Hyvää 105-vuotispäivää Suomi!

Itsenäinen Suomi täyttää ensi viikolla 105 vuotta. Minulla päivän ohjelmaan sisältyy ensin juhlapuhe Kanta-Hämeen maakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Hämeenlinnassa, ja illalla osallistun Tasavallan presidentin juhlavastaanotolle. Koronavuosien jälkeen on erityisen arvokasta päästä juhlimaan itsenäisyyttä presidentinlinnaan.

Jos korona peruutti juhlat ja pysäytti koko maailman, on kulunut vuosi todistanut lisää historiallisia käänteitä. Päätös Natoon hakemisesta yhdessä Ruotsin kanssa muutti Suomen vuosikymmenien vanhaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja muutti suhdettamme itänaapuriin. Nyt yhteistyötä ja talouskasvua haetaan lännestä ja uusilta markkinoilta, kaukaakin. Myös yhteiskunnan huoltovarmuuden, kuten kriittisten raaka-aineiden saannin, kaupan sekä puolustuksen kannalta pohjoismaisten kumppanimaiden merkitys Suomelle on kasvanut.

Samalla emme ole unohtaneet omaa maanpuolustustamme.
Suomi on määrätietoisen kansainvälisen puolustusyhteistyön kautta sopinut lisäturvasta mahdollisten kriisien varalle, kehittänyt omaa iskukykyään ja modernisoinut varustelukykyään vastaamaan tämän päivän sodankäyntiin. Mutta kun mietimme veteraanejamme talvisodassa, tai nyt Ukrainassa sotaa urheasti taistelevia kansalaisia, korostuu silti yksi kansallinen ase ylitse muiden – maanpuolustustahto. Se on ollut ja on yhä puolustuksemme selkäranka, rohkeutta ja sitkeyttä valava voima, joka rakentuu yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemuksen kautta.

Yhteiskunta, joka pitää kaikki mukana, on myös kriisinkestävämpi.

Yhdenvertaisuus on myös sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua maanpuolustukseen joko armeijassa tai vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kautta. Yhteiset kutsuntapäivät sekä nuorille naisille että miehille lisäisivät tasa-arvoa. Ne toimisivat myös hyvänä mahdollisuutena tarttua nuoren hyvinvointiin vaikuttaviin haasteisiin jo ennen palvelusta. Toisaalta vapaaehtoisen maanpuolustuskurssit tuovat perustaitoja, joita voi hyödyntää muulloinkin kuin sodan aikana. Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan kasvoi merkittävästi Ukrainan sodan alettua ja on hyvä, että lisämäärärahojen saatiin kansallisen puolustuksen kehittämisen lisäksi myös tähän.

Kova turvallisuuskin on lopulta hauras, jos yhteiskuntaa koossapitävä liima pettää. Suomalaisen yhteiskunnan perusta luotiin toisen maailmansodan jälkeen lujaksi ja nyt kriisien keskellä nojaamme yhä samoihin elementteihin: tasa-arvoon, koulutukseen ja demokratiaan. Ne tarjoavat meille perustan ja turvaverkon muutosten pyörteissä. Siksi työ sivistyksen ja tasavertaisuuden puolesta myös vaikeina aikoina on äärimmäisen tärkeää valtakunnallisesti ja myös paikallisesti, kuten Lahdessakin on viime aikoina nähty.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kolumnistin muut kolumnit:

    KOLUMNISTIT

    Ilen Hajatelmat

    Melastelua

    Papin Palsta

    Sporttinurkka

    Ville Skinnari

    ARTIKKELIT

    Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
    Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
    Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
    Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
    Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
    Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
    Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
    Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
    Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
    Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
    Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
    Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
    Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
    Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
    Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
    Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
    Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
    Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
    Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
    Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
    ARKISTO