Melastelua

Jumalan olemassaoloa ei voida kieltää – epäillä saa ja pitääkin!

Iän karttuessa ja sairauksien ristipaineessa siirtymiseni Golgatan palloon ajankohtaistuu minun ja ystävieni kohdalla vääjäämättä. Siksi vanhana partio- ja seurakuntapoikana olen yrittänyt
seurata aina keskustelua niin kirkon kuin tieteenkin piirissä tapahtuvasta ikuisesta kiistasta Jumalan olemassaolosta, sillä tietomme todellisuudesta on tulkintamme maailmasta. Jumalaa ja kuolemaa meidän jokaisen kannattaa miettiä vaikkapa vain olemassaolomme mielekkyyden vuoksi. Elämmekö vain siirtääksemme geenimme jälkeläisillemme? Keitä olemme? Mistä tulemme?
Mihin olemme matkalla? Näitä kyselevät miljoonat ihmiset joka päivä. Availen pakettia osaltani.

Viime vuoden marraskuussa 2019 kymmenen piispaa julkaisi kirjasen ”Tieteiden lahja – Piispojen puheenvuoro tieteiden arvosta ja tehtävästä Jumalan luomakunnassa”. Heppoinen teos sai rauhaa rakastavan kantansa takia oudon myönteisen vastaanoton, mutta miksikään kulttuurihitiksi se ei noussut, pikemminkin kädenojennukseksi ja diplomaattiseksi kohteliaisuudeksi tiedeyhteisölle. Teos kiertelee kaikkien tärkeimpiä erimielisyyksiä. Onko Jumalaa olemassa? Onko kuolemanjälkeistä elämää? Onko todellisuus pelkää atomaarista hiukkasten liikettä? Piispojen haaste suuntautuu väärin, sillä eri tieteenalojen spesialistit eivät ole parhaita yksilöitä pohtimaan näitä asioita, vaan heidän olisi pitänyt uskaltaa haastaa keskusteluun taustafilosofia: lähinnä luonnontieteiden ja psykologian tuloksille rakentuva ontologia (joka vastaa kysymykseen, mitä on olemassa) ja epistemologia (mitä voimme tietää).

Viimeaikainen tieteen filosofian tutkimus on harpannut aimo askeleen eteenpäin ja sen perustaksi on noussut mielenkiintoinen fenomeloginen näkemys. Suomeksi se tarkoittaa suunnilleen sitä, että katsomme tietomme todellisuudesta olevan tulkintamme maailmasta. Egon Fridell sanoo saman asian napakasti: ” Kaikki on ihmisen lävitse kulkenutta luontoa.” Eli kaikki mitä koemme, havaitsemme, kuvittelemme ja päättelemme ovat maailman hahmottamista kokonaisuutena ja jäsentyneinä sen osiin, jotka nekin ovat hahmotustapahtuman tulosta; tulkintaa. Tulkitussa maailmassamme ei Jumalan olemassaolosta ole uskottavaa evidenssiä. Mutta sitten seuraakin kysymys: ”Onko mielentöntä pitää olemassaolevana vain sellaista, josta on evidenssiä?”

Käsite ”tulkittu maailma” tuo tullesseen käsitteen ”tulkitsematon todellisuus”- onko sellaista olemassa vai ei? Tiede on valtavirassa pitänyt kiinni ns. 0-hypoteesistä: on olemassa vain se, mistä on evidenssiä, se, mikä on todennettu (havainnoissa tai havainnoista pääteltynä). David Eagelmanin possibilianismi eli mahdollisuuksien filosofia esitettiin vuonna 2009 ja se hautasi 0- hypoteesin. Uusi possibilianismi on haaste ateisteille, koska se jättää Jumalalle tieteellisen mahdollisuuden eli tulkitsematonta on olemassa. Immannuel Kant tarkoitti suunnilleen samaa esittäessään tieto-opin loogisen totuuden, että transkendenttisesta (das Ding an sich) maailmasta meillä ei voi olla tietoa. Se on samaa kuin tulkitsematon.

Odottelen mielenkiinnolla suurten ateistien, kuten Richard Dawkinsin ja monien evoluutiobiologien vastauksia. Minä en usko, että koko evoluutiomme olisi pelkästään itsekkäiden geenien aikaansaanosta. Uskonasioista saa ja pitää kiistellä. Peli alkakoon!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kolumnistin muut kolumnit:

    KOLUMNISTIT

    Ilen Hajatelmat

    Melastelua

    Mika Kari

    Papin Palsta

    Sporttinurkka

    Ville Skinnari

    ARTIKKELIT

    Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
    Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
    Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
    Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
    Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
    Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
    Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
    Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
    Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
    Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
    Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
    Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
    Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
    Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
    Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
    Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
    Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
    Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
    Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
    Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
    ARKISTO