Tämä ei voi olla kenellekään enää yllätys: Lahden kaupunki on talousahdingossa. Maanantaina kaupunginhallitukselle esitettiin tälle ja seuraavalle vuodelle yhteensä 37 miljoonan euron säästötavoitetta, joka edellyttää YT-neuvottelujen aloittamisesta välittömästi. YT-neuvotteluiden pyrkimyksenä on välttää irtisanomisia ja lomauttamisia, mutta ne tulevat kyseeseen jos muilla toimenpiteillä ei saavuteta tavoitteita. Kaupunki pyrkii uudistamaan toimintatapoja, pienentämään henkilöstökustannuksia mm. keskittämällä tukipalvelut. Kustannusten karsinta sulkee myös kaupungin toimipisteitä ja supistaa palvelupisteiden aukioloaikoja. Kauniita sanoja, mutta pidän jonkinlaisena ihmeenä ellei lomautuksiin ja irtisanomisiin jouduta turvautumaan. YT-neuvottelut koskevat kaikkia kaupungin työntekijöitä, joita on kaikkiaan 6562, josta vakinaisia palvelussuhteita oli 4859, määräaikaisia 1477. Voin hyvin kuvitella, että varsinkin määräaikaisten työpaikat ovat nyt vaakalaudalla.

Miten tähän on tultu? Minne Lahden rahat ovat kaikonneet? Yksi perustavaa laatua oleva syy on tietenkin kaikkia kuntia huolestuttava huoltosuhdeluku, joka tarkoittaa sitä, että kuntien huollettavien määrä (lapset, eläkeläiset, työttömät) nousee suhteessa työtätekevien määrään eli väestö vanhenee. Lahden kohdalla lisäksi työttömyysluvut ovat maan korkeimpia suurista kaupungeista. Nämä kaksi asiaa kutistavat kaupungin tuloja merkittävästi. Samaan aikaan Lahti on ollut panostamassa tulevaisuuteen aloittamalla mm. toriparkin ( n. 20 milj.€) ja matkakeskuksen ( n.18 milj.€) rakentamisen. Lahden koulut ovat yksi toisensa jälkeen osoittautuneet homepommeiksi ja niinpä lahtelaisten koulujen remontointiin ja uudisrakentamiseen hassataan parissa vuodessa noin 54 miljoonaa euroa ja tästä puuttuu vielä Launeen koulun korjauskustannukset. Viimeisimpänä korjattavien listaan on tullut hiihtostadionin pääkatsomo, tulostaulu ja ylikulkusilta. Huh!

Kaikesta ei voi syyttää huonoa johtamista, sillä osa menoista ( mm.koulut) on yllättänyt päättäjät ns. housut kintuissa. Toisaalta päättäjät eivät ole halunneet tehdä vaikeita säästöpäätöksiä ajoissa, vaikka mm. huoltosuhdeasia ja kasvava työttömyys ovat olleet tiedossa jo jonkin aikaa, puhumattakaan alati kasvavista sosiaali- ja terveysmenoista. Yksityisessä yrityksessä moisesta taloudenpidosta saisi varmuudella monon kuvan persuuksille. Pitäisiköhän Lahden seurata Pukkilan kunnan esimerkkiä ja laittaa pari riviä eurojackpottiin viikottain? Jaa miksikö juuri eurojackpottiin? No, kun kotimaisen loton pikkupoteilla ei Lahtea vielä pelasteta…

päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Hallituksessa käy nyt juuri kova tuuletus. Viime viikkojen ajan ovet ovat käyneet kuin Stockmannin pyöröovet hulluilla päivillä, kun ensin vasemmistoliitto luopui hallituspaikastaan ja ministerit Arhinmäki ja Kyllönen korvattiin tekemällä hallituksen sisäinen salkkujako. Lisäksi useampi ministeri aikoo havitella paikkaa Euroopan neuvostossa tulevissa eurovaaleissa.

Isoin paukku oli kuitenkin pääministeri Kataisen eroilmoitus, joka yllätti monet. Kansan syvät rivit ja oppositio ovat syyttäneet Kataista jopa rintamakarkuruudesta. Sikäli outoa, että viime aikoinahan monet ovat toivottaneet Kataisen vähintään alimpaan helvettiin hallituksen säästötoimenpiteiden vuoksi. Nyt kun mies sitten jättää hallituksen, onkin hän rintamakarkuri? Uusilla vaaleillakin on jo spekuloitu, mutta se nyt on ollut lähinnä vain opposition märkä uni. Eiköhän hallituspuolueista löydy vielä muutama pätevä henkilö korvaamaan lähteneet? Toivottavasti.

Siinä olen kyllä samaa mieltä, että hallituksen ja sen ministerien tulisi pystypäin kantaa vastuu tekemistään päätöksistä kautensa loppuun asti ja johtaa joukkoja edestäpäin eikä suinkaan luikkia pakoon Eurooppaan. Siitä tulee kuva, ettei oikein itsekään usko tekemiinsä päätöksiin.

Toisaalta asiassa on myös inhimmillinen puoli. Voin uskoa, että henkilökohtaisesti nämä viime ajat ovat olleet päättäjille kovia. Teet päätöksiä suuntaan tai toiseen, niin aina löytyy varmasti joku taho, joka valittaa. Aina kun yhteen suuntaan kumartaa, tulee samalla pyllistäneeksi toiseen. Tänä päivänä päättäjiin kohdistuva paine on kova monesta suunnasta ja usein herjaaminen menee mm. sosiaalisessa mediassa henkilökohtaisuuksiin ja klikkauksista innostunut iltapäivämedia säestää vieressä. Kyllä siinä kovempikin kasvo jossain vaiheessa antaa periksi.

Varmasti monelle poliitikolle tulee näinä päivinä helposti mieleen ajatus, että työskentely Euroopan neuvostossa olisi varmasti paljon helpompaa, paineettomampaa ja kaiken lisäksi myös rahallisesti kannattavampaa kuin ottaa jatkuvasti p**kaa niskaan täällä Suomessa. Vai voiko joku oikeasti väittää, että tietää tarkasti mitä euromeppimme ovat tehneet tai saaneet aikaan Brysselissä ja Strasbourgissa viimeiset neljä vuotta?
Euroopassa työskennellessään on aikaa hieman vetää henkeä ja samalla saada uuden perspektiivin Suomenkin asioihin. Puhumattakaan siitä, ettei tarvitse ryvettyä päivän politiikasssa.

Mielenkiinnolla jo odotan eurovaalien ehdokasasettelua. Silloin nähdään kuinka moni nykyhallituksesta loppujen lopuksi sinne Eurooppaan haikailee ja kuka päätyy kataiseksi kataisen tilalle?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tämän viikon Omalähiö voi aiheuttaa lukijalleen outoja tunteita. Jutut ja juttujen tekijät ovat kyllä tuttuja, mutta jotain on silti muuttunut. Kyllä, jotain on todellakin muuttunut, sillä olemme uudistaneet lehtemme ilmettä muuttamalla kirjasinfonttia niin tekstissä kuin otsikoissakin. Otsikointia on tällä tavoin saatu kevennettyä ja helppolukuisuutta samalla lisätty. Vinjetit (= vakiopalstojen koristeena olevat kuviot tai logot) on yhtenäistetty niin, että niissä käytetään jatkossa lehtemme tuttuja värejä, oranssia ja sinistä. Tavoitteena on aiempaa kevyempi, yhtenäisempi ja iloisempi ilme, vaikka jutuissa itsessään painoarvoa riittämiin olisikin. Selvän eron näkee, kun avaa tämän viikon ja viime viikon lehden vierekkäin.
Omalähiössä ei näin mittavaa yleisilmeen uudistusta ole tehty sitten 90-luvun lopun, jolloin siirryimme mustavalkoisesta lehdestä neliväripainatukseen. Samalla myös lehden fyysinen koko muuttui hieman isommaksi, joten muutos oli silloin aika iso.

Joku voi tietysti kyseenalaistaa koko uudistuksen. Ja niinhän uudistuksien kanssa helposti tehdäänkin. On helppo rakastaa ja pitää kiinni vanhasta ja tutusta. Eikö vanha ilme enää kelpaa? Mitä siinä on vikaa? Samaa minäkin alussa mietin, kun ajatus uuden ilmeen tuomisesta lehtemme sivuille heräsi. Tuoko se lehdelle jotain uutta ja mitä hyötyjä uudesta ilmeestä on vanhaan verrattuna? Aikamme toimituksessa kysymyksiä ilmaan heitettyämme päädyimme uudistamaan ilmettämme osaavan ammattilaisen Veera Smidtin kanssa ( kts. haastattelu sivu 7).

Se, että lehti uudistaa ilmeensä on merkki siitä, että lehti haluaa kehittyä. Merkki siitä, ettei se halua jäädä lepäämään laakereilleen, vaan haluaa yhä kehittyä, niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin. Uudistuksen tekeminen on kuitenkin tarkkaa puuhaa. Uudistuksen pitää olla jokaisen huomattavissa, mutta samalla pitää muistaa pitää kiinni omista juuristaan ja niistä asioista, jotka ovat olleet hyväksi todettuja. Muutos pelkän muutoksen vuoksi on kaiken kaikkiaan turha.

Eli sisällöltään Omalähiö on ja pysyy edelleenkin etelälahtelaisten vahvana äänenkannattajana. Se on selkärankamme ja tukemme myös tulevaisuudessa. Pieni kasvojenkohotus silloin tällöin ei kuitenkaan ole pahaksi.
Toivottavasti te lukijat otatte uuden ilmeemme yhtä innokkaasti vastaan kuin me täällä toimituksessa olemme sen ottaneet.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Hallitus päätti kehysriihessään, että yksi säästökohde monien joukossa on lapsilisät, joista leikataan 7% . Tämä on herättänyt keskustelun siitä, ketkä oikeasti tarvitsevat lapsilisiä ja ketkä eivät. Olisiko ollut järkevämpää poistaa lapsilisät kokonaan hyvätuloisilta? Tämä taas herättää keskustelun siitä kuka on hyvätuloinen? Missä kulkee hyvätuloisen ja huonotuloisen välinen raja?

On totta, että hyvätuloisessa perheessä lapsilisät ikäänkuin vain karttuvat tilille ja muistan omastakin nuoruudestani, kun olin kateellinen luokkani ”kultalusikka suussa syntyneille”, kun he kertoivat, että isi ja äiti ovat laittaneet lapsilisät korkeakorkoiselle tilille ja kunhan lapsi tulee täysi-ikäiseksi, onkin hänellä mukava pesämuna oman elämän aloittamiseen jo kasassa.

Sen sijaan huonotuloisille joka ainoa euro, joka tilille kuussa tulee, on tärkeä. Niillä ostetaan ruokaa ja maksetaan vuokra ja laskut. Eli se 7 euroa, mikä nyt leikataan per lapsi lapsilisistä pois ei merkitse hyvätuloisille yhtään mitään, mutta muutenkin huonossa asemassa oleville se seitsemän euroa enemmän kuukaudessa saattaa olla elintärkeä lisä tuloihin.

Joillekin tahoille tuntuu olevan täysin ylivoimainen ajatus laittaa minkäänlaista tulorajaa lapsilisiin. Miksiköhän? Tulorajathan ovat käytössä useimmissa sosiaalietuuksissa. Ei luulisi olevan vaikea toteuttaa käytännössä? Joskus on kuultu myös sellaisiakin kannanottoja mediassa, että huonotuloiset tekisivät lapsia ansaitsemistarkoituksessa. Esimerkiksi viisilapsinen perhe saa lapsilisiä hieman yli 700 euroa kuussa. Ei sillä rahalla vielä isoa perhettä elätetä, joten hieman kaukaa haetulta tuntuu väite siitä, että ihan ansaitsemistarkoituksessa lapsia tehtäisiin.

Yksi ratkaisu voisi olla lapsilisien laittaminen verolle ja liitettäminen progressiivisen kokonaisverotuksen alaiseksi tuloksi. Sillä tavalla lapsilisien maksu ainakin kohtelisi perheitä oikeudenmukaisesti tulojen mukaan. Joka tapauksessa hallituksen säästötoimenpiteet ovat tälläkin kertaa sellaisia, että kansalaisten ostovoima laskee. Jossain vaiheessa olisi syytä keskittyä siihen, millä ilveellä sitä saisi nostettua.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahden kaupunki on julkaissut nettisivuillaan tasapainotuslaskurin. Laskurilla voi kuka tahansa käydä laittamassa Lahden talouden kuntoon valitsemalla omasta mielestään sopivat säästöt itselleen sopivista kohteista. Tasapainotuslaskurissa on noin 50 eri kohtaa, jossa säästöjä on yhteensä noin 50 miljoonaa. Tällä hetkellä tarvittava määrä on 15 miljoonaa, joka on muuten itseasiassa vain tekohengitystä, jolla selvitään seuraavaan vuoteen.

Tasapainotuslaskurissa on kyse ns. karvalakkimallista. Eli ihan kiva lelu, mutta ei missään nimessä mikään absoluuttinen totuus. Olisin toivonut, että jokaisessa kohdassa olisi ollut seliteosio, jossa kerrottaisiin mitä vaikutuksia kyseisellä päätöksellä on laajemmin. Useinhan voi käydä niin, että säästämällä yhdessä kohtaa, kulut nousevatkin toisaalla. Eli juuri sitä klassista hölmöläisten peitonjatkamistouhua, jossa liian lyhyen peiton alapäästä leikataan ja lisätään yläpäähän ja niin kuvitellaan peiton riittävän. Toivoa sopii, että valtuutetut eivät säästöjä päätä pelkän laskurin avulla, vaan näkevät hieman enemmän vaivaa ja ottavat asioista selvää ennen kuin tekevät säästöpäätöksiä.

Muutama säästökohde tuntuu uupuvan. Missä on mahdollisuus siirtää vaikkapa matkakeskuksen suunnittelu ja rakentaminen tulevaisuuteen? Matkakeskuksen hinnalla ( 17,6 miljoonaa euroa) tarvittava säästö olisi kerralla tehty. Lisäksi ihmettelen sitä milloin Lahdessa ollaan valmiita karsimaan kaupungin hallintohimmeleitä? Himmelit vain kasvavat, kun puolueet kisaavat merkittävistä kaupungin viroista ja kaikillehan on tietenkin joku virka löydyttävä. Nyt karsinta suoritettaisiin lähinnä suorittavalla portaalla eli sitä joka työt oikeasti tekee. Johtoportaasta löytyisi varmasti myös karsittavaa.

Kun on ensin yrittänyt kasata ns. pienistä puroista tuota vaadittavaa 15 miljoonaa, moni varmasti huomaa, että veroärin 1% nostolla saadaan kasaan 16 miljoonaa eli homma hoituu kerralla kuntoon. Kyseessä on arvovalinta. Oletko valmis maksamaan parikymppiä lisää kuussa veroja, jotta nykyinen palvelutaso säilyy vai nostetaanko joukkoliikenteen hintoja, suljetaan maauimala, heikennetään lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksia, vähennetään pyyteetöntä vapaaehtoistyötä tekevien yhdistysten avustuksia, heikennetään terveyspalveluita jne.

Toisaalta taas Lahden nykyinen veroäri on jo nyt isojen kaupunkien korkeimpia eli kyllähän kuntalaisten kukkarolla on käyty Lahdessa ahkerasti sen sijaan, että olisi aktiivisesti etsitty säästöjä. Lisäksi pitäisi miettiä miten äyrinnosto vaikuttaisi Lahden vetovoimaan ja kuluttajien käyttäytymiseen? Mutta onko parikymppiä kuussa lisää liikaa siitä ettei kaupungin palveluita heikennetä? Sitä voi jokainen miettiä tahollaan. ”Eihän se yhteiskunta niin pyöri, että kaikki palvelut ovat ilmaisia” sanoisi tähän muuan sketsihahmokin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Itella eli kansanomaisesti ilmaistuna Posti sai YT-neuvottelunsa loppuun. Uhkana oli alunperin yli 800 postinjakajan työn loppuminen. Ammattiliitto sai kuitenkin onneksi neuvotteluissa joitain omia näkemyksiään läpi ja nyt näyttääkin siltä, että irtisanomiset koskevat lopulta noin 500 postinjakajaa. Lisäksi työ osa-aikaistuu enintään 180 kokoaikaisella henkilöllä. Tämän lisäksi työtä vähenee luonnollisen poistuman, vapaaehtoisten järjestelyjen ja määräaikaisten päättymisten kautta.

Kyseessä on todella hurja määrä postialan ammattilaisia, joilla on edessään uuden ammatin etsintä. Se miten nämä irtisanomiset jakautuvat ympäri maan, selviää kunhan henkilöstön kanssa käydään yksilötason keskustelut, joiden jälkeen vasta selviävät paikkakuntakohtaiset vaikutukset.
Itsekin kyseisessä yrityksessä eri tehtävissä yli 25 vuotta toimineena tiedän varsin hyvin, että tiedossa on ongelmia. Hyvin todennäköistä on, että jäljelle jäävät postinjakajat eivät tule selviytymään työstään.

Nyt jo postialalla monet kärsivät eri liikunta- ja tukielinsairauksista. Kaikenlaiset selkä-, niska/hartia- ja polvikivut ovat liiankin tuttuja monelle jakajalle. Kun työn kuormittavuus nyt selkeästi kasvaa, ovat vaarassa työntekijöiden terveys, työturvallisuus, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. En missään nimessä usko, että tässä tilanteessa työntekijöiltä löytyisi halukkuutta ylitöiden tekemiseen, kun jo oman reitin hoitamisessa on jatkossa enemmän kuin tarpeeksi työtä. Postilaki kuitenkin velvoittaa Itellan jakamaan postin koko maassa tasapuolisin ehdoin viitenä päivänä viikossa. Tämä ei liian pienellä henkilömäärällä onnistu. Seurauksena on, että jakelureittejä jää jakamatta ja näin myös asiakkaat kärsivät.

Itella on päätöksensä tehnyt ja tulevaisuus näyttää mitä jakelualalla tulee tapahtumaan. Se on kuitenkin tosiasia, että viime vuonna kirjeitä ja lehtiä jaettiin yli 100 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin aikaisemmin, joten jotain oli tehtävä. Eri asia on sitten, ovatko irtisanomiset ylimitoitettu. Siltä ainakin minusta vaikuttaa. Kun itse tiedän kuinka kovaa hommaa postinjakajan työ oikeasti on, niin täytyy nostaa hattua korkealle näille huomaamattomille työnsankareille, jotka niin sateessa kuin tuiskussakin kiikuttavat meille meidän jokapäiväisen postimme.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahden kaupunki on ikävästi puun ja kuoren välissä. Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan kaupungin tilikauden alijäämä tulee olemaan 28,8, miljoonaa euroa tappiollinen. Se on 4 miljoonaa euroa odotettua enemmän. Selvästi muuta maata nopeammin huonontunut taloustilanne pakottaa kaupungin etsimään viiden miljoonan euron edestä säästötoimia. Toisaalta samalla kaupunki yrittää panostaa kaupungin vetovoimaisuuteen laittamalla rahansa useisiin rakennushankkeisiin, joita ovat mm. toriparkki, VT12 eteläinen ohitie, matkakeskus, keskustan kävelykatualue jne.

Kaupunginhallitus patistaakin nyt toimialoja pikaisiin säätötoimiin. Kaupunki aikoo leikata eri toimialoilta yhteensä siis viisi miljoonaa euroa, mutta selkeitä säästökohteita ei ole vielä pystytty osoittamaan. Suurin säästöpaine kohdistuu sivistystoimialalle sekä sosiaali- ja terveystoimialalle.
Sosiaali- ja terveystoimialan ennestään tiukkaa budjettia kiristetään noin 900 000 euron edestä ja Akuutti 24 -päivystyksen kustannusylitysten takia säästöpaineet nousevat lähemmäs 1,5 miljoonaa euroa. Sivistystoimialalta säästöjä pitäisi löytää vastaavasti 1,3 miljoonan edestä. Toisaalta kouluista, päiväkodeista ja terveydenhoidosta leikkaaminen syö varmuudella Lahden vetovoimaa ja tavoitetta olla lapsi- ja asukasystävällinen kaupunki. Tässä vaiheessa ei olekaan ihme, että lomautukset ja irtisanomisetkaan eivät ole poissuljettuja, jos taloustavoitteet eivät muuten toteudu.

Niin, että tälläisen elinvoimaisen keskuskaupungin kanssa Hollola, Nastola, Iitti, Kärkölä ja Hämeenkoski neuvottelevat kuntaliitoksesta. Tervetuloa ympäristökuntien ihmiset pelastamaan Lahden talous. Vielä kun keksittäisiin uudelle kunnalle nimi. Miten olisi Hölmölä?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Kokoomus yrittää estää Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjasta kertovan Presidentintekijät-dokumenttielokuvan esittämisen. Kokoomuksen puoluesihteerillä Taru Tujusella ja dokumentin tekijällä Tuukka Temosella on täysin erilaiset näkemykset sopimuksesta, joka mahdollisti elokuvan kuvaamisen presidentinvaalikampanjan sisäpiirissä. Kokoomus kuvitteli Temosen kuvaavan Sauli Niinistö-dokumenttiä ja yllättyi, kun dokumentistä ei tullutkaan heidän toivomaansa Saulin näköispatsasta.

Dokumenttiä tehnyt Temonen on tehnyt oikean valinnan. Ketä olisi kiinnostanut katsoa dokumenttiä, jossa vaalikoneiston rakentama kaunis imagokuva Niinistöstä olisi patsastellut? Sellainen dokumentti olisi sopinut mainiosti vaikkapa vanhaan Neuvostoliittoon tai Pohjois-Koreaan. Sen sijaan sukellus vaalikampanjan syövereihin on oikeasti kiinnostavaa. Elämä kulissien takana on paljon raadollisempaa ja kovempaa peliä kuin moni uskoisi. Se mitä me näemme television vaalikeskusteluissa on vain suurta teatteria, jossa ehdokkaat toimivat marionettinukkeina kampanjaväen käsissä. Tästä hyvä esimerkki on puoluesihteeri Tujusen lause: ”Tämä ongelma on se, että meidän ehdokas ajattelee, että tämä on ehdokkaan kampanja. Hänen pitää kontrolloida joka asiaa, ja joka asia pitää kuitata sieltä.” Hmm..siis kenenköhän kampanjasta onkaan kyse?

Dokumentti tuo esiin kuinka ehdokkaan imago rakennetaan pala palalta aivan kuten tehdään vaikkapa artistien ja näyttelijöidenkin kohdalla. Loppujen lopuksi ei ole kyse asiakysymyksistä vaan yksinkertaisesti paremmasta imagosta. Kokoomuslaisia varmasti hirvittää nähdä itsensä valkokankaalla niin raadollisina tutkailemassa Niinistön vahvuuksia ja heikkouksia. Kirsi Pihan lause: ”Sauli on jo kuusi vuotta läpättänyt kaikkea paskaa, se ei kiinnosta ketään nyt.” kiteyttää loistavasti koko imagonrakennustyön. Ehdokkaasta on tehtävä mielenkiintoisempi tavalla tai toisella.

Mikä sitten on tämän riidan lopputulema? No, Temonen saa elokuvalleen hurjat katsojaluvut ja joutuu luovuttamaan kokoomuksen puoluekirjansa. Tujunen ja kumppanit joutuvat sen sijaan palkkaamaan imagokonsultin kiillottamaan ryvettyneen kilpensä.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tänä päivänä kaikenlaiset kevyt- eli lightversiot ovat kovasti muotia. On lightcolaa, kevytlevitettä jne. Uusimman light-tuotteen esitteli ELY-keskus viime tiistaina eteläisestä kehätiestä. Raha on tiukassa, mutta silti päädyttiin huomattavasti kalliimpaan Launeen linjaukseen ja nyt sitten pitäisi tie saada halvemmalla. Outoa logiikkaa.

No, tilaisuudessa tehtiin kyllä selväksi, että Laune on ainoa vaihtoehto tästä eteenpäin ja on ollut sitä kuulemma aina. Joten suut suppuun launeelaiset, ei saa puhua enää Renkomäen vaihtoehdosta. Sitä ei enää ole muualla kuin etelälahtelaisten märissä unissa.

Tien suunnittelijat kovasti mairittelivat alueen asukkaita mukaan suunnitteluun. Mukanaolo ja tarkka valvonta onkin ainoa keino varmistaa, ettei tiestä tehdä väärällä tavalla kevytversiota. Koska tien kallein vaihe on Patomäen tunnelin ja Liipolan tunnelin välillä, voisi helposti olla niin, että juuri näissä vaiheissa yritettäisiin säästää. Maksavathan kahden pitkän tunnelin ja pohjavesisuojauksien tekeminen todella paljon rahaa.

Tiesuunnittelijat kuitenkin vakuuttivat, että yhdestäkään melu-, päästö- tai pohjavesisuojauksesta ei tingitä pätkääkään. Säästöt tullaan löytämään muualta tiehankkeesta mm. muuttamalla Nikulan eritasoliittymä tasoristeykseksi ja Patiokallion tunneli avoleikkuuksi. Tämä onkin ainoa ja ehdoton lähtökohta suunnittelulle.

Suunnittelijat myöntävät, että tuleva tie aiheuttaa myös haittaa. Melu- ja päästöhaitat tuleekin eliminoida mahdollisimman tehokkaasti, kulkeehan tie keskellä tiuhaan asutettua Etelä-Lahtea. Epäilemättä myös pohjavedet ovat vaarassa, kun kaivaudutaan maan alle Patomäen ja Liipolan kohdalla. Tien tämän hetkinen hinta-arvio on 180 miljoonaa euroa. Laittakaapa summa muistiin. Pahoin pelkään, että loppulasku on paljon suurempi.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Launeen koulun tarkemmat tutkimukset on saatu valmiiksi. Tutkimuksen tehnyt insinööritoimisto Vahanen esittää, että suurista sisäilmaongelmista ja epäonnistuneista remonteista huolimatta Launeen koulu on vielä korjattavissa.
Launeen koulun oppilaiden vanhemmat tenttasivat Insinööritoimisto Vahasen ja Lahden Tilakeskuksen edustajia keskiviikkoiltana, mutta kaikkiin kysymyksiin ei vastauksia saatu.mm. korjausrakentamisen hintakyselyihin ei vastausta löytynyt. Lisäksi se, kuka on vastuussa edellisistä remonttivirheistä jäi epäselväksi. Mielenkintoista olisi tietää, ketä tässä suojellaan ja miksi? Tieto on varmasti olemassa, mutta se halutaan pimittää. Rakentajalla on vastuunsa, mutta tilaajallakin eli tilakeskuksella on vastuunsa kattavasta valvonnasta.

Ymmärrettävästi lasten vanhemmat ovat huolissaan. Kuinka voidaan luottaa siihen, että koulu saadaan nyt korjattua, kun aikaisemmatkin remontit ovat olleet pääosin sutta ja sekundaa?
Onko koulun korjaaminen edes järkevää veronmaksajien kannalta? Toisaalta kokonaan uuden koulun rakentamisen kustannukset olisivat moninkertaiset korjausrakentamiseen verrattuna.

Toimitilajohtaja Mauri Koistinen kiteytti ehkä suurimman syyn homeongelmaan kertomalla, että kuntapuolen kiviriippana on hankintalaki, jossa laadun lisäksi vaikuttaa hinta. Niinpä rakennushankkeissa kaupungin onkin usein helpompi valita se kaikkein halvin vaihtoehto tarjouksista. Halvin vaihtoehto on ikävä kyllä harvoin se laadukkain ja niinpä pian ollaankin korjaamisen ja remontoinnin oravanpyörässä. Tähän on olemassa vanhan kansan sanontakin, joka osuu todellakin nappiin: ”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa” Halpa ratkaisu osoittautuu yleensä vuosien saatossa sittenkin paljon kalliimmaksi, kunhan korjausrakentamisen kierre käynnistyy.

Ikävintä asiassa on se, etteivät Launeen koulu eikä edes Lahden kaupunki ole yksin homeongelman kanssa. Voidaan nimittäin arvioida, että n. 62 000-94 000 peruskoululaista ja 12 000-18 000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Tutkimuksen mukaan koko maan mittakaavassa merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa. Se ei ole ihan pieni raha se. Puhumattakaan siitä, että suurimmat kärsijät ovat lapsia, jotka kenties saavat elinikäisen riesan astman tai allergian muodossa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi