Melastelua

Viro on sata vuotta – hakekaamme oppia sieltä!

Eteläinen naapurimme täyttää sata vuotta ja se huomioitava täälläkin siksi, että Viron kohtalo olisi saattanut olla yhtä hyvin meidän kohtalomme, ellemme olisi pistäneet kampoihin Neukkulalle niin maan pärkkeleesti noissa sodissa. Viro on ihme. Sata vuotta täyttävä Viro on ottanut neljännesvuosisadan aikana pikaspurtin teknologian, kulttuuri ja kansainvälisen politiikan huippumaaksi, jonka jalanjäljissä muut kulkevat. Tässä jutussani etsin syitä siihen, mitä virolaiset tekivät oikein ja me härmäläiset väärin?

Tämä 1,3 miljoonainen kansalla on maailman modernein sähköinen terveydenhuoltojärjestelmä. E- tervis on valtion ylläpitämä virtuaalialusta, joka perustuu viiteen keskustietojärjestelmään. Jokaisella kansalaisella on siellä oma “kotisivunsa”, johon on pääsy hänellä itsellään, omalla lääkärillä, terveydenhuollon työntekijöillä ja valituilla ulkopuolisilla. Järjestelmään päivittyvät sairasvakuutustiedot, diagnoosit, reseptit, lausunnot ja kävijähistoria. Jopa vammais- ja sairauseläkkeiden maksatus tapahtuu e- tervis kortin avulla. Me suomalaiset olemme kylväneet yhtyeensopimattomiin järjestelmiin jo yli 2 miljardia euroa, eikä homma toimi silti!!!!

Järjestelmäarkkitehti Artur Novek oli mukana kehittämässä tätä alustaa jo 1990 – luvulla . Hän kertoi lehdistöhaastattelussa viime viikolla, että hän selviää henkilökortillaan kaikessa arkena. Hän maksaa veronsa sillä, hoitaa raha-asiansa, äänestää ja allekirjoittaa työsopimuksensa. Järjestelmän pohjana on kansallinen palveluväylä X-road. Suomessa me hirttäydyimme vanhoihin järjestelmiin emmekä osanneet digitalisoitua yhteiskuntaamme laajemmin. Nyt viimein X- road on lisensoitu viimein Suomeenkin. Syy miksi Viro löi muun maailman ällikällä oli yksinkertaisesti se, että Virolla ei ole varaa olla tehottomia.

Viron digikehitys on myös mahdollistanut nuorten luovien ihmisten esille marssin. Esimerkkejä löytyy. Tallinn Music Week levittäytyy 2-8. huhtikuutta ympäri koko kaupunkia. Konserttielämä kukoistaa! Viro ottaa loikkia myös muualla. Virossa voi hakea nyt E- kansalaiskortin kuka tahansa. Viron kansalaisuutta sillä ei saa, mutta se mahdollistaa asioiden hoitamisen maan e- järjestelmillä. Nokkelaa!

Viro on innovatiivinen ja uudistuva, koska sen ei ole tarvinnut tukeutua vanhaan. On rohkeasti rakennettu uudelle pohjalla nopeasti ja ennakkoluulottomasti. Suomalaisten Sotelle siellä nauretaan avoimesti. Yrittäjille Viro on Mekka. Siellä ei ole sellaisia byrokraattisia koukeroita kuin Suomessa. Kioskille ei tarvitse hakea 15 lupaa, kuten meillä. Tietotekniikkayrityksiä syntyy ja kuolee päivittäin, mutta hyvä PÖHINÄ jatkuu!  Innovaatioita Virossa syntyy siksi, että siellä ei ole vanhoja vakautuneita tapoja. Viro joutui epämukavuusalueelle ja joutui ottamaan suunnattomia riskejä, mutta niinhän se on elämässä muutenkin!

Malja siis sata vuotialle Virolle!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 1.7. – 28.7.
Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
ARKISTO