Datakeskusbuumi käy kuumana. Hypetyksen keskellä tarvitaan vastauksia. Pääministeri Orpo on luvannut, ettei energian hinta nouse datakeskusten vuoksi. Asiantuntijat ovat varoittaneet toisin. Myrskyn jäljet eivät saa jäädä tavallisten suomalaisten siivottavaksi.
Google toi keskusteluun hyvän periaatteen: ”Bring your own energy.” Valtavasti sähköä kuluttavan investoijan pitää kantaa vastuuta myös tarvitsemastaan energiasta. Periaatetta pitää soveltaa nyt vain ensin Googleen ja myös Lahteen. Suuri investointi Lahteen on sinänsä hyvä uutinen, koska tarvitsemme investointeja ja työpaikkoja. Mutta mitä hanke todella merkitsee Lahden työllisyydelle ja lahtelaisen arjelle? Tarvitsemme vastaukset viiteen kysymykseen.
Ensimmäinen: missä on uusi sähkö?
DayOnen suunniteltu kokonaisteho on 128 megawattia. Lahti Energian mukaan keskus käyttäisi suunnilleen yhtä paljon sähköä kuin Lahden kotitaloudet ja teollisuus nykyisin yhteensä. DayOne investoi sähköasemaan, kaapeleihin ja verkkoon. Hyvä, mutta verkko ei tuota yhtään kilowattituntia. Kuinka paljon DayOne investoi uuteen sähköntuotantoon oman kulutuksensa vastapainoksi?
Toinen: mitä hanke merkitsee sähkölaskulle ja paikalliselle teollisuudelle?
Ihmettelen lahtelaisten valitsemien valtuutettujen ja Lahden Teollisuusseuran hiljaisuutta. Jos yksi datakeskus kuluttaa saman verran sähköä kuin Lahden kodit ja teollisuus yhteensä, juuri heidän pitäisi kysyä, mistä sähkö tulee ja millä hinnalla. Vai tietävätkö he jotain, mitä me emme?
Kolmas: mitä hanke tarkoittaa alueen asukkaille? Asutusta on aivan hankkeen lähellä. Ihmisiä huolettavat melu, varavoima, liikenne, hulevedet, lämpövaikutukset sekä kodin ja asuinympäristön tulevaisuus. Osa kertoo jo harkitsevansa asuntojensa myymistä. Miljardi-investointi ei saa tehdä ihmisen kodista sivuseikkaa. Yhdysvalloissa varoittavia kokemuksia on jo saatu. Virginiassa datakeskuksia on rakennettu aivan asutuksen viereen, ja jatkuva melu, varavoimakoneet sekä rakentamisen haitat ovat synnyttäneet voimakasta vastustusta. Osavaltiossa on tämän vuoksi jouduttu kiristämään ja arvioimaan uudelleen datakeskusten sijoittamista ja kaavoitusta.
Neljäs: ovatko kaavoitus ja YVA-lainsäädäntö jääneet datakeskuskehityksestä jälkeen?
Kiveriön vanha teollisuus- ja varastokaava mahdollistaa nyt aivan uuden mittaluokan digitaalisen teollisuuden asutuksen viereen. Kaavaa laadittaessa tuskin tarkoitettiin 128 megawatin datakeskusta. Suuri datakeskus ei myöskään pelkän kokonsa tai sähkötehonsa perusteella automaattisesti kuulu YVA-menettelyyn, vaan asia voi perustua tapauskohtaiseen harkintaan. Lainsäädäntö ei ole pysynyt teknologian ja investointien mittakaavan mukana. Ympäristöministeriön pitäisi pikaisesti arvioida suurten datakeskusten kaavoitus- ja YVA-säännöt ja tuoda tarvittavat lakimuutokset eduskuntaan. Miljardihankkeen sijoittuminen lähelle asutusta ei voi riippua vain vuosikymmeniä vanhan teollisuuskaavan sanamuodosta.
Viides: mitä Lahdelle ja lahtelaisille lopulta jää?
Puhutaan noin sadasta pysyvästä työpaikasta. Vastapainona käytetään valtava määrä sähköä ja verkkokapasiteettia. On laskettava työpaikat, verotulot, hukkalämpö ja paikalliset hankinnat, mutta myös energiavaikutukset ja kustannukset. Miksi Lahden kuntapäättäjät ovat hiljaa? En enää ole kaupunginvaltuustossa tai Lahti Energian hallituksessa. Siksi kysyn, mitä päättäjät tietävät ja millä perusteella kanta on muodostettu.
Investoinnin ilmoittaminen ei voi lopettaa vaikeita kysymyksiä. Ja tämän päälle Lahteen valmistellaan toista jättimäistä datakeskushanketta? Aina pitää arvioida, kuka hyötyy, kuka kantaa riskit ja kuka lopulta maksaa. Muuten Suomi vain valjastaa yhden parhaista kilpailueduistaan – halvan, puhtaan ja vakaan sähkön – suurvaltojen teknologiayhtiöiden kasvun rengiksi sen sijaan, että se rakentaisi suomalaisten parempaa tulevaisuutta, työtä ja hyvinvointia.
Ville Skinnari