Digikapitalismi ja valvontakapitalismi sitovat käyttäjät työnantajiin ja syrjäyttävät miljoonia

Digiyhteiskunta on teollistumisen neljäs vaihe ja kytkee palkkatyöläiset entistä kiinteämmin koneistoonsa. Digitalisoituneessa alustateollisuudessa monet vanhat työelämän pelisäännöt menettävät merkityksensä. Elämme tuotantojärjestelmässä, joka perustuu digitalisointiin ja verkostumiseen. Kaikkia alihankkijoita ja markkinoita yhdistävät reaaliaikaisten ketjujen muodostama tuotanto. Algoritmit, tekoäly, Big Data, pilvipalvelut ja robotiikka muodostavat digitalisaation keskeiset muodot ja ulottuvuudet. Saksalaiset kutsuvat tätä uutta vaihetta nimellä ”Teollisuus 4.0”.

Kysessä on uudeksi ”jumalaksi” noussut uusliberalismin, laajentuneiden finanssimarkkinoiden ja korkeammaksi järjeksi kohotetun teknologisen rationalismin hallitsema talousmalli. Älypuhelin ja työnohjauslaitteet sitovat palkkatyöläiset työnantajaan ympäri vuorokauden. Digikapitalismin yhteydessä puhutaan alustataloudesta. Siinä suuret maailmanlaajuiset yritykset, kuten Faceook ja Google ovat keskeisessä asemassa. Ne itse eivät tuota sinänsä mitään, vaan käyttävät internetin maailmanlaajuista verkkoa ja välittäjän asemaansa laajoissa eri maiden väestöä koskevissa tietovirroissa. Ne keräävät käyttäjistään valtavan määrän tietoja ja myyvät näitä tietoja eteenpäin jättimäisille nettikaupoille, kuten Amatzonille ja muille. Digikapitalismin suurimmat voittajat ovat taas kerran Jenkkilässä.

Kasvava osa palkkatyöläisiä on alistettu algoritmien orjiksi tekemään pakkotahtista työtä, joka perustuu pajolti työn ulkoistamiseen, ns. mikrotyöhön eli lyhyisiin työsuhteisiin, irrallisiin ja satunnaisiin työtehtäviin internetin välityksellä. Digitalouden suurimmat ryöstetyt ja riistetyt ovat useimmiten juuri nuoria työntekijöitä. Todellisuudessa juuri kukaan ei tiedä, paljonko tietoa meistä on kerätty Facebookissa, Googlessa, Instagramissa, Whatsupissa ja sadoissa puhelinoperaattoreiden ja kauppojen kanta-asiakasohjelmissa. Eräs puolituttu toimittaja pyysi ja kokosi kaikki hänestä kirjatut tiedot netistä paperimuotoon. Niinpä, siitä syntyi 102 sivua eli pieni kirja ja täysin faktaa oleva omakustanne.

Suomessa sähköinen asiointi on ajettu kaikkialle ja palveluita on digitalisoitu joka paikassa. Joka helvetin yhteiskunnan palvelupaikkaan vaaditaan digitaalinen nettiajanvaraus, jopa työtttömien ajanvaraukseen! Miljoonaa suomalaista uhkaa syrjäytyminen digitaalisesta yhteiskunnasta, koska heillä on usein vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää laajoja verkkopalveluita. Uudet kommunikaatiovalmiudet ovat jakautuneet kovin epätasaisesti. Menetetyillä luottotiedoilla ei saa puhelinliittymiä ja halvimmatkin läppärit maksavat 300 euroa. Perustoimeentuloilla ei tietotekniikkavempaimia juuri hankita ja monet ovatkin valitettavasti jääneet ja pudonneet digiyhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitsisimme laajaa digiopetusta etenkin iäkkäimmille, mutta myös syrjäytyneille. Tähän täytyy sivistysvaltiollamme olla rahaa!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO