontit jo talvella muuton yhteydessä, mutta näin kevätauringon lämmittäessä kasvoja, jotain pieniä suunnitelmia on jo herännyt kesämökin suhteen. Josko sinne jotain pientä kehittelisi sittenkin? Pieni omakohtainen varoituksen sanakin on syytä lausua, nyt kun kaikki into pinkeänä ovat ryhtymässä remonttihommiin. Ammattilaisen työ maksaa kyllä ja moni miettii, että säästäisi paljon, jos tekisi remontin itse. Näin minäkin ajattelin talvella ja kuinkas kävikään. Tällä hetkellä olen kärsinyt jo neljättä kuukautta välilevyn pullistumasta kaularangassa. Sitä se teettää, kun välineet, ammattitaito ja kroppa eivät ole ammattilaisen tasolla. Ehkä opin jotain, ehkä en. Sen näkee sitten seuraavan remontin kohdalla.

Hyvää aurinkoista remonttikevättä kaikille!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Kevätaurinko paistaa ja loputkin lumet sulavat. Kevät on täällä ja samalla myös nuo rakastetut ja vihatut valkoposkihanhet. Vielä pari vuosikymmentä sitten valkoposkihanhia nähtiin Suomessa lähinnä muuttomatkoillaan, kun ne lensivät keväisin maamme etelärannikon yli pohjoisille pesimäseuduilleen. Silloin varmasti ihailtiin kuorossa tuota harvinaista ja komeaa lintua, joka oli saapunut Suomeen. Nyt on kellossa toisenlainen ääni.

Tänä päivänä valtavat valkoposkihanhilaumat ovat riesana lähes tulkoon kaikkialla Suomessa. Meille tavallisille lahtelaisille kaduntallaajille hanhet ovat tulleet vähän liiankin tutuiksi Vesijärven rannoilta, jossa hanhen ulosteet vähentävät puistojen virkistysarvoja. Kuten tiedämme, niin hanhen uloste ei ole edes sieltä pienimmästä päästä, vaan vastaa pienen koiran aikaansaamaa ulosteläjää. Uimarannoilla uimaveden laatu saattaa hetkellisesti heikentyä sateiden aikaan, kun sade huuhtoo ulosteita veteen. Ulosteista ei kuitenkaan ole tutkitusti merkittävää terveyshaittaa. Hanhet saattavat lisäksi pesimäaikaan olla jonkin verran aggressiivisia ja niitä onkin syytä silloin välttää. Tuntuu siltä, että minne tahansa Suomessa menee, löytyy rannoilta valkoposkihanhia.

Jos kaupungeissa hanhien aiheuttamat haitat ovat lähinnä kosmeettisia, niin maataloudessa valkoposkihanhien aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Valkoposkihanhet laiduntavat säilörehunurmet ja syysviljat sekä kaivavat pellosta kevätkylvöjen viljat, herneet, härkäpavut ja sipulit. Korvauksia satovahingoista maksettiin viljelijöille ensimmäistä kertaa vuonna 2009. Silloin ne olivat alle 100 000 euroa. Viime vuonna vahinkoja korvattiin jo liki kolmen miljoonan euron edestä.
Valkoposkihanhia voidaan yrittää häätää mm. koirapartioiden, robottileikkurin, laserkarkottimien ja drone-lennokkien avulla. Sen sijaan ampua sitä ei saa kuin erikoisluvalla. Hanhen tappamisesta saa sakot. Lisäksi hanhen arvon (336 euroa) joutuu korvaamaan valtiolle sekä menettää rikoksentekovälineen, esimerkiksi haulikon, valtiolle.

Se että valkoposkihanhi on rauhoitettu lintu, kummastuttaa monia, niin myös minua. Miksi noinkin yleinen lintu on rauhoitettu? Etsin netistä syytä rauhoittamiseen, mutta en löytänyt. Seuraava teksti sen sijaan tuli vastaan toistuvasti: Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, eli se kuuluu lintudirektiiviin I liitteeseen. Sitä ei ole myöskään mainittu lintudirektiivin liitteessä II, joka määrittelee EU:n alueella hyväksytyt riistalajit. Näin ollen mikään EU:n jäsenmaa ei voi säätää lajia riistalinnuksi. Valkoposkihanhien populaatiokoon rajaamiselle ”hyväksyttävälle tasolle” pitäisi siis löytää kansainvälinen linjaus, joka on poliittinen päätös. Toivottavasti sellainen päätös saadaan pikaisesti aikaan. Kun kyseessä on EU:n päätös, voidaan päätöstä kuitenkin joutua odottelemaan vuosikaudet. Komea lintu, mutta liika on yksinkertaisesti liikaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Hallitus on tällä viikolla kasaillut exit-suunnitelmaa eli suunnitelmaa siitä, miten ja millä aikataululla voitaisiin koronarajoituksia alkaa purkaa maassamme. Monet tahot haluavat selkeitä päivämääriä, mutta suunnitelmissa, jotka ovat jo vuotaneet median käsiin ilmenee, että suunnitelma on tarkkuudeltaan kuukausipohjainen. Tämä on mielestäni varsin ymmärrettävää, ettei hallitus halua hirttäytyä tarkkoihin päivämääriin, sillä korona on osoittautunut tämän hankalan vuoden aikana varsin vaikeaksi taudiksi ennustaa. Juuri kun on luultu, että se on melkein selätetty, onkin epidemia jälleen lähtenyt nousuun. Joissain Euroopan maissa koetaan jo koronan neljättä aaltoa eli liian aikaisin ei rajoituksista ole syytä luopua. Hallituksen esityksen mukaan rokotukset, taudin ilmaantuvuus ja kausivaihtelu sääntelevät sen, missä aikataulussa rajoituksia voidaan Suomessa alkaa purkaa.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan koronarajoituksia voidaan alkaa purkaa jo kesäkuussa ja jos takaiskuja ei tautitilanteessa tule, Suomessa voidaan olla jo heinäkuussa lähellä normaalitilaa. Hallituksen arvio pohjaa muun muassa siihen, että rokotusaikataulun mukaan kaikki halukkaat aikuiset on saatu rokotettua kesäkuun loppuun mennessä. Rokotusten lisäksi myös koronan kausivaihtelun odotetaan helpottavan tilannetta.

Lyhykäisyydessään hallituksen Exit-suunnitelma on medialle tihkuneiden tietojen mukaan seuraavanlainen: Huhtikuussa poikkeusolot päättyvät ja valmiuslain toimivaltuudet päättyvät. Ravintolat avautuvat asiakaspaikka- ja aukiolorajoituksin. Toukokuussa tiukat rajoitukset poistetaan ja lisärajoitukset epidemian nopean kiihtymisen uhan takia poistuvat, palataan alueellisiin toimiin. Lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa ja siirrytään lähiopetukseen. Samalla avataan julkisia tiloja (mm. kirjastot) ja yksityisiä tiloja (mm. museot). Lisäksi sallitaan työmatkaliikenne EU-alueella. Kesäkuussa olisi tarkoitus purkaa alueelliset rajoitukset asteittain ja kokoontumisrajoituksia lievennetään. Ravintoloiden asiakaspaikka- ja aukiolorajoituksia lievennetään ja aikuisten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa. Yleisötilaisuudet alkavat tarkoin osallistujarajoituksin. Samalla sisärajavalvonta päättyy.
Heinä–elokuun aikana rokotekattavuuden kasvu auttaa rajoituksien poistamisessa. Kokoontumisrajoituksia ja yleisötilaisuuksien osallistujarajoituksia poistetaan ja lievennetään.
Ryhmäharrastustoiminta sisällä voi alkaa elokuun aikana. Kolmansien maiden työmatkaliikenne avataan.

Exit-suunnitelmaluonnoksen mukaan hallitus arvioi kahden viikon välein edellytyksiä rajoitusten purkamiselle ja päivittää aikataulua tarvittaessa.Vakaalla alueellisella epidemiatilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa tartuntojen 14 vuorokauden ilmaantuvuus alueella on laskenut vähintään kahden viikon ajaksi alle 50:een tai alle 25:een jokaista 100 000:ta henkeä kohden. Edellytyksenä on lisäksi, että positiivisten näytteiden osuus koronatesteistä laskee 1,5 prosenttiin tai pienemmäksi. Rokoteaikataulun tavoitteena on, että kaikki riskiryhmät olisivat saaneet ensimmäisen rokotteen toukokuussa. Kesäkuussa työikäisistä ensimmäisen rokotteen saisi yli puolet. Heinä–elokuussa loputkin työikäisistä saisi ensimmäisen rokotteen ja ikääntyneet sekä riskiryhmät toisen rokotteen.

Toteutuuko suunnitelma juuri tuonkaltaisena, on vielä mysteeri, mutta toivoa se kyllä pieneen ihmiseen luo. Ehkä tästä koronasta päästään sittenkin eroon?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari on ollut tällä viikolla median polttopisteessä ja syystäkin. Julkisten varojen käyttöä vahtiva Valtiontalouden tarkastusvirasto ei nimittäin ole kitsastellut omissa edustus- ja matkamenoissaan. Siis se virasto, joka pitää huolen siitä, etteivät virkamiehet ja poliitikot tuhlaile meidän veronmaksajien rahoja, on itse syytänyt rahaa sinne sun tänne. mm. kampaamo- ja stailauspalveluja on käytetty tuhansien eurojen edestä ja me veronmaksajat olemme sen maksaneet. Ilmeisesti Yli-Viikari on sitä mieltä, ettei mitättömällä, noin 11 000 euron kuukausipalkalla pysty kampaamo- ja stailauskulujaan maksamaan. Tai ehkä on vain mukavampi maksattaa kulut meillä veronmaksajilla? Yli-Viikari höyläsi viraston luottokorttia vuosina 2018–2020 yhteensä 59 171 eurolla. Osa varmasti ihan tarpeellisiakin menoja, mutta kyllä tiedot näistä kampaamolaskuista ym. langettaa synkän epäilyksen varjon koko toiminnan ylle.

Kampaamo- ja stailauskulut ovat vielä lillukanvarsia, kun katsotaan viraston matkustuskuluja. Viraston johtajat ovat matkustelllet runsaasti ja se on herättänyt kritiikkiä viraston henkilöstönkin keskuudessa. Yli-Viikarin usein kaukomaille suuntautuneet virkamatkat kustansivat valtiolle vuonna 2018 yhteensä 64 233 euroa. Yli-Viikari on perustellut matkusteluaan kansainvälisillä velvoitteilla, mutta henkilöstön keskuudessa on kyseenalaistettu voimakkaasti matkustelun hyöty käytännön tarkastustoiminnan kannalta. Runsas matkustaminen ei ole kuulunut VTV:ssä vain Yli-Viikarin rooliin, mistä kertoo se, että VTV:n matkustuspalveluiden kustannukset olivat 2018 yhteensä 344 718 euroa. Hieman haiskahtaa, että tärkeämpää on ollut päästä ulkomaille, kuin se, miten se hyödyttää itse työssä. Yli-Viikari itse ei ole pitänyt toimintaansa millään tavalla vääränä, ei edes moraalisesti. Jos tämä on yleisesti virkamiesten moraalikäsitys, niin olen todella huolissani.

Kohun myötä esiin on noussut myös valtion ylimmän laillisuusvalvojan, oikeuskansleri Tuomas Pöystin rooli. Pitkään VTV:ssä työskennellyt henkilö arvioi, ettei Yli-Viikari olisi koskaan päätynyt VTV:n pääjohtajaksi ilman Pöystin tukea. Varmuudella myös Pöystin rooli Yli-Viikarin nopeassa urakehityksessä tullaan perkaamaan tarkasti. Tai ainakin näin pitäisi tehdä.

Yli-Viikarin kausi VTV:n pääjohtajana olisi päättynyt joka tapauksessa tänä vuonna. Tosin vahvasti näyttää siltä, että se päättyy jo ensi viikolla. Yli-Viikari on jo ehtinyt hakea Kansallisgallerian pääjohtajan paikkaa. Tämän kohun pitäisi varmistaa se, ettei Yli-Viikarille uutta paikkaa ainakaan valtion leivistä löydy. Tai ei ainakaan pitäisi löytyä, mutta koska puhumme nyt Suomen virkamieskoneistosta, odotan innolla sitä mihin korkeaan virkaan Yli-Viikari seuraavaksi nimitetään. Onhan kyseessä ilmeisen pätevä ja korkean moraalin omaava ihminen…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Ihan kaikki eivät ole vaipuneet Lahdessa koronaepätoivoon, vaikka syytä voisi sellaiseen ollakin. Viime kesänä käytännössä kaikki vähänkin isommat tapahtumat peruttiin ja näyttää siltä, että näin tulee käymään myös tänä kesänä. Ainakin kesäkuun osalta tapahtumien järjestäminen vaikuttaa kovin epätodennäköiseltä, sillä rokotukset eivät ole vielä kesäkuun loppuun mennessä välttämättä ohi, eikä vielä voida ennustaa, miten koronaviruksen eri variantit maahamme leviävät ja kuinka rokotteet niihin tehoavat.

Hotellit ja ravintolat kuitenkin tarvitsevat isoja tapahtumia kaupunkiimme, jotta elpyminen koronakriisistä olisi mahdollista saada jossain vaiheessa käyntiin. Tällä viikolla kuulimme hyviä uutisia, sillä kaksipäiväinen Ironman 70.3 -maailmanmestaruustapahtuma järjestetään Lahdessa 26.–27. elokuuta 2023. Kyseessä on siis suomeksi sanottuna puolitriathlonin maailmanmestaruuskilpailut. Kyseessä eivät ole mitkään ihan pikkukisat, sillä osallistujien määräksi odotetaan noin 15 000 henkilöä. Lisäksi kesällä 2023 järjestetään Lahdessa Kalevan kisat ja tuossa aivan naapurissa Iitin Kymiringillä ajetaan MotoGP-sarjaa. Vaikka KymiRing aiheuttaakin Lahdessa eripuraa ja sen rahoituskuvioissa on epäselvyyksiä liittyen Lahden kaupunkiin, on selvää, että Lahti on yksi KymiRingin suurimmista hyötyjistä Kouvolan ohella. MotoGP-sarjan viikonloppu saattaa hyvinkin vetää pieneen Iittiin yli 100 000 maksavaa asiakasta, jotka tarvitsevat majoitusta, ruokaa sekä muita erilaisia palveluita. Niitä Lahti voi tarjota vain 40 kilometrin päästä KymiRingistä.

Tällä viikolla kuulimme myös hyviä uutisia Ranta-Kartanoon suunnitellusta viihdekeskuksesta. Projekti odottaa enää koronan väistymistä, jotta rakentaminen voitaisiin alkaa. Noin 23 500 neliön laajuisen kokonaisuuden tiloista jo 90 prosenttia on varattu esisopimuksin, mikä kuulostaa hyvin lupaavalta. Tarkoituksena on rakentaa 153 huoneen hotelli, kylpylä, kaupungin pyörittämä uintikeskus, 116 asuntoa, tiloja kaupoille, ravintoloille sekä terveys- ja hyvinvointipalveluille ja pysäköintitalo. Viihdekeskus sai jo komean, kansainväliseltä kalskahtavan nimenkin; ”The Moss Resort”. Tavoitteena on, että kokonaisuudesta muodostuisi Suomen tai jopa Pohjoismaiden merkittävin terveys- ja luontomatkailun kokonaisuus. Kävijäennuste on aika hurja, noin miljoona kävijää vuosittain. Kokonaisuus olisi valmis vuoden 2024 vuoden alussa. Samalla viereen nousisi myös Kisapuiston kauan odotettu jalkapallostadion tekojääratoineen.

Mikä puuttuu? No, musiikkifestarit tietenkin. Tällä hetkellä useimmat festarit vain odottavat hallitukselta exit-suunnitelmaa siitä miten festareita voitaisiin järjestää turvallisesti jo tänä kesänä. Vinkkinä siis kaupungintalon suuntaan, että kannattaa olla yhteydessä näihin festarijärjestäjiin jo hyvissä ajoin ja tarjota esimerkiksi Mukkulan tapahtumapuistoa, Lahden toria tai vaikka hiihtostadionia paikaksi, jossa festarit voitaisiin helposti järjestää. Lahden keskeinen sijainti hyvien yhteyksien päässä on merkittävä. Koska kaupunginjohtajamme on Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja, on hänellä varmasti jo tarvittavat kontaktit tallennettuna puhelimensa muistiin. Onhan?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Vuonna 2005 Sauli Niinistön presidenttikamppanjan slogan oli ”Vastakkainasettelun aika on ohi.” Nyt 16 vuotta myöhemmin voimme tarkastella asiaa uudelleen, eikä tarvitse olla mikään asiantuntija huomatakseen, että tänä päivänä, niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa, vastakkainasettelu on se mikä keskustelua pyörittää. Tosin erilaisia jakolinjoja on nykyään suuntaan jos toiseenkin, eli kaikille riittää kyllä kiisteltävää.

Itsestään selvää on tietenkin hallituksen ja opposition välinen vastakkainasettelu, joka on ollut aina olemassa ja on sellaisenaan yksi demokratiamme tärkeistä kulmakivistä. Politiikasta saa somessa varmuudella aikaiseksi kunnon väännön. Some-aikakaudella olemme onnistuneet luomaan paljon uusia vastakkainasetteluja ja niitä löytyy päivittäin milloin mistäkin aiheesta. Kun seuraa pari päivää some- sekä muita nettikeskusteluja, huomaa nopeasti, että tietty kaava toistuu. Oikeastaan oli aihe mikä tahansa, jossain vaiheessa keskusteluun osallistunut porukka jakautuu kahteen leiriin ja monissa tapauksissa keskustelu on varsin kiihkeää. Vastapuolta isketään täysin surutta ilman mitään kunnioitusta. Faktat sivuutetaan helposti, sillä monessa asiassa faktat on korvattu mielipiteellä. Hyväksi koettu keino on myös jakaa netistä joku uutinen, joka pönkittää juuri omaa mielipidettä. Aika harva jaksaa tarkistaa sitä, mikä taho on ”uutisen” takana vai onko mikään. Riittää, että saa pönkitettyä omaa mielipidettään ja nolattua vastapuolen. On kyllä myönnettävä, että nykyään myös valeuutiset on jo niin taidokkaasti tehty, että vipuun voi mennä joskus media-ammattilainenkin. Joskus joku suomalainen poliitikko taisi valeuutisen jaettuaan kertoa, että ”Ei se välttämättä ole totta, mutta näin tämä asia koetaan” eli tarkoitus pyhittää keinot.

Ehkäpä meillä on näin korona-aikana ihan liikaa aikaa olla sosiaalisessa mediassa? Kun yhteydenpitoa naamatusten ei ole tarjolla, on helppo ymmärtää toisen kirjoitettu viesti kaikkine eri hymiöineen väärin. Ajaudumme omaan kuplaamme, jossa kaikki, jotka eivät ole puolellamme, ovat meitä vastaan. Uskon ettei kovinkaan moni meistä laukoisi sellaisia solvauksia naamatusten, mitä lauotaan somessa. Monella keskustelut menevät ihon alle ja samaan aikaan jotkut haluavat vain provosoida. Lyödään lisää löylyä kiukaalle, kun huomataan, että toinen ilmiselvästi kiihtyy. Joskus keskustelut päättyvät siihen, että henkilöitä poistetaan facebookin kaverilistalta ja olenpa kuullut myös sellaisia tarinoita, joissa ystävyyssuhteet ovat loppuneet kovaan facebook-kiistaan jostain päivänpolttavasta aiheesta. Tällainen käytös on saanut minut monta kertaa jo miettimään sitä, miksi yleensä haluan edes olla sosiaalisessa mediassa, kun se aiheuttaa minulle monesti vain pahaa mieltä.

Toisaalta olisi kamalan tylsää, jos me olisimme kaikesta yhtä mieltä. Vastakkainasettelut kuuluvat elämään ja ilman vastakkainasetteluja mikään asia ei kehittyisi mihinkään suuntaan. Eläisimme tilassa Status Quo. Toivon kuitenkin, että osaisimme olla eri mieltä sivistyneesti ja kunnioittaisimme myös sen toisen mielipidettä. Tiedän ihan omakohtaisesti, että se voi välillä olla kovin vaikeaa. Toisen mielipide tuskin muuttuu, jos huudat kovempaa tai haukut keskustelukumppanisi idiootiksi?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi