Venäjän moraalinen rappio

Voiko Venäjää ymmärtää? Lännen vastainen hurmos on järkyttänyt Venäjän älymystöä. Silti suurimman pettymyksen on tuottanut kansa. Jo 1800-luvulta saakka venäläinen älymystö on yrittänyt rakentaa moraalisen olemassaolonsa visiolle eurooppalaisesta, valistuneesta Venäjästä. Kristillinen humanismi oli tärkeä osa tätä visiota ja Leo Tolstoi sen maineikkain edustaja. Tolstoi uskoi venäläisen musikan kristillisyyteen ja oikeanmukaisuuteen.

Yhteiseen kansan moraaliin uskoi myös kirjailija Aleksander Solzenitsyn, joka kirjoissaan kuvasi totalitarismin ja Stalin tekoja varsin seikkaperäisesti. Tunnettu venäläinen runoilija ja filosofi Olga Sedakova sanoo kirjassaan ”Ihmisyyden aine, 2019”, että Krimin kaappaaminen vei häneltä viimeisetkin illuusiot. Vielä viime vuosikymmenellä saattoi ajatella, että kansa ja valta ovat vastakkaisia. Nyt vallitsee täysi pimeys ja paljastuu, että valta ja kansa ovat militaristisessa hysteriassa. Kuvitelkaa että kymmenien miljoonien venäläisten murhaajan, Isä Aurinkoisen, Stalin kannatus on 80 prosenttia!

Jegor Gaidar kirjoitti kirjassaan ”Imperiumin tuho”, että sellaisissa maissa, joilla ei ole demokraattista perinnettä, kansalliset tunteet ovat poliittisen stimuloinnin vahvempia välineitä.
Sedakovan mukaan venäläisillä on poikkeuksellinen suhde pahaan. Lännessä suhde pahaan on erittäin yksislitteinen. Venäjllä se on taas epämääräinen: mitään ei tunnusteta lopullisesti pahaksi! Dostojevskin ”Yleismaailmaailmallisessa myötätunnossa” sekä anteeksiantamisessa piilee kyvyttömyys erottaa ja tunnistaa paha.

Valtion sadat trollitehtaat suoltavat lännen vastaista propagandaa ja synnyttävät salaliittoteorioita ja aiheuttavat paranoidisia fantasioita kansassa. Tahalliset valheet syrjäyttävät kaiken logiikan ja ja sammuttavat järjen viimeisenkin äänen kansan keskuudessa. Moraalinen lausuma on venäläisille intuitiivinen, ei looginen. Samalla kyvyttömyys erottaa paha lomittuu sulavasti suvaitsemattomuuteen erimielisiä ja vähemmistöjä kohtaan. Tästä seuraa venäläinen paradoksi: hyvää voi tehdä vain pahan avulla.

Venäjällä on aina tarkoitus pyhittänyt keinot. Aina syntyy ns. inhimmilisiä vahinkoja, kun toimitaan reaalipolitiikassa. Venäjässä asuu voimakas tiedostettu imperialismi, jota tsaari Putin osaa ruokkia. Korruptio voi Venäjällä mainiosti ja venäläisellä sentimentalismilla voi oikeuttaa melkein mitä vain. Kaikki toisinajattelijat on tapettu ja vain Aleksei Navalnyi yrittää vielä jatkaa epätoivoista taistelua Putinin yksinvaltaa vastaan. Moraalin manipulointia yritetään puolustaa käsityksellä venäläisten erityisyydellä; ainutlaatuisuudella. Kun tähän on sidottu vielä Venäjän patamusta ortodoksisuus, joka nöyristelee Putinia, on demokraatista Venäjää turha haikailla. Suomessa tämä Venäjän toiminta onneksi tiedetään ja tajutaan!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO