Pyhimyksiä ja veijareita

Sunnuntaina vietetään Suomen kansallispyhimyksen Henrikin muistopäivää. Luultavasti tämä Henrikin päivä ei näin joulun jälkimainingeissa eikä muutenkaan herätä kovin suurta huomiota. Vuonna 1156 Suomeen tullut, Lallin surmaama piispa on kuitenkin yksi tärkeä merkkihenkilö kristinuskon matkalla Suomeen. Kristillisiä vaikutuksia on tullut idästä ja lännestä monina aikoina, mutta Henrikin merkitys on niin tärkeä, että hänet on nimetty Suomen suojelunpyhimykseksi.

Meillä luterilaisessa kirkossa ei ole varsinaista pyhimyskalenteria, mutta nimipäiväkalenterimme pohjautuu kuitenkin katolisen kirkon pyhimyksille. Siksi Heikinpäivänä muistellaan Henrikiä, perjantaina 17.1. pyhää Antoniusta, Paulin päivänä apostoli Paavalia. Pyhät ihmiset ovat olleet esikuvallisia kristittyjä, joista nykyihminenkin voi ottaa oppia. He muistuttavat meitä myös todella pitkästä kristittyjen ketjusta, joka ulottuu lähes 2000 vuoden taakse (Paavali perusti seurakuntia 50-luvulla jKr.).

Kukaan ihminen ei ole kaikessa täydellinen, eivät pyhimyksetkään. Kukaan ei myöskään ole pelkästään paha, konna tai veijari, niin kuin vanhassa leffassa. Uutena vuonna meillä jokaista kutsutaan tekemään hyvää ja välttämään pahaa. Tavoitteena ei ole pyhimyksen sädekehä, vaan onnellinen elämä toiselle ja itselle. Lähimmäisen rakastaminen on pyhä teko.

Silloin kun tässä epäonnistumme, saamme turvallisesti kääntyä Jumalan puoleen. Hän ottaa kaikki lapsensa vastaan. Armo on yhteinen!

Taivaallinen Isä, auta meitä täyttämään tahtosi. Auta karttamaan pahaa ja etsimään, sitä, mikä tuottaa iloa lähimmäisille. Jeesuksen nimessä pyydämme tätä. Aamen.


Riitta Särkiö

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kolumnistin muut kolumnit:

    KOLUMNISTIT

    Ilen Hajatelmat

    Melastelua

    Mika Kari

    Papin Palsta

    Sporttinurkka

    Ville Skinnari

    ARTIKKELIT

    Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
    Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
    Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
    Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
    Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
    Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
    Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
    Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
    Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
    Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
    Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
    Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
    Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
    Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
    Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
    Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
    Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
    Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
    Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
    Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
    ARKISTO